Olen seurustellut mieheni kanssa useita vuosia ja aina olen ollut rehellinen ja seissyt sanojeni/tekojeni takana. Pettäminen ei ole kuulunut missään muodossa edes ajatusmaailmaani.
Kunnes..
Tapasin erään miehen ja niin siinä kävi, että tein täysin vastoin omia arvojani ja omaa minuuttani kohtaan. Petettyä ja valehdeltua tuli, ja kaiken sen tein ihan tiedostaen, en typeryyttäni, enkä humalassa. "Suhde" tuon toisen miehen kanssa on ohi, molempien yhteisestä päätöksestä.
Nyt olen pohtinut, että kertoakko miehelleni asiasta?? Myöntää mokanneensa ja seistä tekojensa takana?? Lopettaa valehtelu??
Minulle asia toisaalta selvä! Tottakai kerron ja otan sen kaiken paskan vastaan mitä tulee, sillä edelleen olen se ihminen joka ei valehtele, eikä toivon mukaan petäkään. Mokasin ja jouduin sivuraiteille, nyt taas oikeilla jäljillä.
Lähinnä kysymykseni asiaan on, että haluaako petetyksi tullut ihminen tietää asiasta? Vai onko parempi, ettei tiedä, jolloin ei pety toiseen ihmiseen ja voi elää "kuplassa"??
Asiallista kommentointia kaipaan!!
Kunnes..
Tapasin erään miehen ja niin siinä kävi, että tein täysin vastoin omia arvojani ja omaa minuuttani kohtaan. Petettyä ja valehdeltua tuli, ja kaiken sen tein ihan tiedostaen, en typeryyttäni, enkä humalassa. "Suhde" tuon toisen miehen kanssa on ohi, molempien yhteisestä päätöksestä.
Nyt olen pohtinut, että kertoakko miehelleni asiasta?? Myöntää mokanneensa ja seistä tekojensa takana?? Lopettaa valehtelu??
Minulle asia toisaalta selvä! Tottakai kerron ja otan sen kaiken paskan vastaan mitä tulee, sillä edelleen olen se ihminen joka ei valehtele, eikä toivon mukaan petäkään. Mokasin ja jouduin sivuraiteille, nyt taas oikeilla jäljillä.
Lähinnä kysymykseni asiaan on, että haluaako petetyksi tullut ihminen tietää asiasta? Vai onko parempi, ettei tiedä, jolloin ei pety toiseen ihmiseen ja voi elää "kuplassa"??
Asiallista kommentointia kaipaan!!
Vastaukset 29
Vanhimmat
ON OIKEUS TIETÄÄ MIKSI PETIT/PETÄT. HÄNELLÄ ON OIKEUS TIETÄÄ PETTÄMISISTÄSI ETTÄ HÄN PÄÄSEE KÄSITTELEMÄÄN ASIATA. HALUAISITKO ITSE TIETÄÄ JOS MIEHESI TEKISI SAMAN TEMPUN SINULLE?. PALLO ON SEN JÄLKEEN MIEHELLÄSI HÄN PÄÄTTÄÄ PITÄÄKÖ SEN KÄDESSÄÄN VAI VISKAAKO MENEMÄÄN. ELI ANTAAKO ANTEEKSI VAI JÄTTÄÄKÖ SINUT.AIVAN NIINKUIN PIDÄT TIKKARIA LAPSESI SUUSSA TAI OTAT HÄNELTÄ SEN POIS.NIIN HELPPOA SE PETTÄMINEN SINULLE ON.MUTTA VAIKEATA ON SINUN KUVITELLA ITSEÄSI TUON PIENEN LAPSEN ASEMAAN.
halusin vielä täsmentää, että olen valmis ottamaan vastuun tekosistani. Ja valmis siihen, että pallo on miehelläni. Hänellä oikeus olla vihainen ja vaikka jättää jos niikseen tulee ja kaiken voin ottaa/täytyy ottaa nöyrästi vastaan.
Lähinnä pohdin sitä, että useat ystäväni ovat sanoneet, että mielummin ovat asiasta tietämättömiä sillä jos tietäisivät, elämä hajoaisi?? Eli monet haluavat mielummin kuulla valheita, kun ottaa vastaan tuon kaltaisia totuuksia...
Itse haluaisin tottakai, että minulle asia kerrottaisiin ja myönnettäisiin jos on niin käynyt. Siksi olenkin sitä mieltä, että asiasta kerron miehelleni.
tietää pettämisistä.Myös muuta kautta olen saanut tietooni.Mies kiisti loppuun saakka jyrkästi haukkui mielisairaaksi minut. Jätin lopullisesti miehen. Niin paljon vieri hukkaan vuosia pettäjämiehen kanssa.Vasta nyt eron jälkeen olen voinut hengittää tätä elämää.
tuon toisen miehen kanssa heti petät kun silmä välttää. Kerro siis miehellesi ja saat siten itsellesi ikuisen rauhan. Voitte sitten halutessanne olla tuon toisen miehen kanssa avoimesti. Jos jatkat liittoasi petät omaa miestäsi ennemmin tai myöhemmin tuon saman miehen kanssa. Eli päästä siis koira irti veräjästä ja kerro. Saat 100 kertaa paremman hyväolon tunteen kuin yhdestäkään sarjaorgasmista olet elämäsi aikana saanut.
mieleen vain,minkälaisia tunteita sulla on miestäsi kohtaan,kun ilmeisesti olet valmis lähtemään heti jos hän niin vaatii?
tuossa asiassa olet uskoakseni väärässä! Mokannut olen ja siitä uskoakseni oppinut paljonkin. Koskaan ei voi sanoa ei koskaan, mutta uskon vakaasti, että hölmöilyt tuon asian saralta on ohi, ja oppi mennyt perille!!
jos mieheni ei pysty asiaa antamaan anteeksi ja haluaa, että poistun hänen elämästään, niin silloin poistun. Tunteet ovat vahvat miestäni kohtaan, mutta jos hän ei voi jatkaa elämäänsä kanssani, niin voinko muuta??
jälkeen kun kaikki rahat on loppunut EN IKINÄ JUO ENÄÄ VIINAA MINÄ LOPETAN KOKONAAN JUOMISEN. Heti kun silmä välttää hän on jo viinakaupassa. Et pysty lopettaman pettämistä tuon miehen kanssa ikinä ennen kuin kerrot miehellesi.Sen jälkeen se ei ole enää pettämistä vaan hyväksyttävä suhde. PISTE.
itseaiheuttanut.
Se on aivan totta. Minä olen mokannut, ei mieheni!
se valitettavasti on näin.En arvosta pettäjät kovin korkealle,kuitenkin nostan sulle hatun kun aiot kertoa hänelle.Sulla kuitenkin löytyyy selkärankaa mitä on melko harvinaista tällaisissa asioissa (tämä koskee miehiä yhtä lailla).Mutta vielä tunteita miestäsi kohtaan,miksi pitää petä oma kaveria jos kerran rakastaa sitä?Jos tunee oikeata rakkautta,silloin ei haluaa pettää.
Hyvää talvea ja joulua pikku hiljaa.
Tähän on helvetin helppo yhtälö olemassa...
Jos rakastat miestäsi ehdoitta ja täysillä ja haluat viettää hänen kanssa koko lopun elämääsi ja uskot voivasi olla tuon miehen kanssa onnellinen ja rakentaa toimivan suhteen ja tuo sivusuhde oli todellakin vain joku oma kasvukriisi, niin älä ihmeessä kerro.
Kertomisen jälkeen ei suhteestanne ikinä tule sellaista, joka täyttäisi sinun parisuhteelle asettamat onnen kriteerit. Siitä tulee murhenäytelmä, joka päätyy eroon.
Jos taas et ole varma tunteista miestäsi kohtaan, etkä ole oikein varma mitä miehesi tuntee sinua kohtaan, niin kannattaa kertoa.
Kertomalla saat selville miehesi todellisen suhtautumisen sinuun. Tosirakkautta ei uskottomuus kaada, joten jos suhteenne jatkuu ja miehesi antaa anteeksi, voi suhteenne jopa lujittua.
Paras vaihtoehto kaikista on tietysti hyvittää kaikki miehellesi. Eli otat jonkun kauniin naisystäväsi ja harrastatte kimppakivaa kolmisin ja sen jälkeen ei miehelläsi ole mitään valittamista siitä, että joku tunari on sinuakin pannut.
sinut jättää!
kiitoksia kaikille jo vastanneille! Päätöksen kertomisesta olen jo "aikaa sitten" tehnyt. Halusin vaan tietää mielipiteitä asiaan. Se jääköön mieheni päätettäväksi, miten asiat etenevät. Tapahtunutta kun ei kuitenkaan enää voi muuttaa.
Jos haluaa saada ja ottaa vastaan puhdasta rakkautta, niin olemalla rehellinen hintaan mihin hyvänsä pystyy olemaan aidosti onnellinen.
Itse olen ollut ihan samassa tilanteessa kuin sä ja kerroin ehdottomasti totuuden. Ei silleen vaan pysty elämään toisen kanssa, jos joutuu valehtelemaan. Ihminen rupsahtaa ihan fyysisestikin..
Ja oli muuten sitten mun henk.koht. historiassa elämäni paras päätös, toi rehellisyys meinaan :)
Kiitoksia vastauksestasi. Rehellisyys maan perii ja en totta vie pysty itseni/muiden kanssa elämään jos valehtelen yhtään enempää. Joten totuus julki! :)
No et varmasti kerro! Miksi haluat siirtää hänelle taakkasi. On tapahtunut, mitä tapahtunut, teidän yhteiselonne kannalta on hienoa, että sinua harmittaa ja kadut. Nyt tiedät loppuelämäsi, että et ole ainakaan oikea henkilö heittämään ensimmäistä kiveä kehenkään "polulta poikeneeseen". Sinä olet aikuinen, ette ole miehesi kanssa yksi ja sama henkilö. Jotkut asiat on vaan kannettava yksin. Jos asia tulee joskus jostain syystä ilmi, kannat varmasti vastuusi ja saatat tuolloin olla vielä kypsempi kohtaamaan ja arvioimaan tapahtunutta. Pahinta pettämistä on se, että jatkaa yhteiseloa henkilön kanssa, jonka kanssa ei haluaisi olla. Ja näin ei teillä kuitenkaan ole tapahtunut?
oliko kotona kurjaa vai eikö miehesi osannu tyydyttää sinua kerro sen olet hänelle velkaa
Eli nyt homma on selvitetty ja kerrottu ja ehdottomasti kertominen oli paras päätös, minkä tämän asian suhteen voi tehdä!
Romut eivät lentäneet pihalle, ainakaan vielä. Ja vaikka vaikeaa on ja tulee vielä olemaan, niin uskon, että mieheni arvostaa rehellisyyttäni asiassa.
Sen aika näyttäköön, miten tästä eteenpäin.
vain sinä sen tiedät.Mutta toivon todella että kerroit.Pian tulee uusivuosikin niin valheet on syytä jättää pois.Jos et kerro olet ikuinen valehtelija.Pitää olla rehellinen eikä valehdella.
Jouduin itse petetyksi ja sain tietää asiasta myöhemmin. Kyllä ne VALHEET katkeroitti paljon enemmän kuin itse teko. Oli kelattava taaksepäin, miten puoliso milloinkin oli valehdellut menemisiään. Petoskumppani ei juuri jaksanut kiinnostaa, mutta valehtelu vei pysyvästi luottamuksen.
Ajattelin ensin olla kirjoittamatta tunteistani tänne mutta on tullut pari mielipidettä salaamisen puolesta joten tässä minun avautumiseni:
kävimme eilen illalla pitkähkön keskustelun asiasta.
Toki asia oli/on raastava ja ahdistava, mutta näin myöhemmin asiaa pohdittuani hieman enemmän, niin hän teki oikein kun tunnusti asian!
Ensireaktioni oli suunnaton kipu rinnassa ja ahdistus.
Hoin koko ajan mielessäni että miksi! ja yllätys yllätys syyllistin asiasta itseäni...
Romuja enkä sen enenpää häntä en ajatellut limmota pihalle..
jos olisin sitä mieltä että, on turhaa jatkaa niin olisin varmastikin tehnyt ratkaisuni jo eilen. Mutta tuntuu että rakkautemme on kuitenkin riittävää ja todellista jotta pystymme/pystyn asian käsittelemään..
Niin hän näytti myös tämän keskustelun...
P.S. olen kuitenkin sitä mieltä että on tunnustettava jos on töpännyt ja kannettava selkä suorana tai ainakin nöyränä mitä sitten onkin tuleva.. eikä missään nimessä salata tuollaista asiaa ja toivoa ettei se tule julkisuuteen joskus myöhemmin, sillä jos olisin saanut tietää asiasta jotain muutakautta niin tilanne olisi aivan varmasti toinen! joten olen tavallaan avokista "ylpeä" en niinkään teosta tietenkään vaan siitä että oli "palleja" tulla ja sanoa asiat niinkuin ne ovat menneet! mikä oli aivan varmasti vaikea paikka hänelle tietäen hänet ja hänen ajatusmaailmansa,
Toki aikaa tulee varmasti kulumaan että kykenen samalle tunne/luottamustasolle kuin ennen tätä tapahtumaa. Toistaiseksi on totaalisen paha olla ja pala kurkussa ja ilmat Yksinkertaisesti lyöty pihalle rinnasta.
Koetamme keskustella asiasta ja itse ainakin yritän saavuttaa luottamukseni takaisin, sen aika näyttää onnistummeko siinä, mutta uskoisin että tahtoa kumpaisellakin on ainakin eilisestä päätellen..
PSS
Luet kuitenkin tämän joten kaikesta tapahtuneesta huolimatta:
Olet minulle rakas ja tärkeä...
Aja varovasti töistä kotiin...
tämä ja ap:kirjoitus on sama käsiala,eli sama kirjoittaja.Helppo huomata että on sama henkilö jonka on kirjoittanut molemmat viestit,kirjoitustyyli täsmää täysin.Myönnän että vedit minut höplästä ensimmäisellä kirjoituksellasi,oli hyvin kirjoitettu,mutta tämä toinen oli aivan liian läpinäkyvä
Jokainen saa viesteistä olla mitä mieltä tahansa.
Totta on se, että tuo ko. viesti todellakin mieheni kirjoittama. Halusi itse tänne kirjoittaa, sillä eilen kerrottuani pettämisestä, näytin myös tämän keskustelun...
Hyvä
Jos miehesi olisi kirjoittanut se viimeinen viesti,niin hän olisi vastannut mun väitteisiin etkä sinä.Mielestäni ei tässä mitään pahaa ollut,sait aikaan hyvän keskustelun jonka paljon on seurannut.Se tyyli mitä toit esiin kirjoituksissasi että kerrot miehellesi että olet pettänyt häntä, niin että valinta on hänen ota tai jätä.Jos todella sillä mentaliteetillä ilmoittaa asiasta se kuvaa sitä että et arvosta liittosi ja etkä kunnioitta miestäsi ja hänen tunteensa edes hevospaskan verran.
Hyvää elämänjatkoa.
Oikeasti ei kiinnostanut heti vastata ja ruveta väittelemään olenko se petetty vai en!
mielestäni kerroin asiat riittävän selvästi ja se siitä..
eikä siihen olisi enempää edes energiaakaan..
joten ei muutakuin: elämä jatkuu ja "jos hyppy ei kulje niin so not......" kyllä se vielä joskus taas kulkee.. :(
Voin sanoa että siinä menee jokinen tovi ennen kuin kirjaimmellisesti sen jutun sisäistää ja sitten se on aika vuoristorataa, itselläni meni noin kuukausi. Toivottavasti jaksatte. Kumma minäkin sain syyt niskoilleni mutta en ota niitä. Vaikka olisin kuinka "paska" jota en mielestäni ole, niin se ei mielestäni oikeuta pettämiseen. Onneksi meillä on lapsia jotka ovat ihania. Näin jälkikäteen ajateltuna, en olisi halunut asiasta tietää vaan olisi lopettanut sen ja ollut hiljaa, olisi mun elämän haluni pysynyt 100%:na.
Jos vaan pystyt asian käsittelemään niin aika kyllä tekee tehtävänsä, toivottavasti opit jotain itsestäsi. Toisen suhtautuminen petetyksi tulemiseen voi olla yllättävää. Kaikki eivät sitä kestä tai voivat tehdä arvaamattomia tekoja. Ei kannata ottaa turhia riskejä. Ehkä tunnet puoliskosi paremmin, kuinka arvelisit hänen suhtautuvan. En ottaisi riskiä , varsinkaan jos asia on omalta osaltasi jo ohi. Vuosien jälkeen voit naurahtaa asialle yhtenä elämän vaatimana kypsymisvaiheena.