Tällä palstalla varmasti monet työpaikkakiusatut vaihtavat asiallisesti kokemuksistaan työpaikka kiusaamisesta...toiselle kiusaaminen on ollut kertaluontoinen kokemus, toisille se on jatkuvaa...ihmiset ovat erilaisia ja siksi kokevat erilaiset tilanteet eritavoin. Etenkin jos tilanteet tulee puuntakaa yllättäen.
Sama se yhtäkaikki kiusaaminen, alistuneisuudentunne, puolustuskyvyttömyys, vitutus, ahdistuneisuus kaikille meille kiusatuille enemmän tai vähemmän tuttuja tunteita. Toiset kiusatut kannustavat ja neuvovat toisia kiusattuja, jotta he jaksasisivat paremmin. Ja olisivat itsekkin viisaampia teoissan ja toimissaan. Se on eräänlaista yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta ja siten voimme saada vähennettyä kiusaamista tai oppia käsittelemään sitä.
MUTTA sitten täällä on joukossa niitä, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta kiusatuksi joutumisesta. He saattavat parhaimmillaan jopa itse olla työpaikka kiusaajia sekä entisiä koulukiusaajia. He tulevat tänne vain itkemään ja vittuilemaan. Tulevat tänne tärkeilemään ja mainostamaan omaa täydellisyyttään. Kuvottaa jo ajatuskin siitä narsismista mitä heistä huokuu. Luultavasti ovat kuitenkin vain keski-ikäisiä eronneita kaljamahaisia piereskeleviä sohvaperunoita. Vaimo on lähtenyt koska ukosta ei ollut edes kotia hoitamaan ja perhettä elättämään. Ja todennäköisesti he ovat sellaisia joilla ei enää edes veitikkakaan toimi. Ja purkavat näin pahaa oloaan meihin jo valmiiksi lyötyihin. Ja koska oma nuoruus on takanapäin, niin sitä on pakko alistaa heitä kenelle ollaan kateellisia, eli nuoriin.
Katsoessaan peiliin tietävät itsekin ketkä sen todellisen pullamössösukupolven muodostaakaan. He ovat samoja heikkoluontoisia ihmisiä kuin ne jotka koulukisaajien vieressä aikoinaan seisoivat nauramassa ja osoittamassa sormella,tai olivat pitelemässä kiinni kun varsinainen kiusaaja takoi turpaan, kun ei heillä ollut munaa ja luonteen lujuutta puolustaa sitä heikompaa, kun pelkäsivät itsekin saavansa selkään. (itse sain koulussa turpaani, koska puolustin heikompia, joten tiedän mistä puhun).
He ovat samoja ihmisiä jotka viheltelevät ja katsovat muualle kun pitäisi alkaa jotain oikeasti tekemään. ELI KUN PITÄISI OSATAKKIN JOTAIN. Kehuskelevat olevansa kovia työntekijöitä, mutta epäilenpä tuotakin.
He ovat samoja ihmisiä jotka kädet taskuissa peukalot keskellä kämmentä seisovat vieressä kun joku tarvitsee apua tai pitäisi alkaa vaikkapa elvyttämään tai soittaa edes se ambulanssi. Mutta hädän hetkellä juuri ne kovikset paskovat housuunsa. Heillä on heikko luonne ja siksi heillä on pakkomielle kiusata ja aiheuttaa mielipahaa ja alistaa toista ihmistä. Näin he samalla pönkittävät omaa alhaista itsetuntoaan ja tekevät itsestään ”paremman” ihmisen piilottaen omat puutteensa.
He ovat ehkä pahempia kuin itse kiusaajat, sillä he ovat kiusaajien kätyreitä. Niitä ruskeakielisiä nuoleskelijoita, jotka puukottavat vaikka omaa veljeäänkin selkään. Tai myyvät vaikka oman äitinsä jos tarpeeksi maksetaan.
Ja kun jonakin päivänä tämänkaltainen ruskeakieli sitten itse joutuukin kiusatuksi, saa hän syyttää siitä vain itseään. Silloin me kiusatut olemme kuitenkin tukemassa ja auttamassa. Joten tervetuloa silloin joukkoomme. Vasta silloin te ymmärrätte elämästä jotakin ja alatte arvostaa toisia ihmisiä tasa-vertaisina. Sitä ennen kaikki sanomanne on pelkkää tekopyhyyttä ja teeskentelyä.
Ja emme me kiusatut ole sairaita, emme me apua tarvitse...vaan kiusaajat ja etenkin heidän ruskeakieliset mielistelevät "kätyrinsä". Ne wannaBe kovikset, jotka eivät itse uskalla, osaa, kykene, mitään tekemään vaan tukeutuvat kiusaajaan välttyäkseen kiusaamiselta itse.
Totuus voi sattua, mutta syytön minä siihen olen. Muuttakaa asennettanne "kätyrit", niin kiusaajiakin on vähemmän. Älkää vähätelkö toisten kiusaamista ja heidän kokemaa kärsimystä, kun ette ole itse vastaavaa kokeneet niin ette tiedä hevonvitunpaskaa.
Sama se yhtäkaikki kiusaaminen, alistuneisuudentunne, puolustuskyvyttömyys, vitutus, ahdistuneisuus kaikille meille kiusatuille enemmän tai vähemmän tuttuja tunteita. Toiset kiusatut kannustavat ja neuvovat toisia kiusattuja, jotta he jaksasisivat paremmin. Ja olisivat itsekkin viisaampia teoissan ja toimissaan. Se on eräänlaista yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta ja siten voimme saada vähennettyä kiusaamista tai oppia käsittelemään sitä.
MUTTA sitten täällä on joukossa niitä, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta kiusatuksi joutumisesta. He saattavat parhaimmillaan jopa itse olla työpaikka kiusaajia sekä entisiä koulukiusaajia. He tulevat tänne vain itkemään ja vittuilemaan. Tulevat tänne tärkeilemään ja mainostamaan omaa täydellisyyttään. Kuvottaa jo ajatuskin siitä narsismista mitä heistä huokuu. Luultavasti ovat kuitenkin vain keski-ikäisiä eronneita kaljamahaisia piereskeleviä sohvaperunoita. Vaimo on lähtenyt koska ukosta ei ollut edes kotia hoitamaan ja perhettä elättämään. Ja todennäköisesti he ovat sellaisia joilla ei enää edes veitikkakaan toimi. Ja purkavat näin pahaa oloaan meihin jo valmiiksi lyötyihin. Ja koska oma nuoruus on takanapäin, niin sitä on pakko alistaa heitä kenelle ollaan kateellisia, eli nuoriin.
Katsoessaan peiliin tietävät itsekin ketkä sen todellisen pullamössösukupolven muodostaakaan. He ovat samoja heikkoluontoisia ihmisiä kuin ne jotka koulukisaajien vieressä aikoinaan seisoivat nauramassa ja osoittamassa sormella,tai olivat pitelemässä kiinni kun varsinainen kiusaaja takoi turpaan, kun ei heillä ollut munaa ja luonteen lujuutta puolustaa sitä heikompaa, kun pelkäsivät itsekin saavansa selkään. (itse sain koulussa turpaani, koska puolustin heikompia, joten tiedän mistä puhun).
He ovat samoja ihmisiä jotka viheltelevät ja katsovat muualle kun pitäisi alkaa jotain oikeasti tekemään. ELI KUN PITÄISI OSATAKKIN JOTAIN. Kehuskelevat olevansa kovia työntekijöitä, mutta epäilenpä tuotakin.
He ovat samoja ihmisiä jotka kädet taskuissa peukalot keskellä kämmentä seisovat vieressä kun joku tarvitsee apua tai pitäisi alkaa vaikkapa elvyttämään tai soittaa edes se ambulanssi. Mutta hädän hetkellä juuri ne kovikset paskovat housuunsa. Heillä on heikko luonne ja siksi heillä on pakkomielle kiusata ja aiheuttaa mielipahaa ja alistaa toista ihmistä. Näin he samalla pönkittävät omaa alhaista itsetuntoaan ja tekevät itsestään ”paremman” ihmisen piilottaen omat puutteensa.
He ovat ehkä pahempia kuin itse kiusaajat, sillä he ovat kiusaajien kätyreitä. Niitä ruskeakielisiä nuoleskelijoita, jotka puukottavat vaikka omaa veljeäänkin selkään. Tai myyvät vaikka oman äitinsä jos tarpeeksi maksetaan.
Ja kun jonakin päivänä tämänkaltainen ruskeakieli sitten itse joutuukin kiusatuksi, saa hän syyttää siitä vain itseään. Silloin me kiusatut olemme kuitenkin tukemassa ja auttamassa. Joten tervetuloa silloin joukkoomme. Vasta silloin te ymmärrätte elämästä jotakin ja alatte arvostaa toisia ihmisiä tasa-vertaisina. Sitä ennen kaikki sanomanne on pelkkää tekopyhyyttä ja teeskentelyä.
Ja emme me kiusatut ole sairaita, emme me apua tarvitse...vaan kiusaajat ja etenkin heidän ruskeakieliset mielistelevät "kätyrinsä". Ne wannaBe kovikset, jotka eivät itse uskalla, osaa, kykene, mitään tekemään vaan tukeutuvat kiusaajaan välttyäkseen kiusaamiselta itse.
Totuus voi sattua, mutta syytön minä siihen olen. Muuttakaa asennettanne "kätyrit", niin kiusaajiakin on vähemmän. Älkää vähätelkö toisten kiusaamista ja heidän kokemaa kärsimystä, kun ette ole itse vastaavaa kokeneet niin ette tiedä hevonvitunpaskaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos meidän kiusattujen "itkeminen" vituttaa, niin todennäköisesti olet kiusaaja tai sen "kätyri" ja tunnet piston sydämessäs, se on ihan teidänlaisten ruskeakielisten vika että yleensä kirjoittelemme tälle palstalle, joten voi voi...katsokaapa itseänne peiliin.
Ja jos senkin jälkeen vituttaa lukea, niin hei hömöt! Älkää lukeko!
Jos ääni pään sisällä kuitenkin pakottaa lukemaan, niin hakeutukaa hoitoon, ei normaali ihminen kuule ääniä päänsä sisällä.
Itse olen joutunut toteamaan elämässä, että virheistäni en ole koskaan saanut kärsiä niin paljon kuin siitä, että olen tehnyt jotain hyvin tai oikein.
Nopein tie kiusatuksi on juuri se, että suoraselkäisesti vastustaa työpaikan syntipukkijärjestelmää, ilkeää juoruilua, paskanjauhantaa ja kyynärpäätaktiikoita.
KUITENKIN ilman vieressä avuttomana määkiviä lampaita, ei olisi kiusaamistakaan: jos KAIKKI kieltäytyisivät kuuntelemasta ja levittämästä paskapuheita ja osallistumasta porukalla yksittäistä työkaveria nöyryyttäviin toimiin, tukehtuisi kiusaaja omaan mahdottomuuteensa ja kutistuisi lopulta näkymättömiin.
Jokainen valitsee itse, miten toimii, omatunto palkitsee/rankaisee valinnan. Ette kai sentään oleta olevanne turvassa, jos myötäilette luonnevikaista ympäristöään terrorisoivaa kiusaajaa???
"Kilpailuyhteiskunnalle" voitte sanoa jo hyvästit, ei kukaan enää jaksa tätä paskaa. Tyhmä enää suostuu "ajan vaatimuksiin" ja kilpailee toisten ihmisten kanssa aina ja kaikkialla vaikka verissä päin. Eiköhän sitä jaettavaa riitä kaikille, jos ei ihan rohmuiksi ruveta.
"avuttomana määkiviä lampaita" - tuo oli osuvin nimitys heille mitä olen kuullut...kiitos!
Juuri sellaisiahan he ovat, työyhteisön syöpiä.
Kahvitauolla olevat naiset juoruaa toisistaan ilkeästi selän takana...jos satun paikalle niin ainoa mitä itse kuulen on tosiaan "Bäää-Bäää..."
Asia tiivistyy hyvin tähän lauseeseen:
"Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä, eivätkä tee mitään."
-Albert Einstein
Ne jotka tekevät asialle jotain, eli kiusatut, joutuvat suoraselkäisyytensä vuoksi monissa sairaissa työyhteisöissä vaikeuksiin.
Pelko ohjaa ihmiset kiusaajan leiriin, pelko omasta itsestä, käytöksestä ja siitä mitä edustaa.
Jos ihminen ei tiedä mitä hän itse on, eli ei ole tehnyt selväksi itselleen kuka/mitä minä olen?
Niin tällainen ihminen ja hänen mielipiteensä on helposti manipuloitavissa kiusaajan taholta.
Kiusatut tietävät mitä itsetutkiskelu tarkoittaa, siihen heitä ajaa koko kiusaamisprosessi, vaikka kiusattu muuttuisi miksi, ei kiusaaminen lopu.
Kyse on ihmisten asenteista.
Jos pelkästään itseään muuttamalla kiusaaminen loppuu, niin silloin on syytä miettiä oliko oikeasti kiusattu vai kiusaaja?
Tällaisille palstoille ei edes kirjoita normaalit ihmiset. se porukka joka täällä valittaa ja itkee on jo sinänsä ei-mitenkään-kovin-edustava-osuus väestöstä. täytyy olla tietynlainen virtuaalimaailman onneton luuseri tai muuten joku jolla ei ole oikeaa elämää. jonkin sortin nettiaddikti tai muulla tavoin sieluton tietokonemaailman tuote. lisäksi joku ihmeellinen halu ilmaista itseään näin säälittävällä tavalla kuin suomi24n keskutelupalsta.
ei asiat tule paremmaksi täällä niitä itkemällä ja poraamalla. hankkikaa elämä! tehkää jotain hyödyllistä. kiusatut te tuhlaatte täällä elämäänne leikkimällä psykologia tai psykiatria ja lokeroimalla muita kirjoittajia ja profiloimalla heitä. no harrastuksensa kullakin. mutta teidän kannattaa miettiä sitä mitä elämällänne teette,älkää heittäkö sitä hukkaan vali vali vali vali valittamalla ja vikisemällä,tehkää asioille todellisuudessa jotain jos haluatte jotain muutosta.
teidän tulisi harkita itse kallonkutistajalla käyntiä jos luulette että teitä kiusataan. ei normaalia työtätekevää tavallista ihmistä missään kukaan kiusaa. sellaisia kiusataan,jotka eivät osaa pitää turpaansa kiinni oikeissa paikoissa,ja niitä jotka esittävät jatkuvaa kritiikkiä eri asioista ja myrkyttävät työpaikkansa ilmapiirin. tai jotka jotenkin ovat olevinaan parempia kuin muut. miettikääpä tätä. mikä on se hinta, minkä haluatte maksaa olemalla jotain omintakeista ja muka muita parempaa.
ja tästäkin edellisestä nimimerkki Stemiksen viestistä voi päätellä, että hän todennäköisesti sanoo ihmisille päin naamaa sellaisia asioita joista hänen kannattaisi pitää mölyt mahassaan. hän on tyypillinen rettelöitsijä, jonka mielestä se on ihan oikein, että on aina eri mieltä,kritisioi,vastustaa,myrkyttää ilmapiiriä jne. ja sen jos joku muu tekee työnsä ja normaalisti sopeutuu työyhteisöön se on hänen mielestään nuoleskelua tai kiusaajien kätyröintiä.
mikä on mennyt pieleen,että joistain tulee tuollaisia? itse voisin kannattaa että tuollaisille maksettaisiin kansalaispalkka kotiin. he aiheuttaisivat kotona röhnöttäessään vähemmän vahinkoa kuin työpaikan hyvää henkeä myrkyttäen ja siellä jatkuvasti poikkiteloin asettuen. tämä yhteiskunta voisi paremmin joskin elätettäviä tulisi jonkun verran lisää,mutta tuollaisia on mielestäni kalliimpaa pitää työelämässä. ehkä joku yksinäinen homma voisi heille sopia,jossa saisivat kiukutella kritisoida ja harrastaa filosofiaa ja psykologiaa itsekseen, vaikka ojankaivuu tms.
palstoilla , luuseri?
Sama kirjoittaja kuin Stemiskin, En viitsinyt enempää analysoimaan, kun on perjantai-ilta ja on tullut muutama kalja napattua. Ei kukaan voi kirjoittaa tuollaista muuten kuin provoillakseen, tai muuten on oikeasti sairaseläketilastoissa. Hyi, saatana, että joku työkavereistani olisi noin aggressiivinen ja ilkeämielinen.
Olet mennyt pieleen.
Hanki elämä!
Hyvin sanottu! En voisi itse enää asiaa paremmin ilmaista.
Jos koet itsesi kiusatuksi, niin en yhtään ihmettele, koska asenteesi kanssaihmisistä on tuollainen. Loukkaat ja halvennat muita. Toivottavasti sinä koet "kiusaamista" vieläkin enemmän ja takuuvarmasti näin tulee tulee tapahtumaankin.
Nam, nam tulevaisuudellesi ikävä ihminen!
Tämä esimerkki voi olla kaukaa haettua, mutta uskoisin sen olevan tarpeeksi yksinkertainen että nämä putkiaivoiset vastarannankiisketkin sen tajuavat.
Lapset hiekkalaatikolla (joilla on lapsia ovat varmasti tähän törmänneet tai jotka ovat hiekkakakkuja tai linnoja lapsena tehneet tietänee tapauksia myös).
Lapset leikkivät hiekkalaatikolla sulassa sovussa, ei ole väliä tuletko rikkaasta vai köyhemmästä perheetä, ei ole väliä edes minkämaalainen olet tai puhutaanko edes samaa kieltä...jotenkin ihmeellisesti heillä on kyky tulla toimeen ja löytää yhteinen juoni hiekkakakkujen tekoon. Sitten siellä on huonosti kasvatettu kiusaaja lapsi joka juoksee portkien rikki toisten hiekkakakut. Minä olen lapsista se joka epätoivoisesti yrittää kannustaa muita rakentamaan hiekkakakkuja uudestaan ja yrittää lohdutella, mutta turhaan. Osalta meni jo motivaatio, he lähtivät itkien äitien ja isien luokse. Ja se kiusanhenki vain nauraa vieressä.
Samaa kun vertaa sitten työelämään. Niin samat elementit ja tekijät löytyy sieltäkin. On hyvä yhteishenki, kaikilla sama juoni eli tavoite eli päämäärä. On tekijöitä ja auttajia. On vain tultava toimeen kaikkien kanssa, jotta homma toimisi. Sitten tulee työpaikka kiusaaja joka heittää soraa voideltuihin rattaisiin ja pilaa koko yhteisön hengen.
Sitten nämä kiusaajat tulee Suomi24 palstalle kertomaan miksi meidän kiusattujen tulisi hakeutua hoitoon? Kertokaa miksi mun on niin vaikeata ymmärtää näiden ahdasmielisten kiusaaja persoonien ja heidän "kätyreidensä" ajatusmaailmaa?
He haukkuvat meitä kakaroiksi mutta heillä ei ole lapsuutta ollutkaan...
p.s tämän kirjoittamiseen meni alle 2minuuttia... samalla polttamani cd levy valmistui...se on miten kukin aikaansa käyttää.
Itse en todellakaan toivo sinulle saamaa. Toivon ettet koskaan kohtaisi kiusaamista, työssä sen enempää kuin siviilissäkään. Koska todennäköisesti et oikeasti sitä henkisesti kestäisikään. Olisi ikävä kuulla että olisit päättänyt päiväsi köydenpätkään.
Moni kiusattu on niin tehnyt, siis päättänyt päivänsä omankäden kautta. Moni kiusattu heistä ei ole ollut henkisesti niin vahva kuin eräät meistä. Moni kiusatuista on ollut jonkun sisko tai veli. Jonkun poika tai isä. Ja moni on jäänyt heitä suremaan, joskus jopa kiusaajat itsekkin.
Sinunkaltaiseesi ihmiset eivät valitettavasti edes tiedä millaisista asioista täällä puhutaan.
Mutta kun sulla on omia lapsia sitten joskus, ja heitä kiusataan, ja joku heistä poistuu liian aikaisin joukostammme oman käden kautta, niin tule uudestaan juttelemaan mulle ja toivottamaan paljon kiusaamista...jooko? Ja kerro sitten minun "huonosta" asenteestani uudestaan.
Esimiehen ohje työpaikkakiusatulle: "Sinun pitää vain oppia antamaan samalla mitalla takaisin!"
???????
No, työntekijä ei suostunut syntymään uudelleen ja muuttamaan ns. temperamenttiaan ko. työpaikan normien mukaiseksi, vaan otti loparit.
Ei tainnut olla hänen työpaikkansa. Toivottavasti löysi uuden.
nuo kiusaajat ovat juuri sellaista ainesta, ettei heillä ole työpaikan ulkopuolella elämää ollenkaan.
Työpaikallakin he koko ajan "marisevat" ja valittavat jostain ja yrittävät tehdä itsestään tärkeämmän kuin onkaan.
He käyttävät kaiken energiansa muitten konrolloimiseen ja kiusaamiseen. Ei ole ihme jos sellaisessa touhussa nääntyy - ei jää aikaa omille töilleen.
En ymmärrä mitä kiusaajat voittavat toisten häpäisemisessä ja alistamisessa, noin niinku työyhteisössä? jossa tarvitaan tiimihenkeä. Kiusaajat murentavat työyhteisön hengen ja latistavat mielialan ja motivaatio alkaa kadota.
Työnlaatu kärsii ja samalla firma kärsii.
Lisäksi kiusaajat vain keräävät vihamiehiä magneetin lailla ja kadottavat ystävänsä, jos heitä on edes ollutkaan.
Koulussa kiusaajilla lienee erilainen motiivi, siellä on yritettävä näyttää kovaa puolta, jottei itse jäisi naurunalaiseksi. Yleensä kiusaajat koulussa olivatkin muita selvästi huonompia. Ja ehkä luonnollinen suojautumiskeino ja helpoin tapa päästä pois naurunalaisuudestaan ja peittää oma osaamattomuutensa on yksinkertaisesti alistaa muita, niitä jotka ovat kiusaajaa parempia.
Tai sitten kiusaamisen taustalla on ihmisen perussynti eli Kateus!!!
Ei voi tietää kun ei kiusaajista ole rehellisesti sitä syytä kertomaan.