Se on niin väärin, joka ihmisen kohdalla, kun kaikki nousee ja palkat laahaavat jäljessä. Näinhän se on.
Kun palkkoja nostetaan prosenttuaalisesti inflaatiopyörteen mukaan aina suuremmat palkat nousevat enemmän ja pienemmät vähemmän. Josku osattiin laskea inflaation aiheuttamat kotukset oikein. Palkkoja nostettiin markkamääräisesti prosenttikorotus, jotta OSTOVOIMA pysyisi samana kaikilla palkansaajaryhmillä suunnilleen sman tasoisena. Ei 2500e:n kuukausitulot ole eniten jälkeen jääneitä, vaan tuon luvun alle jääneet tulot.
On totta, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien palkkojen erot kasvavat ostovoiman suhteen korotusten jälkeen aina lisää sairaanhoitajien tappioksi, mutta näin käy kaikille kaikilla aloilla eli erot kasvavat, jos pelkät prosenttikorotukset jatkuvat. Hoitajien palkkoja ei pitäisi silti verrata lääkäreiden palkkoihin ja perustella sillä huimia kertanostoja. Kyse on kaikkien koko maan palkansaajien palkkaerojen muutoksesta.
Syvinä lamavuosina inflaatiokierre pyrittiin pysäyttämään kokonaan, haavena oli että hinnat voitaisiin painaa elintarvikkeisiin, kuten Neuvostoliitossa aikanaan. Lamavuosina ei prosenttikorotuksillakaan saatu niin pahaa aikaan, kun prosenttiluvut olivat o,1- 1% prosenttin luokkaa. Pyrittiin tukemaan myös oman maan vientiä tällä tavoin --pyrittiin maltillisuuteen.
Nyt vuosien kuluessa tilanne alkaa näkyä, etenkin kun nykyiset vaateet ovat jo 10-25% luokkaa/ sopimuskausi.
Esim. 10% KELAN rahaan 500 euroa, korotus olisi 50e, sairaala-apulaisen ja kirjaston hoitajan 1500e = 150e, perushoitajan 2000e= 200e
sairaanhoitajan 2500e= 250e , DI:n noin 3200e= 320e,
lääkärin, tuomarin jne 4000-5000e= 400-500e.
Kahden vuoden päästä sama 10% tekee
kelan korotuksiin lisää 550e =55e ja lääkärin/ tuomarin palkkoihin 5500e= 550e
Eli lääkärin palkka on kasvanut kahdessa vuodessa 1050e ja kelan rahan tai esim. osa-aikaisen palkka 105e. Sairaanhoitajan 525e.
EIKÖ KYSE OLE JOSTAKIN MUUSTA KUIN SAIRAANHOITAJIEN PALKKOJEN JÄLKEEN JÄÄMISESTÄ?
Kun palkkoja nostetaan prosenttuaalisesti inflaatiopyörteen mukaan aina suuremmat palkat nousevat enemmän ja pienemmät vähemmän. Josku osattiin laskea inflaation aiheuttamat kotukset oikein. Palkkoja nostettiin markkamääräisesti prosenttikorotus, jotta OSTOVOIMA pysyisi samana kaikilla palkansaajaryhmillä suunnilleen sman tasoisena. Ei 2500e:n kuukausitulot ole eniten jälkeen jääneitä, vaan tuon luvun alle jääneet tulot.
On totta, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien palkkojen erot kasvavat ostovoiman suhteen korotusten jälkeen aina lisää sairaanhoitajien tappioksi, mutta näin käy kaikille kaikilla aloilla eli erot kasvavat, jos pelkät prosenttikorotukset jatkuvat. Hoitajien palkkoja ei pitäisi silti verrata lääkäreiden palkkoihin ja perustella sillä huimia kertanostoja. Kyse on kaikkien koko maan palkansaajien palkkaerojen muutoksesta.
Syvinä lamavuosina inflaatiokierre pyrittiin pysäyttämään kokonaan, haavena oli että hinnat voitaisiin painaa elintarvikkeisiin, kuten Neuvostoliitossa aikanaan. Lamavuosina ei prosenttikorotuksillakaan saatu niin pahaa aikaan, kun prosenttiluvut olivat o,1- 1% prosenttin luokkaa. Pyrittiin tukemaan myös oman maan vientiä tällä tavoin --pyrittiin maltillisuuteen.
Nyt vuosien kuluessa tilanne alkaa näkyä, etenkin kun nykyiset vaateet ovat jo 10-25% luokkaa/ sopimuskausi.
Esim. 10% KELAN rahaan 500 euroa, korotus olisi 50e, sairaala-apulaisen ja kirjaston hoitajan 1500e = 150e, perushoitajan 2000e= 200e
sairaanhoitajan 2500e= 250e , DI:n noin 3200e= 320e,
lääkärin, tuomarin jne 4000-5000e= 400-500e.
Kahden vuoden päästä sama 10% tekee
kelan korotuksiin lisää 550e =55e ja lääkärin/ tuomarin palkkoihin 5500e= 550e
Eli lääkärin palkka on kasvanut kahdessa vuodessa 1050e ja kelan rahan tai esim. osa-aikaisen palkka 105e. Sairaanhoitajan 525e.
EIKÖ KYSE OLE JOSTAKIN MUUSTA KUIN SAIRAANHOITAJIEN PALKKOJEN JÄLKEEN JÄÄMISESTÄ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei rahanpyynnissä mitään vikaa olekkaan,mutta tapa,miten sitä pyydetään.On perseestä. Psykojaana tämän tuhosi ja te uskoitte.
Esim, tehyn toimissahan ei ole kyse palkkojen
korotuksesta ainoastaan ,vaan siitä kuka saa
neuvotella hoitoalan ehdoista, Nyt hakevat kanna
tusta ylisuurilla tavoitteilla , myöskin irtisa-
noutuneita yritetään pitää tyytyväisinä suurilla
korvauksilla. Mutta tehyn 16milj € lakkokassa
kuivuu nopeasti ja työssäkäyvät joutuvat itse
rahoittamaan nämä viihteelläoliat. Ihmetystä
herättää jos neuvotteliat eivät tie työtään
vaan tulokset joutuvat jäsenet itse hankkimaan.
olis syntynytkään,jos olisi NORMAALI lakko... Oli nyt asia mikä tahansa,ei kannata ruveta väittelemään,kun se ei auta enää asiaa... Kaiken takana on NOITA. Kaikesta huolimatta.
Luuleepa hän että suuri osa tosta Tehyn apurahasta palaa kiertoon valtiolle valmisteveroina... ; )
pari matikan kurssia käytäväksi..
Jos tehdään pelkkä inflaatiokorjaus, niin tuloero pysyy silloin täsmälleen samana eri palkkaluokkien välillä -oletettuna, että kaikilla tahoilla veroprosentti pysyy samana. Rahamääränä tietysti muutos voi olla suurempi, mutta ostovoimana erotus pysyy täsmälleen samana.
Onko sinusta sama ostovoinma 100 eurolla 525:lla eurolla ja 1050eurolla?
Elinkustannusindeksiin, johon palkkojen nousu perustuu, otetaan mukaan muutkin kuin ihmisen perusmenot. Kyse ei ole pelkästä matemattiikasta.
Silloinhan hoitajienkin itkut olisivat täysin aiheettomat, eivätkä lääkärien palkat minnekkään karkaisi.
Jos nostetaan tai lasketaan tuotteiden hintoja,
prosenttikorotukset ovat oikeudenmukaisia esim. alennusmyynnit jne. Peruste on selkeä ja sama kaikille.
Kun taas tehdään inflaatiokorotukset palkkoihin, korotusprosentti perustuu elintarvikkeiden ym. hintojen nousuun.
10% korotus keskipalkkoihin vastaa ehkä hintojen nousuja perusmenojen osalta (euroina) ja kattaa hyvin ihmisen vättämättömät perustarpeet ja ko. palkansaajan rahat riittävät samoihin perusmenoihin kuin aiemmin ja jää vielä säästöönkin. Mutta esim. 500:n euron tulojen 10%:n korotus ei riitä enää perusmenojen maksuun muutaman iflaatiokierteen jälkeen.
Ei sillä 50 eurolla makseta perusmenojen korotuksia, jotka yleensä vielä pyöristetään hieman ylöspäin.
Menot esim. asuminen on ollut 150e ruoka 130e, sähkö 30e vakuutukset 30e internetti ja puhelin 40e vaatteet ja puhtaus 40e, lääkkeet ja vitamiinit 10e ,tv-lupa 20e. Vaihtuviin menoihin on jäänyt 50e.
Indeksiin sisältyy kuitenkin paljon muuta kuin ihmisen perusmenot. Esimerkiksi asuminen jo saattaa nousta sen 50e, eikä se ole paljon, Tv-lupa 5e,ruoka 20e,lääkkeet ja vitamiinit 3e jne. bussimaksut. Joku muu tuote laskee mitä ko. henkilö ei ole koskaan käyttänyt tai ole varaa käyttää. (esim. autojen hinnat tai kampaamoiden taksat)
Kun kaikki perusmenot nousevat hieman ja pyöristettyinä on selvää, että se 50 euron korotus ei riitä niihin. Eikä se oleedes ihan niinkään, että kaikki saavat sen 10%. Sehän neuvotellaan aloittain ja eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät saavat yleensä vielä vähemmän ja myöhemmin prosenttikorotuksensa.
Ottaa myös huomioon veroprosentti, suurituloisemmalla se voi olla hyvinkin 50 % ja tavallisella duunarilla 30 %. Suomessa kyllä tuloerot palkkatyössä tasoittuvat tehokkaasti.
Kyllä, eli ko. esim. 500 euron tuloista, vero on 20% ja käyttöön jää kokonaista 400 euroa/kk Palkankorotuksiin syntyy samalla matematiikkalla kuin säästöihin tai velkaankin korkoa korolle, korotusten lisäksi.
Itse asiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hoitajien alakohtaiset korotukset saattavat estää jo rahallisesti esim. sairaseläkeläisen hoitomahdollisuudet, ei ainoastaan työtaistelu sinsänsä. Esim. fysikaalisten hoitojen maksun korotuksina samoin syöpähoitojen, saatata mennä ratkaisevasti yli käytettävän budjetin.