Oon ihan surullinen... Olin yhden kivan tytön kanssa ulkona, mutta jotenkin tuntuu, että muutuin hänen edessään nössöksi ja ujoksi. Yleensä oon aika itsevarma, mut nyt mokasin ja vituttaa. Syytän itseäni siitä, että treffit eivät menneet hyvin. Ja olin jo ihastunut tähän neitoon... :(
Lisäksi oon alkanut vertailemaan itseäni muihin miehiin, esim ulkonäön ja luonteen osalta, ja mietin, että oonko tarpeeksi hyvä tälle tytölle. Ottaa vaan päähän niin paljon, etten pysty enää olemaan itsevarma ja niin sanavalmis kuin aiemmin. Mulle käy aina näin, kun ihastun johonkin tyttöön.
Typerä avautuminen, tiedän..
Lisäksi oon alkanut vertailemaan itseäni muihin miehiin, esim ulkonäön ja luonteen osalta, ja mietin, että oonko tarpeeksi hyvä tälle tytölle. Ottaa vaan päähän niin paljon, etten pysty enää olemaan itsevarma ja niin sanavalmis kuin aiemmin. Mulle käy aina näin, kun ihastun johonkin tyttöön.
Typerä avautuminen, tiedän..
Vastaukset 12
Vanhimmat
pieleenhän se sitten meni... jotenkin onnistui kait kun kaveriksi minut rankkasi, mutta itsenihän siinä sitten särjin, kun jäin siihen "kaveri"-juttuun sitten kun ajattelin että jos sitten myöhemmin vaikka... nyt ihan hajalla ja ei meinaa edes eteenpäin päästä :( Sinulle sanoisin että ei se välttämättä pieleen sinulla mennyt, mutta jos meni ja kaverijuttuja alkaa heittää, niin juoke karkuun ja lujaa!!! Ei mitään järkeä totaali-ihastuneena tiedän itsekin, mutta kun pää oli silloin ihan sekaisin eikä kyennyt järkevään ajatteluun, heh. Toivottavasti sinulla vielä mahdollisuus ihastuksesi kanssa!
Miksi et lähettäisi vaikka tekstaria, ja kertoisi miten asia on?
Että olet ihastunut - niin kovasti, että menet ihan veteläksi ja muutut ujoksi, kun näet ihanan neitosi?
Minusta olisi ihana saada tuollainen viesti. :-)
Tyttö luulee, että EI ollut ihana, jos näytät myrtsiä naamaa ja et viestittele. Eli luulee, että hän ei kelpaa....
Miehen ujostelu on todella söpöä.
Siäntö yksi. Asuntokaapan loggiikka. Jos oekee ostaja ossuu kohalleen, elä sie epäröi. Se yksi riittee. Siäntö kaksi. Keskity olennaeseen. Elä sie turhoo mieti. Ihteis värteeroominen on poessa olennaesesta sammoin kaeken mualiman jonniijootavien immeisten aattelut. Ja koha itteis kans on ies syvämmein sovussa ja jaksoo uamulla illoo ies uatella, niin on voeton puolella. Siäntö kolome tie tärkeet piätökset ihteis kanssa. Siäntö nelejä, ihteis arvossa pie, usotha ihteis olevan rakkaaven arvoinen.
Oon kyllä tyttö, mutta sama juttu vaivaa mua. Saatan puhella ihan rennosti kenen tahansa muun kanssa lähes, mutta auta armias kun ihastus kyseessä.. pelkään että ihastus luulee, että pidän sitä vaan kaverina kun puhun myös muille mun kaveripojille ja sitte ooon aika paljon ujompi enkä puhu niin paljon. :/ vaikee olla itsevarma ja hurmata joku.
joo, siis toi on aika perustuttu juttu mullekki. Se o sit hyvä ku koittaa sanoo jotai ni ei saa mitää järkevää suusta tai sitte jotain nii kliseetä: "kaunis sää", johon tulee vastaus "on" ja siinä sit ollaan taas turvat lukos ja keksitään seuraavaa klisettä. Ei auta tilannetta sekään, että ennen tapaamista koittaa takoo kalloon sloganeita "et vittu jäädy, ole rento". On se kumma. Normaalisti kun on jopa iha suhtkoht puhelias tyyppi, mutta toista maata ollaan h-hetkellä.
Kerran tuollainen tilanne ratkesi aika hyvin, kun sain sanottua, että nyt ei mulla polla pelaa, mahtaako jännittää. Toisella oli sama tilanne, ja siitä sitten lähti juttu käyntiin. Puhuttiin pitkään ujoudesta ja sen voittamisesta, ja sitten jo muista asioista.
Itsensä rennoksi ja puheliaaksi pakottaminen ei taida oikein onnistua, parempi tunnustaa tilanne ja jatkaa siitä :)
käy taas ihan toisiin päin :) aika usein miettii että on ujo ja alkaisi ahdistamaan kun ei ole mitään juttua, jutustelu on joskus menny tuollaiseksi väkisin vääntämiseksi sen jälkeen kun on tullut tää "säitä pidelly" "mmh" vaihe :) Nyt kuitenkin lähdin tytön kanssa treffeille syömään, ja juttua riitti niin paljon että lähdettiin vielä rauhalliseen kuppilaankin istuskelemaan ja istuttiin vielä monta tuntia päälle. ja sama on jatkunu monta kertaa viikossa kun lähdetään vain kahville tai syömään tai leffaan.
niin mutta joo, se alkuperäinen ongelma :) suosittelen myöskin tuota erään kirjoittajan vinkkiä laittaa vaan viestiä ja kertoa miten asiat on. jos et kerro mitä tunnet, ei tyttökään sitä mitä ajattelit ja mitä tapahtui.
pidä myös mielessä että täydellisiä ihmisiä ei ole, ja vain harvalla on niin kova itsetunto että ei tulisi mieleen että olenko tarpeeksi hyvä/fiksu/kaunis/komea/jne/jne. silloinkin jos on niin kova itsetunto, se on hieman epäilyttävää, ei kovinkaan luonnollista... mutta se kyllä paistaa onneksi aina läpi.
Lisään keskusteluun naisnäkökulmaa. Itse pidän puheliaista ja hauskoista miehistä, mutta suurin osa herroista on kuitenkin tällaisia vain kaveriporukassa. Kun ollaan kahden kesken menee kaikki pirun vakavaksi ja asialliseksi. Onko miehillä kahdenkesken tarve näyttää "asiallinen puolensa"? Vai meneekö tämä jännittämisen piikkiin?
Yleensä jää harmittaan kun niin kiinnostava tyyppi muuttuukin treffeillä ihan muuksi ja joutuu itse pitään juttua yllä.
jännittämistä se on. kaveriporukassa voi nyt sanoa ihan mitä vaan, treffeillä alkaa miettiä että mitä mä nyt sanon ja voinko noin ja noin sanoa ja mitä se tosta nyt miettii jne.
Viestitä ihmeessä, että tunteita löytyy. Itse olen samassa jamassa...kai...sillä en ota tapailemastani miehestä selvää. Häntä on niin pirun vaikea "lukea". Sanoja kaivattais :) Tai edes semmoinen selvä ele, että vihreä valo paljaa ja saa painaa kaasua ;D
Tsemppiä kuitenkin sulle. Ei se ota jos ei annakaan...vielä kun osais itse noudattaa samoja ohjeita..
..kannattaa ottaa. Otapa samalla mittaa kilvoitellen, vaikka dartsissa! Kyllä siinä luonteenpiirteet tulee esille.