On niin paljon naisia joille ihastumisen huuma on todellinen huume. Olin itse samanlainen jo nuoresta lähtien, se oli usein myös syy siihen miksi suhteeni kaatuivat: en voinut olla flirttaamatta, ihastumatta ja tuntea olevani haluttu, himoittu... Uskon, että suurena syynä tähän oli heikko itsetuntoni josta olin teini-iästä asti kärsinyt. Sitten kolmekymppisenä tapasin "elämäni miehen" ja päätin että nyt muutun. Vuoden kuluttua menimme naimisiin ja kolmen aviovuoden jälkeen aloitin taas. Ihastuin koko ajan vieraisiin miehiin, joskus asia meni pidemmällekin ja sain taas kokea sitä ihanaa "ihastumisen huumaa". En vain tajunnut kuinka typerä, äärettömän itsekäs, naiivi ja lapsellinen olin. Tarina päätty siihen, että tapasin naimisissa olevan miehen johon hullaannuin, samoin hän minuun, tapailimme ja vaikken ollut uskonut sitä tekeväni, päädyin lopulta hänen sänkyynsä. Mieheni jota oikeasti rakastin oli varmasti aavistellut jotain jo useampaan otteeseen, mutta tällä kertaa sattuneista syistä tarina tuli sen verran julkiseksi, että kaksi avioliittoa kaatui. Samoin kaatui uusi "huumaava suhteeni". Tästä on pian kymmenen vuotta ja mitään en ole eläissäni katunut niin paljon kuin tätä. Ja tulen aina katumaan. Mieheni oli oikeasti maailman kultaisin ja huomaavaisin ihminen, todella fiksu ja komeakin; ihannemies ja meillä olisi voinut olla ihana tulevaisuus yhdessä. Kaikki myöhemmät suhteeni ovat kaatuneet siihen, etten tunne löytäväni hänen tasoistaan ihmistä. Ja kaipaan asioita joita hänen kanssaan koin ja tein. Miksi en silloin ajatellut, että saman huumavaan ihastuksen olin alussa kokenut hänenkin kanssaan, tuskin muuten olisin edes päätynyt naimisiin. Se mitä en tajunnut ja toivoisin että te kaikki kanssasisaret jotka tunnette samoin kuin minä tajuaisitte, eli lopettaisitte HETI silloin kun tunnette ihastuvanne vieraaseen. Se hetken huuma mitä ihastuminen on ei enää kuulu asiaan jos olette jo kumppaninne valinneet, tuskin haluaisitte miehennekään tekevän samaa! Koittakaa ohjata se energia ja huomio jonka huumassanne olisitte valmiit antamaan ihastuksellenne sen sijaan omalle miehellenne. Tuloksena onnellinen mies, onnellinen avioliitto ja puhdas omatunto ja LUOTTAMUS. Ja mahdollisuus kokea rakkautta joka kasvaa ja vahvistuu, sen sijaan että sitä hitaasti nakerretaan hajalle sisäpuolelta. Kyllä ainakin fiksumpi mies aavistaa koska kumppanilla on "jotain outoa" mielessä, vaikka ei vielä vakavampaa olisi tapahtunutkaan ja se ei todellakaan ole tervettä suhteen hoitamista. Ystäväpiirissäni on vastaavia tapauksia ja yksikään niistä ei ole päättynyt onnellisesti. Mikäpä minä olen saarnaamaan, olen tyhmyyteni tehnyt, mutta jos tästä voi olla apua jollekin joka on samassa tilanteessa, niin olen onnellinen.
Huono itsetunto ja flirtti
Voi miksi tein sen!
7849
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyllä se siitä...
Itsellä vähän samanlaista ollut.. Onneksi tajusin erota edellisestä suhteesta ja nyt sinkkuna saan oikein luvan kanssa flirttailla kenelle tahdon. Ei vaan...
Mulla on nyt itsetunto vihdoin kasvanut kun olen tässä sinkkuillut ja mietiskellyt elämää.
Kun joskus löydän hyvän miehen ja oikean itselleni niin flirttailut aion jättää sitten muille.
näin se taitaa mennä.
on niin erilaisia. Itse taas huomasin petettyäni miestäni ensimmäistä kertaa, että suhteemme oli todella surkeassa jamassa. Ollut jo pitkään. Petin toisenkin kerran, ja kolmannen. Kunnes kohtasin miehen, johon rakastuin. Sitten erosin. Ja se oli todella fiksu päätös.
Voi kai se joskus mennä niinkin, itselläni se vain oli toisinpäin, eli "ihastusseikkailujeni" jälkeen, huuma-annokseni saatuani, tajusin aina kuinka hyvä mies ja suhde minua kotona odottikaan. Silti tein sen uudestaan ja uudestaan. Voi miksi ihminen niin usein kasvaa henkisesti vasta kun on jo myöhäistä...
Joo, ja sitten se ikuinen huonommuuden tunne; mies on oikeasti luotettava tyyppi ja itse sitä vaan flirttailee ja sitten jälkeenpäin tuntee itsensä ja olonsa lähinnä paskaksi... Silloin kun huuma iskee sitä on vaan niin v...n sokea ja tyhmä ja luulee ääliömäisesti olevansa oikeutettu tekemään mitä vaan: "eihän se huomaa, eihän täs oo pahaa, en mä enää tän jälkeen, se varmaan ittekki tekis" jne; miljoona yhtä tyhmää syytä huijata omaa itsekästä egoa. Ei se huuma tosiaan pitkälle kanna. On nimittäin ittellä aika samat kokemukset ja käytökset kuin sulla takana, en edes mennyt sänkyyn asti kertaakaan, mutta sain näillä ihastusekoiluillani kuitenkin suhteen kaatumaan. Kaduttaa, joo, muakin vaikka aikaa jo mennyt... Enkä ENÄÄ IKINÄ LÄHDE SAMAAN LEIKKIIN ENÄÄ!!!! Jos vaan vielä löytäis kunnon miehen... Kiitos kirjoituksestas kanssasisar!
Joo, puhut asiaa! Toivottavasti tän lukee kaikki ne jotka kärsii samasta asiasta. Kuuluin heihin itsekin, nyt onnellinen ja "huumeesta" irti päässyt. Elämä ja parisuhde tuntuu ihan erilaiselta kun tuntee olevansa oikeesti rehellinen kumppanilleen.