Miehen kanssa ollaan oltu vuosi yhdessä.
Periaatteessa asunut luonani mutta viikot tekee reissuhommia.
Noin kuukausi sitten selvisi, ettei hän ole vieläkään päässyt eksästään yli, että välittää vielä hänestä.
Minä olen koko ajan ollut täysillä suhteessa mukana, hän kertoo vieläkin rakastavansa.
Koetin antaa hänelle omaa tilaa ja aikaa.
Jonkun aikaa sitten jatkui elämä epätietoisuudessa, mutta kuitenkin lähes normaalia elämää.
Kunnes viime viikonloppuna iski pommi!
Mies on pettänyt minua, ainakin tämän meidän keskustelun jälkeisenä viikonloppuna( ei ex)
ja en tiedä kuinka onko tätä tapahtunut aiemminkin ja ehkäpä useampienkin kanssa.
Tapaillut myös tätä entistänsä, mutta tästä kertonut minulle.
Lähtöpassit on melko selvä juttu.
Mutta pointti nyt on se, ettei mies kertonut tätä itse vaan sain tietää asiasta muuta kautta.
Tekisi mieli möläyttää tälle päin naamaa asia, toisaalta tahdon että hän itse tunnustaisi asian.
Itse väittää olleensa mulle rehellinen ja kertoneensa aina miten asiat on.
Ja sanoo ettei vaivaa mikään muu kuin tämä entinen tai kun ei tiedä mitä haluaa.
Itse ollut muka aina niin pettämisen vastustaja, ja onhan se pahinta mitä toiselle voi tehdä.
Olo on ihan kamala, välillä tuntee suuria vihantunteita ja välillä taas rakkautta ettei toisesta tahdo luopua.
Kertokaa rakkaat ihmiset neuvoja!
Periaatteessa asunut luonani mutta viikot tekee reissuhommia.
Noin kuukausi sitten selvisi, ettei hän ole vieläkään päässyt eksästään yli, että välittää vielä hänestä.
Minä olen koko ajan ollut täysillä suhteessa mukana, hän kertoo vieläkin rakastavansa.
Koetin antaa hänelle omaa tilaa ja aikaa.
Jonkun aikaa sitten jatkui elämä epätietoisuudessa, mutta kuitenkin lähes normaalia elämää.
Kunnes viime viikonloppuna iski pommi!
Mies on pettänyt minua, ainakin tämän meidän keskustelun jälkeisenä viikonloppuna( ei ex)
ja en tiedä kuinka onko tätä tapahtunut aiemminkin ja ehkäpä useampienkin kanssa.
Tapaillut myös tätä entistänsä, mutta tästä kertonut minulle.
Lähtöpassit on melko selvä juttu.
Mutta pointti nyt on se, ettei mies kertonut tätä itse vaan sain tietää asiasta muuta kautta.
Tekisi mieli möläyttää tälle päin naamaa asia, toisaalta tahdon että hän itse tunnustaisi asian.
Itse väittää olleensa mulle rehellinen ja kertoneensa aina miten asiat on.
Ja sanoo ettei vaivaa mikään muu kuin tämä entinen tai kun ei tiedä mitä haluaa.
Itse ollut muka aina niin pettämisen vastustaja, ja onhan se pahinta mitä toiselle voi tehdä.
Olo on ihan kamala, välillä tuntee suuria vihantunteita ja välillä taas rakkautta ettei toisesta tahdo luopua.
Kertokaa rakkaat ihmiset neuvoja!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun mies kerran pettää ja annat anteeksi, niin se on miehelle merkki, että sinua saa pettää. Kokemusta on!
ja tavallaan kyllä voisit sen sanoa hänelle suoraan minkä tiedät mutta hän tietysti puolustelee tekoaa mutta älä siksi yritä jatkaa suhdetta koska hän varmasti tekonsa toistaa eli älä luota enää uudestaan.Tuskin hän ite tekoaan sulle kertoo mutta sano hänelle suoraan niin kuin asia on ja sen minkä tiedät koska niin saat tietää mitä hän sanoo ja vois näin olla helpompaa sulle.
Kyllä luulen että sieltä tuleekin jotain että "olin kännissä, ajatukset sekaisin".
Vaikka nyt tilanne onkin se ettei hän tiedä mitä haluaa, ei oikeuta silti pettämään, valehtelemaan ja kohtelemaan kuin märkää lapasta.
Olin kahden vaiheilla jo ennen tämän pettämistapauksen tultua ilmi, erotako vai ei, ja teinkin oikeastaan jo henkistä eroa.
Jos ottaakin entisensä takaisin.
Tuo oli vähän kuin viimeinen pisara tälle kaikelle. Turhaa kaikki, kun on yrittänyt ymmärtää ja rakastaa.
Toisaalta sitä ei tahtoisi päästää irti, mutta tiedän kyllä että mitä pidemmäksi aikaa tähän suhteeseen jään, satutan eniten itseäni.
Ja en voi kuvitellakaan että pystyisin enää luottamaan, koskaan.
Mielestäni se molemminpuolinen luottamus on aika iso osa suhdetta.
En tiedä, mikä hänet on tuohon ajanut.
Meillä ei ole seksissä koskaan ollut mitään vikaa kummankaan mielestä, ja minä oikeastaan koko ajan ollut se halukkaampi osapuoli, ettei ole mistään pihtaamisestakaan kysymys.
on kyllä sellainen asia et jos sen menettää niin ei sitä helpolla saa takaisin ja tässä tapauksessa tuskin tähän henkilöön saat enää luottamusta.Sitä on vaikea sanoa et mikä hänet on tuohon ajanut.Jos jatkat niin satutat itteäsi ja kuitenkin epäilisit koko ajan niin ei siitä kyllä tuu mitään.Aina toivoo et suhteessa kaikki menisi hyvin ja se ois kestävää mutta toisen virhe voi kaataa suhteen ja sen jälkeen saman henkilön kanssa suhde on mahdoton.Yritä jaksaa ja paljon voimia sulle!
Eihän kukaan muukaan pettäjä halua kertoa totuutta. Paitsi ne joilla on munat ja todella katuvat tekemisiään.
Kuinkas kauan sä nyt ajattelit odotella miehen "tunnustusta"? Meinaan sitä tulet tuskin koskaan kuulemaan. Nyt ainakin tiedät, että herra on yhtä valhetta.
Niinhän se on, että särjen vain itseäni enemmän mitä kauemmin junnaan suhteessa.
En aio kauaksi aikaa jäädä, enkä kyllä aio miestä helpolla päästää!
Olin jo sisäistänyt sen, että jos erotaan eksän takia, ja olen myös sen sisäistänyt että hän on tosiaan pettänyt, mutta en sitä että erotaan tuon pettämisen takia.
Tunteet käy jatkuvassa ristiriidassa.
Toisaalta olen jo liian kauan katsellut tuota ala-arvoista kohtelua mua kohtaan.
Ja näyttääpä ukko paljastavan itse itsensä.
Kun puhuu jostain "peruuttamattomasta", suuttuu ja kysyy että kehtaanko väittää että olis vieraissa käynyt.
Niinpä se taitaa nykyään olla, että miehiin ei voi luottaa!
Vähän ottaa viinaa niin alkaa navan alla tapahtumaan, oli omaa akkaa tahi ei.
Kyllä tässä on niin hajalla kaikesta.
Päästä helpolla pois, ole kuin se heppu olisi sulle pelkkää ilmaa. Sattuu enemmän, kuin sellainen, että näytät pahan olosi.
sellainen ajatus et voisit jatkaa suhdetta?Tuskin se kannattaa koska tosiasia on ettei siitä tuu enää mitään.Mikset sano hänelle suoraan miten asiat on ja pistä silloin tuulemaan kun tilaisuus on kun ei häntä helpolla kannata päästää tuosta.Hän särkee sun sydämen mutta ei ajatellut sitä silloin.Suosittelen et lähdet suhteesta ja jätät sen oman onnensa nojaan!
sitä ajattelee kaikkea että jos jatkettaisiin ja se muuttaisi tapansa.
Mutta kantani aina ollut että kun kerran pettää, pettää toisenkin kerran.
Enkä voi kuitenkaan kuvitella rakentavani suhdetta ja sen tulevaisuutta eteenpäin, kun luottamus puuttuu eikä se varmasti takaisin tule.
Mies on tehnyt päätöksensä periaatteessa jo silloin kun petti. Ehkä ajatteli, ettei tule ikinä selviämään kun tapahtui sen verran kaukana kotoa.
Mutta toisin kävi, ja tuskin tulee ikinä myöntämään asiaa joten turhaa kai sitäkin odottaa.
Nyt lähinnä odotellaan sopivaa tilaisuutta.
Mua kyllä kiinnostaa tietää nämä miehen kootut selitykset asiasta.
Nytkin tuli kotona käymään ja on yhtä ihana kun ennenkin, mutta se suuren suuri musta pilvi on mun pään päällä..
pettää niin kyllä se niin usein on et pettää toisenkin kerran.Jos luottamus puuttuu niin ei silloin pysty suhdetta rakentamaan.Tuskin hän tekoaan myöntää tai sitte kuulet kaikenlaisia selityksiä.Ootko ajatellut et sanoisit hänelle suoraan sen minkä tiedät?
Olen sitä ajatellut, että sanon asiat suoraan.
Jos tämä näin jatkuu niin ei mies jätä muuta vaihtoehtoa.
Miksi toisen lähellä on liian hyvä olla ettei siitä tahtoisi lähteä?
Toisaalta miettii jatkuvasti että minkälainen se pano oli ynnämuuta mieltä ylentävää.
Oikein mestari valehtelemaan, en käsitä miten se pystyy pitämään kaiken sisällään ja silti julistamaan mulle rakkauttaan.
Taitaa ruveta jo pelottamaan että jätän sen, kun koittaa aina väliin esittää hyvää miestä.
Kukapa pettäjä sitä kestäisi!
muuta oikeastaan oo ja kun sanoo asiat suoraan niin se on parempi niin ja jos jätät nyt sanomatta niin sitä kadut varmasti myöhemmin.Rakkaus saa sut tuntemaan noin ettet tahtoisi lähteä mutta kannattaako sun jäädä.Jotkut pystyy pitämään yllä jotain näytelmää ja siksi täs tapauksessa hän julistaa rakkautta sulle vaikka tietää et teki väärin.Saitko siis tietää milloin tää pettäminen tapahtui et ylistääkö hän rakkautta nyt jotenkin enemmän kuin ennen?Ehkä hän pelkää et jätät hänet mutta tuo suhde taitaa kyllä päättyä.
Mun elämässä lähes sama tilanne, paitsi, et varsinaista pettämistä ei kerennyt tapahtua,(tietääkseni), kun sain selville mieheni ja häntä 20 vuotta nuoremman tytön tekstiviestittelystä. Tää tyttö myös kihloissa. Lupasivat kummatkin tahollaan, että yhteydenpito ei jatku, mutta kappas vaan, jatkuihan se. Mies vannoo rakastavansa mua ja on pyytänyt anteeksi, on valmis menemään vaikka parisuhdeterapiaan, mutta ei kuitenkaan näe mitään pahaa puhumisessa ja viestittelyssä tän tyttösen kanssa, ovat vain ystäviä. Mieheni siis teki aloitteen ja pyysi tän tytön numeroa. Nyt sitten vaan ollaan pattitilanteessa, kun rakkautta kummallakin on, mut järki sanoo, et ei kannata jatkaa. Tulen varmaan aina syyttämään häntä tästä ja hän tietenkin kärsii siitä. Niin ja se luottamus...Panee miettimään, kun näitä tarinoita on täällä vaikka muille jakaa, et ei meistä ihmisistä taida vaan olla yksiavioiseen suhteeseen. En itseasiassa tunne yhtäkään sellaista miestä, joka ei olis tyttöystäväänsä/vaimoaan pettänyt. Tai ehkä sitä vaan liikkuu väärässä porukassa:o( Taidetaan kaikki olla pettämiseen kykeneväisiä, jos tilaisuus tulee ja varsinainen "kuherruskuukausi" suhteessa on ohi ja arki tullut tilalle. En voi omalta kohdaltakaan vannoa, etteikö näin vois käydä. Ja tunnetusti miehet on vielä heikompia tän asian suhteen. Pitäis alkaa varmaan katsomaan sormien läpi tätä touhua. Kyllästyttää.
Ei ole vieläkään muuttunut suuntaan eikä toiseen kun en ole saanut suutani aukaistua.
Viime viikonlopun mies oli taas oma ihana iloinen itsensä. Hokee vielä että "kyllä se tästä".
En tiedä miten tästä nyt jatkettaisiin, mullakin mielialat vaihtelee koko ajan. Toisaalta haluaisi potkia ukon pellolle mutta toisaalta kuitenkaan ei. Rakastan sitä kumminkin edelleen.
Kyllä on melko rassaavaa.