Tahtoisin ottaa yhteyttä entiseen lukiokaveriini, johon ei ole tullut pidettyä yhteyttä pariin vuoteen. Me ei oltu lukiossa mitenkään läheisiä, koska liikuttiin pitkälti eri porukoissa, mutta meillä meni jutut tosi hyvin yksiin ja mua harmittaa etten silloin tutustunut siihen paremmin tai tajunnut pitää yhteyksiä yllä. Nykyään asutaan eri kaupungeissa.
Olen jo pitkään miettinyt, miten lähestyisin entistä kaveriani. Tiedän siitä pelkän osoitteen, joten mun täytyy melkein kirjoittaa sille kirje. Mutta mitä mä voisin kirjoittaa? Kaikki mieleen tuleva tuntuu niin tyhmältä. Se asuu sellaisella seudulla, jonne menemiseen en keksi mitään tekosyytä jonka varjolla voisin ottaa yhteyttä ja kysyä tahtoisko se muistella menneitä ja vaihtaa kuulumisia vaikka kahvikupin äärellä. Mitä ihmettä voisin oikeesti kirjoittaa? Kaikki mieleen tuleva tuntuu niin tyhmältä. Pelkään vaikuttavani säälittävältä roikkujalta, jos teen selväksi että tahtoisin taas pitää yhteyttä.
Onko yleensäkään mitään järkeä yrittää ystävystyä vanhaan kaveriin kunnolla, kun välimatkaa on n. 100 kilsaa eli näkemisen eteen täytyisi oikeasti nähdä vaivaa?
Olen jo pitkään miettinyt, miten lähestyisin entistä kaveriani. Tiedän siitä pelkän osoitteen, joten mun täytyy melkein kirjoittaa sille kirje. Mutta mitä mä voisin kirjoittaa? Kaikki mieleen tuleva tuntuu niin tyhmältä. Se asuu sellaisella seudulla, jonne menemiseen en keksi mitään tekosyytä jonka varjolla voisin ottaa yhteyttä ja kysyä tahtoisko se muistella menneitä ja vaihtaa kuulumisia vaikka kahvikupin äärellä. Mitä ihmettä voisin oikeesti kirjoittaa? Kaikki mieleen tuleva tuntuu niin tyhmältä. Pelkään vaikuttavani säälittävältä roikkujalta, jos teen selväksi että tahtoisin taas pitää yhteyttä.
Onko yleensäkään mitään järkeä yrittää ystävystyä vanhaan kaveriin kunnolla, kun välimatkaa on n. 100 kilsaa eli näkemisen eteen täytyisi oikeasti nähdä vaivaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikka tuo sata kilsaa on aika pitkä matka...
Mutta ainahan voi puhelimessa lörpötellä.
Se sinun vanha tuttusihan voi vaikka ilahtua yhteydenotostasi! Ei siinä mielestäni mitään säälittävää ole jos otat yhteyttä. Ei niitä samanhenkisiä ihmisiä ihan joka päivä kävele vastaan.
Mitä sitten kirjoittaisit...Et saa mistään selville tuttavasi puhelinnumeroa?
Minä kai laittaisin jotain että on tullut mieleen että mitä vanhoille tutuille kuuluu ja on vähän harmillista kun ei ole tullut pidettyä yhteyttä ja että olisi kiva nähdä ja muistella menneitä. Ja sitten vasta jos nähdään niin ehdottaisin jatkotapaamista. Ehkä vähän neutraalisti kirjoittaisin
kuitenkin ettei tulisi noloa tilannetta kummallekkaan. Vaikkei siinä toisaalta mitään noloa olekkaan että haluaa nähdä vanhoja kavereita. Sehän on lojaalia!
Kirjoita pois, sellainenhan on vaan hienoa. Mä ainakin ilahtuisin, jos joku entinen kaveri vielä ajattelisi mua niin että viitsisi kirjoitaa mulle kirjeen. Voit vaikka kertoa vähän omia kuulumisiasi ja kysyä mitä kaverisi elämässä on nykyään meneillään. Äläkä anna välimatkan olla esteenä, koska ei sitä ikinä tiedä mihin elämä kuljettaa. Ehkä te taas joskus asutte lähekkäin.
Mä laittaisin kirjeen sijasta joulukortin. Ajankohdan takia se ei herätä samanlaista ihmetystä kuin kirje, joka on muutenkin monille harvinainen yhteydenpitomuoto. Samoin kun kirjoitustila ei ole iso, niin ei tarvitse niin paljoa miettiä sisältöä.
Kirjoitat siihen että "hyvää joulua" ja sen jälkeen kirjoitat jotain tyyliin "olisi kiva pitää yhteyttä vieläkin, ilmoittele jos olet tulossa käymään tänne päin". Sitten laitat siihen puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi, kirjekuoressa lähetettävään korttiin kuoren päälle voi mukavasti laittaa osoitteenkin. Sitten se on sen kaverin ratkaistavissa kiinnostaako sitä enää.
Kyllä mun mielestä sun kannattaa edes yrittää. Jos se kaveri ei halua olla tekemisissä tai homma ei toimi enää, niin sitten asia on sillä selvä. Eikä sitä tarvitse aina kaikkia kavereita olla koko ajan näkemässä. Voi sitä yhteyttä pitää maililla/puhelimella ja nähdä vaikka vaan parin-kolmen kuukauden välein.