Jäbä kirjoitti jossain kohdin mm. työn tuottavuudessa terveydenhoitoalalla ja joku ihailijoistani huomautti jo täällä, etten ole muistanut oikaista Jäbän käsityksiä tässä kohdin. Viesti kuitenkin poistettiin hetki sitten palstalta. Syytä en tiedä. No, yritän nyt lausua muutaman sanan asiasta.
Ensinnäkin on hyvä, jos sairaaloidenkin johtoon saadaan johtamisen ammattilaisia ja suunnittelijoita eikä vain lääketieteen asiantuntemusta. Epäilemättä juuri terveydenhuollon johtamistavoissa ja -kulttuurissa on parennettavaa. Sieltä päästä pitää aloittaa. Sen vuoksi onkin käsittämätöntä, että Tehy on palkkasopimuksessaan sitonut palkkakehityksen työn tuottavuuteen, johon heillä on kovin vaillinainen valta vaikuttaa. Henkilöstön määrän supistaminenhan voi pikemminkin heikentää kuin edistää työn tuottavuutta.
Oma lukunsa on sitten se, millä työn tuottavuutta mitataan. Jäbä sanoi, että maisterinmiehelle pitää maksaa enemmän mainostoimistossa kuin Ylen toimittajana, koska työn tuottavuus mainostoimistossa on suurempi. Tämä oli minulle täysin käsittämätön väite, jota en ymmärtänyt alkuunkaan. Voi vain kysyä, että miten niin?
Terveydenhuoltoalalla on melkeinpä mahdoton mitata todellista työn tuottavuutta. Miten mitataan esim. terveysvalistuksen ja ennalta ehkäisevän terveystyön tuottavuutta? Voidaan tietysti ajatella, että sairastavuudelle löytyy mittareita kuten sairaspoissaolojen määrä, tupakoinnin yleisyys, liikalihavuuden yleisyys, ennenaikaisten kuolemien määrä jne. Nämä mittarit ovat vaan herkkiä muillekin vaikutuksille. Jos joku vakava tautiepidemiä pääsee valloilleen, torjunnasta ei ehkä siinä kohdin ollut eikä voinutkaan olla mitään hyötyä. Onko tuottavuus silloin vähentynyt?
Miten puolestaan sairaanhoidossa pitäisi mitata tuottavuutta. Silläkö kuinka monta potilasta saadaan hoidettua mahdollisimman lyhyessä ajassa? Eikö se voi johtaa hoidon laatuun ja lisätä sairaalakierrettä? Potilaan parantuminen, hänen elämänlaatunsa parantuminen jne. voisivat olla tällaisia mittareita. Ongelma taitaa olla vain siinä, että tällaisia varsinaista tuloksellisutta ilmentäviä mittareita ei käytetä, koska niillä mittaaminen ei ole kovin yksiselitteistä.
Sairaalatoiminnan tehokkuuta ei voi verrata johonkin autonkorjaukseen. Jos ihmisiä korjattaisiin kuin autoja liukuhihnatyönä, se voisi vain lisätä ihmisen sairastavuutta ja heikentää työn tuottavuutta. Jos potilailta itseltään kysytään hoidon laadusta, ilmeistä on, että sairauden parantuminen sekä inhimillinen ja potilaalle aikaa antava kohtelu koetaan onnistuneeksi hoidoksi. Tällä mittarilla työn tuottavuus yleensä paranee sillä, että hoitajalla on aikaa myös keskusteluun potilaan kanssa.
On todella vaarallista tuoda tuottavuusajattelua sinne, missä sen mittaaminen on erittäin ongelmallista. Mittareiksi kehitellään silloin helposti sellaisia asioita ja helposti saatavia kirjanpitolukuja, jotka eivät laisinkaan kuvaa työn todellista tuottavuutta, joka on sairastavuuden vähentäminen ja ihmisten parantaminen, jos nämä sairastuvat.
Työn tuottavuus
31
1147
Vastaukset
- JormaKKorhonen
On monia työaloja, joilla työn tuottavuuden – tuloksellisuuden – mittaaminen ei ole järkevästi mahdollista. Nyt puheena oleva ala on sellainen.
Kun ns. tulosjohtamisvillitys tuli joskus 1980-90 lukujen taitteessa olin minäkin monissa useampipäiväisissä koulutustilaisuuksissa, joissa tuota oppia meihin lyötiin. Minunkin aina loppuvuodesta seuraavalle vuodelle laatimaani toimialani budjettiin piti ruveta liittämään myös suunnitelma tulosjohtamisen menetelmiä ja terminologiaa käyttäen.
No – minun työssäni, jossa oltiin tekemisissä rahankäytön kanssa kohteina mm. kiinteistöjen hoito, korjausrakentaminen, puhtaanapito yms. palvelut, sellaisen suunnitelman laatiminen oli mahdollista ja varmaan jotenkin perusteltuakin.
Mutta myös vaimoni työpaikassa, terveydenhuolto-oppilaitoksessa, mentiin samaan. Vaimonikin kävi koulunsa käyttämänä alan kursseja ja osastonjohtajana joutui vastaavia suunnitelmia laatimaan ja tuskaili niiden kanssa. Minä kannustin häntä sanomalla, että ”helppohan teidän on osoittaa tuloksen paranevan: annatte vain entistä parempia numeroita oppilaillenne heidän näytöistään riippumatta”. Vaimoni ei oikein pitänyt leikinlaskustani.
Tietääkseni kouluissa kuten myös puolustusvoimissa – sinnekin tuota tulosjohtamisajattelua tuotiin – on siitä jo peräännytty. Nytkö sitten sitä pitäisi hieman erilaisessa muodossa tuoda sairaaloihin ja terveyskeskuksiin? Jos niin yritetään, varmasti joudutaan väärille raiteille, jotka johtavat ihan jonnekin muualle, minne aiotaan mennä.- mieleen
Tulipa tuossa mieleen yksi koulutus jossa olin ja Valion näitä Facilities management palveluita kuten nuo sinun johtamasi hienosti nykyään englanniksi nimetään käytettiin esimerkkinä.
Esimerkkinä siitä kuinka niitä on viime vuosina tehostettu. Siis sen jälkeen kun sinä lähdit.
Mistähän tuo esimerkki kertoo? - JormaKKorhonen
mieleen kirjoitti:
Tulipa tuossa mieleen yksi koulutus jossa olin ja Valion näitä Facilities management palveluita kuten nuo sinun johtamasi hienosti nykyään englanniksi nimetään käytettiin esimerkkinä.
Esimerkkinä siitä kuinka niitä on viime vuosina tehostettu. Siis sen jälkeen kun sinä lähdit.
Mistähän tuo esimerkki kertoo?...minulla on edelleen tiiviit yhteydet Valiolle, kun olen Valioeläkeläisten sihteeri.
Niitä on tehostettu ulkoistamalla, eli myymällä minun entisestä vastuualueestani pois hyvin monet omat konttoripalvelut (postitus, monistus, puhelinvaihde, vahtimestari- ja paikallisjakelutoiminnot ym). Jo minä jouduin paljon ulkoistamaan kiinteistönhoitoa, ja siivous sekä vartiointi oli jo taloon tullessani ulkoistettu. Minulla oli lähes 50 sopimusta ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Mutta sen verran hyvin olen perillä myös nykytilanteesta siellä, että tuo kaikki on ollut enemmän näennäistä kuin todellista tuloksellisuuden kannalta. On voitu siirtää kustannuseriä eri alueille, mutta kokonaiskustannukset vanhasta toimialueesta eivät ole juuri pienentyneet. Mutta tyytymättömyys palvelujen tasoon on kyllä vastaavasti kasvanut. - pikku juttu
Kun tuomitset tulosjohtamisen tavalla, jolla sen teit toimit niin kuin tuomitsisit autolla ajamisen sillä perusteella, että olet nähnyt huonon auton ja kuskin, joka ei osaa ollenkaan ajaa.
Tulosjohtaminen on äärimmäinen taitolaji ja riippuu täysin "autosta" eli siitä osaako yritys valita tavoitteiden asettamista ja seurantaa varten sellaiset mittarit, jotka kuvaavat riittävästi sitä minkälaisten tekemisten SEURAUKSENA taloudellinen tulos muodostuu hyväksi.
- kiitoksia
kirjoitus ja hetken miettimisen jälkeen pakko todeta, pelkkää asiaa. Jatka ihmeessä täällä palstalla, jos vaan jaksat. Sinulla on ollut aikaisemmin hyviä ja perusteltuja kirjoituksia. Sääli vaan, että näiden sonnimiesten vastaukset vievät keskustelun aina "navan alle", mutta sehän kertoo heidän sivityksestään.. Jatka ihmeessä. Samalla Korhoselle kehut hienoista kirjoituksista ja opettavaisista kertomuksista. Yksinkään kepun vastaava ei näköjään kykyne samaan? Hyvä kysymys, miksi?
- yksi kylähullu
Heitän tähän muutaman työn tuottavuutta parantavan ajatuksen.
Suomi kehuu teknologiaosaamisellaan, mutta terveyspalveluissa on tietotekniikan hyödyntäminen aivan lapsenkengissä, Käytämme jokainen sujuvasti nettipankkia, mutta kuinka moni varaa ajan lääkäriin netistä? Kuinka moni saa laboratoriotuloksensa sähköpostiinsa? Miksei resetiä saa sähköisenä? Monia ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja ja oheistoimintoja voisi digitalisoida ja jopa automatisoida. Yrityksissä asiakkuuden-, ajan- ja tuotanninhallinnan järjestelemillä on suuri merkitys ja niillä tehdään säästöjä, miksi ei terveydenhoidossa?
Hammashoito ja muutamat muut selkeät toimet voidaan tehokkaasti yksityistää palvelusetelimallilla, resurssien käyttö tehostuu ja tulee säästöjä.
Tuottavuutta saadaan parannettua myös uudistamalla terveydenhuollon rakenteita, organisaatioita, ohjausta ja toimintamalleja. Parhaat käytännöt pitää saada monistettua kaikkiin kuntiin, siis laajempaa verkostumista ja yhteistyötä tarvitaan. Ohjaus ja johtaminen pitää olla asiakaslähtöistä ja tehostaa palvelujen järjestämistä ja tuottamista, ei poliittisten intohimojen (kunnan oma tuotanto/ulkoistus) korostamista kuten nyt varsinkin demareilla.
Paljon on siis tehtävissä jos terveydenhuoltoakin johdetaan ammattimaisesti- JormaKKorhonen
Varmaankin terveyspalvelujen tietotekniikan puolella on paljon parantamisen varaa. Se on tullut omakohtaisena kokemuksena esille, että täällä Helsingissä HUS:n eli yliopistollisen sairaalan ja Helsingin kaupungin terveyskeskusten tiedot eivät ole samassa verkossa, ja niiden saatavuuskin toisilleen on rajoitettua. Siitä aiheutuu paljon hankaluuksia ja viiveitä eräissä asioissa.
Mutta laboratoriotulokset kyllä olen saanut sähköpostiini sekä Malmin sairaalasta että Paloheinän terveysasemalta (kaupungin molemmat). Vai muistankohan väärin; olisikohan sittenkin niin, että ne ovat tulleet kirjeinä? Tarvitsemani reseptin ainakin olen saanut usein terveyskeskuslääkäriltä (omalääkäri) suoraan apteekkiin; käsittääkseni hän on sen lähettänyt sähköisessä muodossa.
Kaikkeen tuon esityksesi loppupuolella sanomaasi voin varauksitta yhtyä. - JormaKKorhonen
JormaKKorhonen kirjoitti:
Varmaankin terveyspalvelujen tietotekniikan puolella on paljon parantamisen varaa. Se on tullut omakohtaisena kokemuksena esille, että täällä Helsingissä HUS:n eli yliopistollisen sairaalan ja Helsingin kaupungin terveyskeskusten tiedot eivät ole samassa verkossa, ja niiden saatavuuskin toisilleen on rajoitettua. Siitä aiheutuu paljon hankaluuksia ja viiveitä eräissä asioissa.
Mutta laboratoriotulokset kyllä olen saanut sähköpostiini sekä Malmin sairaalasta että Paloheinän terveysasemalta (kaupungin molemmat). Vai muistankohan väärin; olisikohan sittenkin niin, että ne ovat tulleet kirjeinä? Tarvitsemani reseptin ainakin olen saanut usein terveyskeskuslääkäriltä (omalääkäri) suoraan apteekkiin; käsittääkseni hän on sen lähettänyt sähköisessä muodossa.
Kaikkeen tuon esityksesi loppupuolella sanomaasi voin varauksitta yhtyä.HUS pitää olla HYKS
- yksi kylähullu
JormaKKorhonen kirjoitti:
Varmaankin terveyspalvelujen tietotekniikan puolella on paljon parantamisen varaa. Se on tullut omakohtaisena kokemuksena esille, että täällä Helsingissä HUS:n eli yliopistollisen sairaalan ja Helsingin kaupungin terveyskeskusten tiedot eivät ole samassa verkossa, ja niiden saatavuuskin toisilleen on rajoitettua. Siitä aiheutuu paljon hankaluuksia ja viiveitä eräissä asioissa.
Mutta laboratoriotulokset kyllä olen saanut sähköpostiini sekä Malmin sairaalasta että Paloheinän terveysasemalta (kaupungin molemmat). Vai muistankohan väärin; olisikohan sittenkin niin, että ne ovat tulleet kirjeinä? Tarvitsemani reseptin ainakin olen saanut usein terveyskeskuslääkäriltä (omalääkäri) suoraan apteekkiin; käsittääkseni hän on sen lähettänyt sähköisessä muodossa.
Kaikkeen tuon esityksesi loppupuolella sanomaasi voin varauksitta yhtyä.HUS:ssa voi olla jotain sähköisiä palveluja, ja tietääkseni Tampereella laboratoriotuloksia on lähetetty vuoden alusta tekstiviestinä, mutta yleisiä nuo palvelut ei ole eivätkä niin kehittyneitä että ne korvaisivat vanhat työvaltaiset käytännöt. Potilastietojen luottamuksellisuus ja tietoturvaongelmat ovat yksi selittävä tekijä mutta kyllä ratkaistavissa. Tietojärjestelmät ovat myös hajanaisia ja yhteensopimattomia jopa saman kunnan eri yksiköiden välillä. Kertoo poliittisen ohjauksen ongelmista.
Vastauksessani pyrin korostamaan sitä, että tehokkuutta ei tarvitse hakea pelkästään itse hoitotyöstä vaan sen organisoinnista ja siihen liittyvistä tukitoiminnoista kuten vaikkapa vastaanottopalveluista ym.
Hallinnossa on kuitenkin se merkittävin potentiaali lyhyellä aikavälillä. Jossain luin vertailun muistaakseni Raision ja Jämsän sosiaali ja terveydenhuollon hallinnosta. Kaksi samankokoista kuntaa. Toisessa kaikki oli keskitetty yhteen organisaatioon, toisessa oli neljä erillistä organisaatiota - ja nelinkertainen määrä hallintohenkilökuntaa. Arvaat varmaan kummassa oli myös kalliimmat terveydenhoidon yksikkökustannukset. - JormaKKorhonen
yksi kylähullu kirjoitti:
HUS:ssa voi olla jotain sähköisiä palveluja, ja tietääkseni Tampereella laboratoriotuloksia on lähetetty vuoden alusta tekstiviestinä, mutta yleisiä nuo palvelut ei ole eivätkä niin kehittyneitä että ne korvaisivat vanhat työvaltaiset käytännöt. Potilastietojen luottamuksellisuus ja tietoturvaongelmat ovat yksi selittävä tekijä mutta kyllä ratkaistavissa. Tietojärjestelmät ovat myös hajanaisia ja yhteensopimattomia jopa saman kunnan eri yksiköiden välillä. Kertoo poliittisen ohjauksen ongelmista.
Vastauksessani pyrin korostamaan sitä, että tehokkuutta ei tarvitse hakea pelkästään itse hoitotyöstä vaan sen organisoinnista ja siihen liittyvistä tukitoiminnoista kuten vaikkapa vastaanottopalveluista ym.
Hallinnossa on kuitenkin se merkittävin potentiaali lyhyellä aikavälillä. Jossain luin vertailun muistaakseni Raision ja Jämsän sosiaali ja terveydenhuollon hallinnosta. Kaksi samankokoista kuntaa. Toisessa kaikki oli keskitetty yhteen organisaatioon, toisessa oli neljä erillistä organisaatiota - ja nelinkertainen määrä hallintohenkilökuntaa. Arvaat varmaan kummassa oli myös kalliimmat terveydenhoidon yksikkökustannukset.Eli kaikesta nyt sanomastasi oihan samaa mieltä.
Tuon Raisio-Jämsä esimerkkisi korkeammalle tasolle viedäkseni kerron (kai tiedätkin), että Suomen ja Venäjän rajan ylityspisteillä, esim. Vaalimaalla, Suomen puolella on vain yksi viranomainen eli rajavartiosto, joka hoitaa kaiken (rajavalvonnan, tullauksen ym.). Venäjän puolella ainakin vielä jokin aikaa sitten niitä viranomaisia oli kuusi!
Se osaltaan selittää sitä, miksi ne jonot ovat sellaisia kuin ovat. Mutta kun siellä on nyt "demokratia", ja kaikilla on oltava mahdollisuus päästä tienaamaan, niin a vot!
Mutta mikähän pohjimmiltaan selittää sen, että meillä tietoteknologian mallimaassa sitä osaamistamme ei vielä hyödynnetä kaikkialla siellä, jossa siitä todella olisi paljon käytännön hyötyä sekä tulosten että kustannusten kannalta. Ne perinteiden laahukset kenties ovat jääneet kehityksen oven rakoon? Sitä siis tapahtuu muuallakin Suomessa kuin vain syvimmässä Kepulandiassa.
- Maltillinen oikeistolainen
Tietämättä, mitä viestiä kaipaat, laitan linkin siihen, johon näytät viittaavan
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000030759299
Maisteri mainostoimiston tekstisuunnittelijana saa parempaa palkkaa kuin maisteri ylen toimittajana siksi, että mainostoimiston tuottavuus on parempi kuin ylen tuottavuus ja tuottavuudesta pitää tulla hyöty myös työn tekijälle.
Terveysalan työn tuottavuuden mittaamisen vaikeus ei mielestäni saisi aiheuttaa sitä, että sitä ei edes yritetä mitata. Nyt on avattu pää aivan upealla tavalla, kun ammattiliitto itse on ollut sopimassa, että heidän työnsä tuottavuuden kasvu on otettu tulevien palkankorotusten ehdoksi.
Kokoomuslaiset näyttävät tekevän historiaa ihan jatkuvasti, kun julkisella sektorilla on lähdetty todella uria uurtaville linjoille kehittämään työn tuottavuutta työntekijöiden ja työnantajan yhteistyönä ja sopimalla, että se myös palkitaan, jos siinä onnistutaan.
Nyt on avattu pää hyvälle asialle. Henilöstön määrän kehitys ainoana mittarina on tietenkin puutteellinen, mutta kun henkilöstömenot terveysalalla ovat 50% kaikista kuluista, se on ainakin mittari, jolla on merkitystä.
Kysehän ei ole henkilöstön vähentämisestä eikä palvelujen heikentämisestä, vaan palvelujen parantamisesta niin, että turhia työvaiheita, turhia käytäntöjä, turhaa byrokratiaa, jne. katsitaan ja tilalle kehitetään sellaisia toimintatapoja, joissa olemassa oleva henkilökunta pääsee käyttämään työaikansa tehokkaammin potilaiden palvelemiseen.
Tavoitteena on palvella paljon enemmän potilaita paljon paremmin ilman, että henkilöstöä lisätään merkittävästi. Kun tässä onnistutaan, palkkoja korotetaan. Ellei onnistuta, ei koroteta. Tällaisen palkkamittarin sopiminen on ehkä vielä historiallisempi teko kuin "tasa-arvotupo".
Tehy onnistuu tavoitteissaan melko varmasti. Hoitoalalta poistuu eläkkeelle joka vuosi muistaakseni 2500-3000 hoitajaa ja kasvavan vanhusmäärän tarpeita varten on palkattava vuosittain n. 1000 lisää, eli koko rekrytointitarve on 3500-4000 hoitajaa vuosittain ilman, että työn tuottavuus alenisi henkilöstömäärän liiallisen kasvun vuoksi.
Tuo rekrytointitavoite on niin kova, että sitä tuskin saavutetaan, vaan hoitajat joutuvat elämään edelleen niin kuin tähänkin saakka: vajaasti miehitetyissä työpaikoissa tehokkaasti ylitöitä tehden, mutta nyt motivoituneina kehittämään työnantajan kanssa sellaisia menetelmiä, joiden avulla potilaat saavat parempaa palvelua jäykkien ja kankeiden rakenteiden ja jyrkkien tehtäväjakojen sitä estämättä.
Auton korjaukseen ei asiaa kannata verrata. Hoitohenkilökunta on sen verran koulutettua, että he ymmärtävät olevansa töissä vain potilaita varten ja potilaiden paranemista auttamassa.Eilen tv:ssä haastateltiin johtamiskäytäntöihin ja tuottavuuskysymyksiin perehtynyttä asiantuntijaa. Valitettavasti hepun nimi ja ohjelma ei nyt jäänyt mieleen. Oli luultavasti jossain uutislähetyksessä. Hän kritisoi nimenomaan sitä, että tässä on alettu käydä tuottavuuskeskustelua aivan väärästä päästä, kun hoitajat ovat sitoneet palkkakehityksensä hoitajien määrään. Olen täsmälleen samaa mieltä. Minustakin se on täysin älytön lähtökohta.
Mainostoimiston ja Ylen tuottavuuden vertailussa paljastuu hyvin se, miten ongelmattomaksi ja yksinkertaiseksi koet tuottavuuden mittaamisen. Sitä se ei kuitenkaan ole. YLEn tehtävänänähän on tuottaa korkeatasoisia ohjelmia ja välittää katsojille tietoa eri asioista, muun ohella. Ei tällaista yleissivistävän toiminnan tuottavuutta voi millään järkevällä mittarilla mitata. Jos YLE esim. välittää katsojille erilaisin dokumentein tietoa ilmastonmuutoksesta ja saa katsojat tämän avulla pohtimaan asioita ja muuttamaan käytöstään jollain aikavälillä ilmastoystävällisempään suuntaan, niin miten sinä mittaat tätä. Joka tapauksessa, jos tulosta tässä vähänkin syntyy, se on moninkertaisesti se tulos, mitä joku mainostoimisto tuottaa tyhjänpäiväisillä mainoksillaan, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat lisätä ympäristöongelmia ja yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.- pointtisi
Mielipidepankki kirjoitti:
Eilen tv:ssä haastateltiin johtamiskäytäntöihin ja tuottavuuskysymyksiin perehtynyttä asiantuntijaa. Valitettavasti hepun nimi ja ohjelma ei nyt jäänyt mieleen. Oli luultavasti jossain uutislähetyksessä. Hän kritisoi nimenomaan sitä, että tässä on alettu käydä tuottavuuskeskustelua aivan väärästä päästä, kun hoitajat ovat sitoneet palkkakehityksensä hoitajien määrään. Olen täsmälleen samaa mieltä. Minustakin se on täysin älytön lähtökohta.
Mainostoimiston ja Ylen tuottavuuden vertailussa paljastuu hyvin se, miten ongelmattomaksi ja yksinkertaiseksi koet tuottavuuden mittaamisen. Sitä se ei kuitenkaan ole. YLEn tehtävänänähän on tuottaa korkeatasoisia ohjelmia ja välittää katsojille tietoa eri asioista, muun ohella. Ei tällaista yleissivistävän toiminnan tuottavuutta voi millään järkevällä mittarilla mitata. Jos YLE esim. välittää katsojille erilaisin dokumentein tietoa ilmastonmuutoksesta ja saa katsojat tämän avulla pohtimaan asioita ja muuttamaan käytöstään jollain aikavälillä ilmastoystävällisempään suuntaan, niin miten sinä mittaat tätä. Joka tapauksessa, jos tulosta tässä vähänkin syntyy, se on moninkertaisesti se tulos, mitä joku mainostoimisto tuottaa tyhjänpäiväisillä mainoksillaan, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat lisätä ympäristöongelmia ja yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.Oleko siis sitä mieltä, että Tehy on tehnyt väärin?
Vai hallitus, joka tosin ei ollut edes sopimassa asiasta?
Teollisuudessa on ollut erilaisia bonus sopimuksia työntekijöillekin, ja ne ovat motivoineet esim paperimiehiä tehostamaan tehtaiden tuotantoa. Tosin Varkaudessa ne jäi maksamatta kun ehtona oli myös laittomista työtaisteluista pidättäytyminen, eikä porukka maltanut pysyä laillisuuden polulla. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Eilen tv:ssä haastateltiin johtamiskäytäntöihin ja tuottavuuskysymyksiin perehtynyttä asiantuntijaa. Valitettavasti hepun nimi ja ohjelma ei nyt jäänyt mieleen. Oli luultavasti jossain uutislähetyksessä. Hän kritisoi nimenomaan sitä, että tässä on alettu käydä tuottavuuskeskustelua aivan väärästä päästä, kun hoitajat ovat sitoneet palkkakehityksensä hoitajien määrään. Olen täsmälleen samaa mieltä. Minustakin se on täysin älytön lähtökohta.
Mainostoimiston ja Ylen tuottavuuden vertailussa paljastuu hyvin se, miten ongelmattomaksi ja yksinkertaiseksi koet tuottavuuden mittaamisen. Sitä se ei kuitenkaan ole. YLEn tehtävänänähän on tuottaa korkeatasoisia ohjelmia ja välittää katsojille tietoa eri asioista, muun ohella. Ei tällaista yleissivistävän toiminnan tuottavuutta voi millään järkevällä mittarilla mitata. Jos YLE esim. välittää katsojille erilaisin dokumentein tietoa ilmastonmuutoksesta ja saa katsojat tämän avulla pohtimaan asioita ja muuttamaan käytöstään jollain aikavälillä ilmastoystävällisempään suuntaan, niin miten sinä mittaat tätä. Joka tapauksessa, jos tulosta tässä vähänkin syntyy, se on moninkertaisesti se tulos, mitä joku mainostoimisto tuottaa tyhjänpäiväisillä mainoksillaan, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat lisätä ympäristöongelmia ja yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.En minäkään hoitoalan tuottavuusmittarille hurraata huuda, vaikka pidän hyvänä, että tämä ensimmäinen askel on otettu. Kunhan kokemukset kertyvät, niin varmasti mittareita kehitetään lisää. Eilisessä TV2:n keskustelussa oli mukana Sitran kaveri. Eiköhän tuo Esko Ahon johtama laitos auta kuntia kehittämään monipuolisemman mittaripatteriston seuraamaan työn tuottavuutta julkisella sektorilla.
Mitä mainostoimisto/YLE kommenttisi tulee, niin haluaisit ottaa palkanmaksun perusteeksi ammattien subjektiivisen arvostamisen. Sillä tosin ei ole mitään tekemistä työn tuottavuuden kanssa.
Se, että mainostoimistot pystyvät maksamaan parempia palkkoja kuin YLE nyt vain on asia, josta palkansaajankin pitää hyötyä, eli saada parempaa palkkaa, koska työnantaja voi maksaa parempaa palkkkaa.
Vai oletko sitä mieltä, että mainostoimistossa työskentelevän maisterin palkka pitäisi pudottaa muiden maistereiden tasolle ja maisterin aikaansaaman työn tuottavuus jäisi mainostoimiston omistajien osinkotuloksi? - kokoomusänkyrälle
Mainostoimistossa ja Ylen toimittajana toimivalla maisterismiehellä on yksi pieni, mutta ratkaiseva ero. Mainosmiehelle maksetaan valehtelemisesta, mutta toimittajan on esitettävä asiansa niin totuudenmukaisesti kuin pystyy.
- Maltillinen oikeistolainen
kokoomusänkyrälle kirjoitti:
Mainostoimistossa ja Ylen toimittajana toimivalla maisterismiehellä on yksi pieni, mutta ratkaiseva ero. Mainosmiehelle maksetaan valehtelemisesta, mutta toimittajan on esitettävä asiansa niin totuudenmukaisesti kuin pystyy.
Jos jätetään sivuun se, että eri ammatteja arvostetaan subjektiivisesti eri tavalla, niin katsoisitko, että insinöörillä pitäisi olla sama palkka tuulivoimaa kehittävässä, kasvavassa ja erittäin kannattavassa yhtiössä kuin insinöörillä joka toimii piakkoin suljettavassa, kannattamattomassa sähkölaitoksessa.
Jos vertauksessa on jotain asiantuntematonta, niin älä takerru siihen, vaan katso asiaa periaatteellisella tasolla. Minä en nimittäin tunne tekniikan ammatteja kuin pinnallisesti. Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
En minäkään hoitoalan tuottavuusmittarille hurraata huuda, vaikka pidän hyvänä, että tämä ensimmäinen askel on otettu. Kunhan kokemukset kertyvät, niin varmasti mittareita kehitetään lisää. Eilisessä TV2:n keskustelussa oli mukana Sitran kaveri. Eiköhän tuo Esko Ahon johtama laitos auta kuntia kehittämään monipuolisemman mittaripatteriston seuraamaan työn tuottavuutta julkisella sektorilla.
Mitä mainostoimisto/YLE kommenttisi tulee, niin haluaisit ottaa palkanmaksun perusteeksi ammattien subjektiivisen arvostamisen. Sillä tosin ei ole mitään tekemistä työn tuottavuuden kanssa.
Se, että mainostoimistot pystyvät maksamaan parempia palkkoja kuin YLE nyt vain on asia, josta palkansaajankin pitää hyötyä, eli saada parempaa palkkaa, koska työnantaja voi maksaa parempaa palkkkaa.
Vai oletko sitä mieltä, että mainostoimistossa työskentelevän maisterin palkka pitäisi pudottaa muiden maistereiden tasolle ja maisterin aikaansaaman työn tuottavuus jäisi mainostoimiston omistajien osinkotuloksi?Hoitoalan työn tuottavuutta pitää varmasti kasvattaa. Ensi pitäisi päättää kuitenkin siitä, mikä on tuon työn haluttu tulos. Vain kun tulos eli yleisesti ottaen sairastavuuden vähentäminen ja hoidon hyvä laatu voidaan asettaa jollekin tavoitetasolle, voidaan alkaa puhua niistä keinoista, millä se tehokkaimmin saavutetaan. Pitää siis myös mitata oikeita asioita eikä aivan vääriä, joilla ei ole tekemistä minkään tuottavuuden kanssa.
Eilisessä keskusteluohjelmassa eräs sairaanhoitajista kertoi, että kiire on ollut jo nyt paha ongelma sairaaloissa. Hän kertoi omalta kohdaltaan tapauksen, jossa potilas jouduttiin kesken vaipanvaihdon jättämään haarat levällään sänkyyn, kun tuli eteen toinen kiireellinen työtehtävä. Myös muut hoitajat nyökyttelivät, kun puhe oli tästä kiireestä. Tällaista taustaa vasten tuntuu hyvin erikoiselta puhua siitä, että työn tuottavuutta parannetaan hoitajien määrää vähentämällä. Tämähän tarkoittaisi sitä, että vaipanvaihtoja odottava potilas saa 10 minuutin sijaan odottaa puolialasti puoli tuntia. Juuri tällaisia kertomuksia kuullessa tuntuu erittäin omituiselta, että Tehy on mennyt sitomaan palkkakehitystään siihen, että hoitajien määrää vähennetään.
En ole halunnut puuttua siihen, paljonko mainostoimistot maksavat työntekijöilleen. Ne voivat maksaa minun puolestani mitä haluavat. Minä puutuinkin siihen, ansaitseeko mainostoimiston työntekijälle maksaa enemmän kuin YLEn toimittajalle. Yhteiskunnassa yleisradiotoiminta on katsottu niin tarpeelliseksi, että yhteiskunta on ottanut osaltaan siitä huolehtiakseen. Se ei ole siis vain minun subjektiivinen näkemykseni, vaan koko yhteiskunnan subjektiivinen näkemys. On siis arveltu, että tällä tavoin voidaan saada aikaan koko yhteiskunnan kannalta myönteinen tuotos. Yhteiskunta ei sen sijaan ole nähnyt tarpeelliseksi lähteä hoitamaan mitään mainosbisnestä. Tällä tavoin yleisradiotoiminta on asetettu yhteiskunnassa paljon tärkeämmälle sijalle kuin mainostaminen. Yhteiskunta osallistuu kyllä monin tavoin myös teollisuushankkeisiin ja teollisuuden toiminnan turvaamiseen. Mainostamisen turvaamista yhteiskunta ei ole nähnyt juuri millään lailla kannustamisen arvoiseksi. Tämä on yhteiskunnallinen subjektiivinen mielipide asioista.
Eri ammattien tulosta ei voida mitata luotettavasti. Ylen toimittajan työ on juuri sellaista, jolle ei löydy hyvää mittaria. Katsojalukujen kehitys voi tietysti kertoa siitä, kuinka hyvää tai huonoa ohjelmaa tarjotaan, mutta senkään perusteella sitä ei voi verrata mainostoimistojen työhön. Teeveessä voisi tietysti kokeilla sitä, että jokin kaupallinen teevee keskittyisi vain mainostamiseen. Tulisi siis mainoksia toisensa perään, muttei muuta ohjelmaa. Sitä voisi verrata sitten YLEn ohjelmiin, missä ei ole lainkaan mainoksia. Kumpaa ohjelmapakettia arvelisit katsojien katsovan?Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Jos jätetään sivuun se, että eri ammatteja arvostetaan subjektiivisesti eri tavalla, niin katsoisitko, että insinöörillä pitäisi olla sama palkka tuulivoimaa kehittävässä, kasvavassa ja erittäin kannattavassa yhtiössä kuin insinöörillä joka toimii piakkoin suljettavassa, kannattamattomassa sähkölaitoksessa.
Jos vertauksessa on jotain asiantuntematonta, niin älä takerru siihen, vaan katso asiaa periaatteellisella tasolla. Minä en nimittäin tunne tekniikan ammatteja kuin pinnallisesti.Aiemmin tupakkaa mainostettiin siinä kuin muitakin tuotteita kertoen jopa tupakan hyvistä terveysvaikutuksista, vaikka hyvin tiedettiin tupakan olevan terveydelle vaarallista. Tähän mainostamiseen osallistunut aiheutti yhteiskunnille aivan megaluokan tappioita, kun kuolleisuus ja sairastavuus lisääntyivät.
Lääkärit ja terveysvalistajat tehostivat tupakan vastaista taisteluaan huomatessaan miten mittaamattomia vahinkoja tupakasta aiheutui. Tässä työssä yleisradiotoiminta sekä vastuullinen lehdistö olivat myös tärkeässä roolissa valistaessaan ihmisiä tupakan vaaroista.
Nyt voi kysyä, kumpi on palkkansa ansainnut, tupakan mainostaja vai terveysvalistusta harjoittanut toimittaja tuodessaan julki mainosmiesten humpuukin.- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Hoitoalan työn tuottavuutta pitää varmasti kasvattaa. Ensi pitäisi päättää kuitenkin siitä, mikä on tuon työn haluttu tulos. Vain kun tulos eli yleisesti ottaen sairastavuuden vähentäminen ja hoidon hyvä laatu voidaan asettaa jollekin tavoitetasolle, voidaan alkaa puhua niistä keinoista, millä se tehokkaimmin saavutetaan. Pitää siis myös mitata oikeita asioita eikä aivan vääriä, joilla ei ole tekemistä minkään tuottavuuden kanssa.
Eilisessä keskusteluohjelmassa eräs sairaanhoitajista kertoi, että kiire on ollut jo nyt paha ongelma sairaaloissa. Hän kertoi omalta kohdaltaan tapauksen, jossa potilas jouduttiin kesken vaipanvaihdon jättämään haarat levällään sänkyyn, kun tuli eteen toinen kiireellinen työtehtävä. Myös muut hoitajat nyökyttelivät, kun puhe oli tästä kiireestä. Tällaista taustaa vasten tuntuu hyvin erikoiselta puhua siitä, että työn tuottavuutta parannetaan hoitajien määrää vähentämällä. Tämähän tarkoittaisi sitä, että vaipanvaihtoja odottava potilas saa 10 minuutin sijaan odottaa puolialasti puoli tuntia. Juuri tällaisia kertomuksia kuullessa tuntuu erittäin omituiselta, että Tehy on mennyt sitomaan palkkakehitystään siihen, että hoitajien määrää vähennetään.
En ole halunnut puuttua siihen, paljonko mainostoimistot maksavat työntekijöilleen. Ne voivat maksaa minun puolestani mitä haluavat. Minä puutuinkin siihen, ansaitseeko mainostoimiston työntekijälle maksaa enemmän kuin YLEn toimittajalle. Yhteiskunnassa yleisradiotoiminta on katsottu niin tarpeelliseksi, että yhteiskunta on ottanut osaltaan siitä huolehtiakseen. Se ei ole siis vain minun subjektiivinen näkemykseni, vaan koko yhteiskunnan subjektiivinen näkemys. On siis arveltu, että tällä tavoin voidaan saada aikaan koko yhteiskunnan kannalta myönteinen tuotos. Yhteiskunta ei sen sijaan ole nähnyt tarpeelliseksi lähteä hoitamaan mitään mainosbisnestä. Tällä tavoin yleisradiotoiminta on asetettu yhteiskunnassa paljon tärkeämmälle sijalle kuin mainostaminen. Yhteiskunta osallistuu kyllä monin tavoin myös teollisuushankkeisiin ja teollisuuden toiminnan turvaamiseen. Mainostamisen turvaamista yhteiskunta ei ole nähnyt juuri millään lailla kannustamisen arvoiseksi. Tämä on yhteiskunnallinen subjektiivinen mielipide asioista.
Eri ammattien tulosta ei voida mitata luotettavasti. Ylen toimittajan työ on juuri sellaista, jolle ei löydy hyvää mittaria. Katsojalukujen kehitys voi tietysti kertoa siitä, kuinka hyvää tai huonoa ohjelmaa tarjotaan, mutta senkään perusteella sitä ei voi verrata mainostoimistojen työhön. Teeveessä voisi tietysti kokeilla sitä, että jokin kaupallinen teevee keskittyisi vain mainostamiseen. Tulisi siis mainoksia toisensa perään, muttei muuta ohjelmaa. Sitä voisi verrata sitten YLEn ohjelmiin, missä ei ole lainkaan mainoksia. Kumpaa ohjelmapakettia arvelisit katsojien katsovan?Sairastuvuuden vähentäminen on edellytys sille, etteivät sairaanhoidon kustannukset jatkuvasti kasva. Panostus terveyskasvatukseen ja ennaltaehkäisyyn, mm. elämäntapavalistukseen ja kuntouttavaan liikuntaan on nostettava parempaan arvoon siinä kokonaisuudessa, jossa terveyshuollon eri sektorit toimivat kukin erikseen ja toisistaan mitään tietämättä.
Tämä ongelma tiedostetaan onneksi erittäin hyvin. Nyt onkin kyse siitä, että tiedostaminen alkaa näkyä palvelutuotannon organisoinnissa ja johtamisessa.
Työn tuottavuuden mittaamisessa on paljon ongelmia. kun päämääränä on sairastuvuuden vähentäminen, paranemisen nopeuttaminen, potilaiden parempi elämänlaatu, potilastyytyväisyys... mitä ikinä päämääriä onkaan, niin noista ei oikein saa työn tuottavuuden mittareita, kun noiden päämäärien saavuttaminen riippuu erittäin monen erilaisen tekijän yhteisvaikutuksesta, jota ei ole ollenkaan helppo ottaa haltuun yksiselitteisillä mittareilla.
On siis hyvä, että asiassa on päästy alkuun henkilöstön ja työnantajien yhteistyönä. Tämä on mielestäni ainutlaatuista ja hyvin merkittävää. Se luo uskoa tulevaisuuteen, eli siihen, että asiassa jatkuvasti edistytään ja edetään kohti sellaista tilaa, jossa Suomi pystyy tuottamaan todella laadukkaita peruspalveluja ja riittävästi kaikille ilman, että mikään turha kustannus, tarpeeton toimintatapa, löysä organisonti, ammattitaidoton työnjohto, tai mikään muukaan vastaava on lisäämässä kansalaisten verotaakkaa.
Kiire sairaaloissa on paha ongelma, koska työt on huonosti organisoitu, hierarkinen työnjako suorastaan estää eri henkilöstöryhmien välisen työnjaon ja työnjohtoa ei itse asiassa taida juuri edes olla, tai jos on, niin se on pelkkää autoritaarista käskyttänmistä. Juuri näihin pulmiin toivottavasti aletaan nyt löytäään ratkaisuja.
Kun väität, että tuottavuutta pyrittäisi parantamaan hoitajien määrää vähentämällä, niin olet käsittänyt väärin. Hoitajien määrä vähenee joka tapauksessa 2500-3000 vuodessa eläköitymisen seurauksena. Palvelutarpeen kasvu edellyttäisi 1000 lisähoitajan palkkaamista vuosittain. Rekrytointitarve on siis 3500-4000 hoitajaa/vuosi, jotta pysytään nykyisissä asetelmissa.
Kyse henkilöstön määrästä on kytketty potilaiden ja hoitotapahtumien määrään, eli henkilöstön tulisi kasvaa hitaammin kuin hoitotapahtumat lisääntyvät. Tietysti siellä, missä hoitotapahtumat vähenevät, on myös henkilökuntaa vähennettävä.
Väärä käsityksesi siitä, että tehokkuutta lisättäisi ihmisiä pois potkimalla on valitettava seuraus siitä, ettei media uutisoi asioita vaan kirjoittaa aina vain draamaa, jossa tosiasiat jätetään sivuun, jos ne koetaan lukijoiden kannalta liian vaikeiksi tai liian vähän kiinnostaviksi.
Pahoittelen, että otin mainosalan esimerkiksi työn tuottavuudesta. Sekin on johtanut sinut aivan harhaan. Se, millä tavalla mainontaa käytetään ansaitsee aina kritiikkinsä. Se taas, mitä mainonta käsitteenä ja informaatiomuotona on, on yhteiskunnalle täysin välttämätön informaatiomuoto.
Luuletko, että esim. sosiaali- ja terveysministeriö saisi nuoret isät millään tavalla tehokkaasti tietoisiksi uusista lakisääteisistä oikeuksistaan isyyslomien suhteen kuin ostamalla tilaa mediasta ja tekemällä uuden lain sisällöstä mainoskampanjan?
Jos nimittäin jätämme sivuun sen, mistä aiheesta (tuotteesta, palvelusta, yhteiskunnan toiminnasta...) mainontaa harjoitetaan, niin jäljelle jää vain se, että mainonta on viestintää, jossa mainostava taho ostaa tilaa tai aikaa mediasta ja täyttää tuon tilan/ajan itse haluamallaan informaatiolla (kuluttajansuojalain puitteissa).
Niinpä pääsemme eroon siitä, että yleensä ammattien työn tulosta mitattaisikaan millään tavalla, kun ainoa mittari on työnantajan käsissä: jos tuottavuus paranee, niin rahaa tulee yritykseen ja tämä raha oikeuttaa pakansaajan sitä parempiin ansioihin mitä enemmän rahaa tulee.
Näinhän teollisuusliitot ovat aina nousukausien aikana menetelleet. Taisi olla Lipposen I hallituksen aikana, kun vientivetoinen teollisuuspolitiikka (ja heikko USD) toivat maahan valuuttaa pilvin pimein. Silloin paperiliitto, metalliliitto ja kemian liitto ilmoittivat, että he eivät tule mukaan keskitettyyn tupoon, vaan neuvottelevat liittokohtaiset tessit.
Nyt kävi samoin. Vientialan teollisuusliitot irtautuivat ensimmäisenä keskitetyn tupon kaavailuista ja ilmoittivat haluavansa osansa omien alojensa tuottavuuden kasvusta.
Mitä muuten YLEen ja mainontaan tulee, niin minusta YLE pitäisi myydä pois ja panna se hankkimaan mainosrahoituksensa itse, suoraan mainostavilta yrityksiltä, eikä niin, että valtio perii toimilupamaksuja kaupallisilta knavilta, mistä syystä niiden on hinnoiterltava mainoshintansa huiman korkealle, ja yle hankkii näin mainostuloja toisten tv-yhtiöiden kautta. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Aiemmin tupakkaa mainostettiin siinä kuin muitakin tuotteita kertoen jopa tupakan hyvistä terveysvaikutuksista, vaikka hyvin tiedettiin tupakan olevan terveydelle vaarallista. Tähän mainostamiseen osallistunut aiheutti yhteiskunnille aivan megaluokan tappioita, kun kuolleisuus ja sairastavuus lisääntyivät.
Lääkärit ja terveysvalistajat tehostivat tupakan vastaista taisteluaan huomatessaan miten mittaamattomia vahinkoja tupakasta aiheutui. Tässä työssä yleisradiotoiminta sekä vastuullinen lehdistö olivat myös tärkeässä roolissa valistaessaan ihmisiä tupakan vaaroista.
Nyt voi kysyä, kumpi on palkkansa ansainnut, tupakan mainostaja vai terveysvalistusta harjoittanut toimittaja tuodessaan julki mainosmiesten humpuukin.En ole esimerkistäsi ollenkaan eri mieltä.
Pulma on oikeastaan aika yksinkertainen.
Tupakointi todettiin vaaralliseksi. Rohkeus ei riitä sen valmistuksen ja myynnin kieltämiseen, joka ratkaisisi ongelmat kerralla.
Niinpä ollaan kielletty laillisesti sallitun nautintoaineen käyttö ja tästä käytöstä kertominen mm. mainonnan avulla.
Tupakka pitäisi kieltää aivan samalla tavalla kuin kannabis. Muu on tekopyhää teeskentelyä.
Suurinta hurskastelua on sormen sojottaminen kohti mainontaa, koska se johtuu vain siitä, että mainonta on suunniteltu niin hyvin, että se herättää huomiota, kiinnostusta ja ehkä halujakin.
Asioita kritisoitaessa olisi aina hyvä muistaa, että ihmisillä on erilaisia tarpeita eri tilanteissa ja eri ikäisinäkin. Joku tupakoi näyttääkseen kovalta ja aikuisemmalta, jollekin se tuo lievän mielihyvän tunteen, toiselle se on omaatuntoa rauhoittava tekosyy lopettaa työnteko hetkeksi, monille se on pelkkä totuttu tapa, useille se on mennyt veriin.
Mikö syy taustalla onkaan, niin tupakointi ei ole kenellekään itsetarkoitus, vaan keino tyydyttää jotain tarvetta, joka on jokaiselle yupakoijalle yksilöllinen juttu.
Niinpä mainonnan syyttely menee hyvin kauas ongelman ytimestä, mutta ei tee mainontaan puuttumista tarpeettomaksi. Tapa, jolla mainontaa yhteiskunnassa harjoitetaan, ansaitsee aina avointa ja perusteltua kritiikkiä. Muuten mainonta ei muutu sisällöltään paremmaksi. - kokoomusänkyrälle
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Jos jätetään sivuun se, että eri ammatteja arvostetaan subjektiivisesti eri tavalla, niin katsoisitko, että insinöörillä pitäisi olla sama palkka tuulivoimaa kehittävässä, kasvavassa ja erittäin kannattavassa yhtiössä kuin insinöörillä joka toimii piakkoin suljettavassa, kannattamattomassa sähkölaitoksessa.
Jos vertauksessa on jotain asiantuntematonta, niin älä takerru siihen, vaan katso asiaa periaatteellisella tasolla. Minä en nimittäin tunne tekniikan ammatteja kuin pinnallisesti.Ajoin esimerkilläni takaa sitä, että ilmeisesti muunnellun tai ainakin valikoidun totuuden levittäminnen mainosten muodossa on taloudellisesti kannattavampaa kuin pyrkiminen objektiiviseen tiedon välittämiseen. Ei se sen vaativampaa ole, vain erilaista.
Jos työnantajalla on varaa ja halua maksaa avainhenkilöilleen enemmän kuin sopimukset edellyttävät, niin tokihan se saa niin tehdä, ei sitä mikään sopimus kiellä. Ei ole kieltänyt koskaan.
Mutta kyllä kaikille palkansaajille kuuluu maksaa heidän koulutustaan, työkokemustaan ja ammattitaitoaan vastaava oikeudenmukainen palkka. - Maltillinen oikeistolainen
kokoomusänkyrälle kirjoitti:
Ajoin esimerkilläni takaa sitä, että ilmeisesti muunnellun tai ainakin valikoidun totuuden levittäminnen mainosten muodossa on taloudellisesti kannattavampaa kuin pyrkiminen objektiiviseen tiedon välittämiseen. Ei se sen vaativampaa ole, vain erilaista.
Jos työnantajalla on varaa ja halua maksaa avainhenkilöilleen enemmän kuin sopimukset edellyttävät, niin tokihan se saa niin tehdä, ei sitä mikään sopimus kiellä. Ei ole kieltänyt koskaan.
Mutta kyllä kaikille palkansaajille kuuluu maksaa heidän koulutustaan, työkokemustaan ja ammattitaitoaan vastaava oikeudenmukainen palkka.Unohda mainonta. Kirjoitin siitä enemmän Mielipidepankille, joten ei liene tarpeen toistaa.
Olen samaa mieltä siitä, että kaikille palkansaajille kuuluu maksaa heidän koulutustaan, työkokemustaan ja ammattitaitoaan vastaava oikeudenmukainen palkka.
Kyse onkin siitä, mille tasolle tuo palkka määritellään ja onko se kaikille sama.
Kysehän ei ole työnantajan halusta, vaan palkansaajan oikeudesta. Jos toimialalla A toimitaan tehokkaasti ja kannattavasti ja yritys hyötyy siitä, niin palkansaajan kuuluu saada parempaa palkkaa kuin toimialalla B, jossa toiminta on tehotonta ja kannattavuus olematonta.
Näin on, vaikka kummankin toimialan "insinöörillä" olisi tasan sama koulutus, kokemus ja ammattitaoito. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Unohda mainonta. Kirjoitin siitä enemmän Mielipidepankille, joten ei liene tarpeen toistaa.
Olen samaa mieltä siitä, että kaikille palkansaajille kuuluu maksaa heidän koulutustaan, työkokemustaan ja ammattitaitoaan vastaava oikeudenmukainen palkka.
Kyse onkin siitä, mille tasolle tuo palkka määritellään ja onko se kaikille sama.
Kysehän ei ole työnantajan halusta, vaan palkansaajan oikeudesta. Jos toimialalla A toimitaan tehokkaasti ja kannattavasti ja yritys hyötyy siitä, niin palkansaajan kuuluu saada parempaa palkkaa kuin toimialalla B, jossa toiminta on tehotonta ja kannattavuus olematonta.
Näin on, vaikka kummankin toimialan "insinöörillä" olisi tasan sama koulutus, kokemus ja ammattitaoito.Kirjoituksesi on pelkkää sananhelinää.
Oikeudenmukaisuus on kaunis termi, mutta mikäli sitä ei mitenkään määritellä, se on sisällyksetön. Mikä on oikeudenmukainen: palkka, mistä työstä, miten työn tuottavuus mitataan? Mikäli mitataan pelkästään taloudellista tuottavuutta, silloin mennään varsin pitkälle metsään. Oikeudenmukaisuudesta ei voida silloin puhua.
Tuottavuus on kiinni yhteiskunnallisista rakenteista ja jopa maantieteestä. Yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat varsin pienet. Mikäli mahdollisuutta ei vaikuttamiseen ole, silloin tuottavuudesta maksaminen ei ole oikeudenmukaista.
Oikeudenmukaisuus on kaunis termi, mikäli sen perusteita ei tarkemmin pohdita, sen käyttö kertoo lähinnä vain tietämättömyydestä, tai halusta sumuttaa tahallisesti. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Kirjoituksesi on pelkkää sananhelinää.
Oikeudenmukaisuus on kaunis termi, mutta mikäli sitä ei mitenkään määritellä, se on sisällyksetön. Mikä on oikeudenmukainen: palkka, mistä työstä, miten työn tuottavuus mitataan? Mikäli mitataan pelkästään taloudellista tuottavuutta, silloin mennään varsin pitkälle metsään. Oikeudenmukaisuudesta ei voida silloin puhua.
Tuottavuus on kiinni yhteiskunnallisista rakenteista ja jopa maantieteestä. Yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat varsin pienet. Mikäli mahdollisuutta ei vaikuttamiseen ole, silloin tuottavuudesta maksaminen ei ole oikeudenmukaista.
Oikeudenmukaisuus on kaunis termi, mikäli sen perusteita ei tarkemmin pohdita, sen käyttö kertoo lähinnä vain tietämättömyydestä, tai halusta sumuttaa tahallisesti.Työn tuottavuuden mittareista voidaan keskustella erikseen, jos niistä tehdään palkanmaksun perusteita, mutta se on jo eri keskustelua, joka liittyy tulos- ja bonuspalkkaukseen.
Oikeudenmukaisuus määräytyy minusta yrityksen/toimialan taloudellisen tuottavuuden, eli palkanmaksukyvyn kasvun mukaan.
Kun tuottavuus kasvaa, kasvaa palkanmaksukykykin ja siitä syntyy henkilökunnalle ikeus saada oma osansa paremina palkkoina.
Jos tuottavuus ei kasva eikä palkanmaksukykykään lisäänny, niin palkkoja ei voi korottaa yhtä paljoa kuin niillä aloilla, joilla tuottavuus on kasvanut.
Jos palkkoja korotetaan enemmän kuin tuottavuus on kasvanut, seuraukset ovat ikäviä. Joko hintakilpailukyky menetetään ja sen seurauksena menetetään myyntituloja ja palkanmaksukyky pienenee entisestään. Tai sitten joudutaan pienentämään työvoimakustannuksia, eli lomauttamaan ja irtisanomaan, mitä tehdään pääsääntöisesti yritysten/tomialojen tilapäisissä notkahduksissa.
Tuottavuuteen sidottu palkankorotuspolitiikka pakottaa yritykset parantamaan tehokkuuttaan - taloudellista tuottavuuttaan - koska muuten ammattitaitoisin henkilöstö siirtyy kilpailijalle tai toisille toimialoille parempien palkkojen perässä.
Tästähän hoitoalallakin on ollut kyse, kun sairaanhoitajia on lääke-esittelijöinä, kiinteistönvälittäjinä ja muissa asiakaspalvelutehtävissä siksi, ettei hoitotyöstä ole maksettu kipailukykyisiä palkkoja. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Työn tuottavuuden mittareista voidaan keskustella erikseen, jos niistä tehdään palkanmaksun perusteita, mutta se on jo eri keskustelua, joka liittyy tulos- ja bonuspalkkaukseen.
Oikeudenmukaisuus määräytyy minusta yrityksen/toimialan taloudellisen tuottavuuden, eli palkanmaksukyvyn kasvun mukaan.
Kun tuottavuus kasvaa, kasvaa palkanmaksukykykin ja siitä syntyy henkilökunnalle ikeus saada oma osansa paremina palkkoina.
Jos tuottavuus ei kasva eikä palkanmaksukykykään lisäänny, niin palkkoja ei voi korottaa yhtä paljoa kuin niillä aloilla, joilla tuottavuus on kasvanut.
Jos palkkoja korotetaan enemmän kuin tuottavuus on kasvanut, seuraukset ovat ikäviä. Joko hintakilpailukyky menetetään ja sen seurauksena menetetään myyntituloja ja palkanmaksukyky pienenee entisestään. Tai sitten joudutaan pienentämään työvoimakustannuksia, eli lomauttamaan ja irtisanomaan, mitä tehdään pääsääntöisesti yritysten/tomialojen tilapäisissä notkahduksissa.
Tuottavuuteen sidottu palkankorotuspolitiikka pakottaa yritykset parantamaan tehokkuuttaan - taloudellista tuottavuuttaan - koska muuten ammattitaitoisin henkilöstö siirtyy kilpailijalle tai toisille toimialoille parempien palkkojen perässä.
Tästähän hoitoalallakin on ollut kyse, kun sairaanhoitajia on lääke-esittelijöinä, kiinteistönvälittäjinä ja muissa asiakaspalvelutehtävissä siksi, ettei hoitotyöstä ole maksettu kipailukykyisiä palkkoja.Työn tuottavuutta ei ensinkään voida oikeudenmukaisesti mitata mitenkään. Kehittyneessä yhteiskunnassa kuin kaikki ovat toisistaan riippuvaisia. Mikäli ajatellaan "muoviläpyskän" tuotantoketjua. Läpyskän tuottamiseen liittyy: Peruskoulutus, terveydenhuolto, yhteiskunnallinen päätöksenteko, työntekijöiden henkilökohtainen panos, markkinointi, markkinoinnin edellytysten luominen, kansainvälinen kilpailu, maantieteellinen asema jne.... Mikäli "läpyskä" menee kaupaksi ja on erittäin tuottava, kaikkia tuotantoketjuun osallistuneita tulisi palkita, mikäli oltaisiin oikeudenmukaisia.
Tietenkin palkkoja tulee voida korottaa myös niillä aloilla, joiden tuottavuus ei ole parantunut, mikäli puhutaan oikeudenmukaisuudesta.
Hintakilpailukyky on termi, jota taas käytetään varsin kevyesti. Hintakilpailukyky voi syntyä varsin monesta tekijästä, halvasta (tuetusta) energiasta, materiaalin halpuudesta, työntekijöiden riistosta, yhteiskunnallisista ratkaisuista (mm. verotuksesta, tuista, täsmä koulutuksesta jne..) Mikäli tuottavuudesta pelkästään maksettaisiin, silloin nämä kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus olisi huomioitava, tuottaviksi aloiksi valikoituisi, yllättäen aivan eri alat, kuin nykyisin.
Terveydenhuollon kilpailukyky on yhteiskunnallista arvoista kiinni, mikä nähdään tärkeäksi, kuinka priorisoidaan hoitoja jne.. Mikäli ns. toivottomat potilaat jätetään hoidotta, silloin tehokkuus paranee, se tekee sen kaikilla mittareilla. Valintoja ei vain näin voida tehdä, vai voidaanko? Kuka on valmis ottamaan vastuun, päättäjistä ei siihen ole? Mikäli priorisointia ei saada tehdä, silloin kilpailukyvyn puutteesta ei voida syyttää palvelujen tuottajia. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Työn tuottavuutta ei ensinkään voida oikeudenmukaisesti mitata mitenkään. Kehittyneessä yhteiskunnassa kuin kaikki ovat toisistaan riippuvaisia. Mikäli ajatellaan "muoviläpyskän" tuotantoketjua. Läpyskän tuottamiseen liittyy: Peruskoulutus, terveydenhuolto, yhteiskunnallinen päätöksenteko, työntekijöiden henkilökohtainen panos, markkinointi, markkinoinnin edellytysten luominen, kansainvälinen kilpailu, maantieteellinen asema jne.... Mikäli "läpyskä" menee kaupaksi ja on erittäin tuottava, kaikkia tuotantoketjuun osallistuneita tulisi palkita, mikäli oltaisiin oikeudenmukaisia.
Tietenkin palkkoja tulee voida korottaa myös niillä aloilla, joiden tuottavuus ei ole parantunut, mikäli puhutaan oikeudenmukaisuudesta.
Hintakilpailukyky on termi, jota taas käytetään varsin kevyesti. Hintakilpailukyky voi syntyä varsin monesta tekijästä, halvasta (tuetusta) energiasta, materiaalin halpuudesta, työntekijöiden riistosta, yhteiskunnallisista ratkaisuista (mm. verotuksesta, tuista, täsmä koulutuksesta jne..) Mikäli tuottavuudesta pelkästään maksettaisiin, silloin nämä kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus olisi huomioitava, tuottaviksi aloiksi valikoituisi, yllättäen aivan eri alat, kuin nykyisin.
Terveydenhuollon kilpailukyky on yhteiskunnallista arvoista kiinni, mikä nähdään tärkeäksi, kuinka priorisoidaan hoitoja jne.. Mikäli ns. toivottomat potilaat jätetään hoidotta, silloin tehokkuus paranee, se tekee sen kaikilla mittareilla. Valintoja ei vain näin voida tehdä, vai voidaanko? Kuka on valmis ottamaan vastuun, päättäjistä ei siihen ole? Mikäli priorisointia ei saada tehdä, silloin kilpailukyvyn puutteesta ei voida syyttää palvelujen tuottajia.Kun palkat maksaa työnantaja niillä rahoilla, jotka se myyntituloina asiakkailtaan saa, niin oikeudenmukaisen palkanmaksun periaatteiden laajentaminen työnantajan ja palkansaajan sopimussuhteen ulkopuolelle on lähinnä käytännön realiteeteista irroitettua idealismia.
Idealismeista keskusteltassa en ole kovin kokenut, joten jatkan vain, jos tulee uutta kommentoitavaa. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Kun palkat maksaa työnantaja niillä rahoilla, jotka se myyntituloina asiakkailtaan saa, niin oikeudenmukaisen palkanmaksun periaatteiden laajentaminen työnantajan ja palkansaajan sopimussuhteen ulkopuolelle on lähinnä käytännön realiteeteista irroitettua idealismia.
Idealismeista keskusteltassa en ole kovin kokenut, joten jatkan vain, jos tulee uutta kommentoitavaa.Mikäli puhutaan oikeudenmukaisuudesta, silloin keskustelaan ideologiasta, mikäli näin ei tehdä, silloin kyseessä on tahallinen harhanjohtaminen, tai pelkästään tietämättömyys.
Käytännön realismia on se, että oivalletaan se, ettei yhteiskuntamme ole oikeudenmukainen. Yhteiskuntamme näkee ainoastaan sen, mikä on taloudellisesti ja lyhyellä tähtäimellä tuottavaa. Perusrakenteita ei haluta edes nähdä.
Työnantajat ja palkansaajat eivät ole yhteiskunnasta irrallisia toimijoita. Näin asioita nähden, palkitaan ainoastaan heitä, jotka ovat valmiiksi menestyneitä. Mikäli pitää tätä toimintaa oikeudenmukaisuutena, silloin ollaan varsin tanakasti ulkona todellisuudesta. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Mikäli puhutaan oikeudenmukaisuudesta, silloin keskustelaan ideologiasta, mikäli näin ei tehdä, silloin kyseessä on tahallinen harhanjohtaminen, tai pelkästään tietämättömyys.
Käytännön realismia on se, että oivalletaan se, ettei yhteiskuntamme ole oikeudenmukainen. Yhteiskuntamme näkee ainoastaan sen, mikä on taloudellisesti ja lyhyellä tähtäimellä tuottavaa. Perusrakenteita ei haluta edes nähdä.
Työnantajat ja palkansaajat eivät ole yhteiskunnasta irrallisia toimijoita. Näin asioita nähden, palkitaan ainoastaan heitä, jotka ovat valmiiksi menestyneitä. Mikäli pitää tätä toimintaa oikeudenmukaisuutena, silloin ollaan varsin tanakasti ulkona todellisuudesta.Minun mielestäni työnantajalta palkankorotuksissa vaadittava oikeudenmukaisuus rajoittuu ainoastaan niihin keinoihin, jotka ovat työnantajan itsensä päätettävissä.
Tämä ei tietenkään tee yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ideologisena keskusteluna tarpeettomaksi, mutta asettaa kyllä eteemme sen vakavan kysymyksen, kuka maksaa sen osan palkankorotuksista, johon yritysten tuottavuuden kasvu ei riitä, jos oletamme, että "oikeudenmukaisessa" palkkauksessa pitäisi ylittää yritys-/toimialakohtainen taloudellisen tuottavuuden kasvu.
Muilta osin viittaan siihen, mitä olen jo edellä tuonut esiin. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Minun mielestäni työnantajalta palkankorotuksissa vaadittava oikeudenmukaisuus rajoittuu ainoastaan niihin keinoihin, jotka ovat työnantajan itsensä päätettävissä.
Tämä ei tietenkään tee yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ideologisena keskusteluna tarpeettomaksi, mutta asettaa kyllä eteemme sen vakavan kysymyksen, kuka maksaa sen osan palkankorotuksista, johon yritysten tuottavuuden kasvu ei riitä, jos oletamme, että "oikeudenmukaisessa" palkkauksessa pitäisi ylittää yritys-/toimialakohtainen taloudellisen tuottavuuden kasvu.
Muilta osin viittaan siihen, mitä olen jo edellä tuonut esiin.Keskustelu kanssasi on mielekästä, koska kykysi ymmärtää kirjoitettua tekstiä on poikkeuksellisen hyvä, keskustelupalstojen yleiseen tasoon verrattuna. Kiitos siitä.
Koska Suomessa ei ole toimivaa markkinataloutta, silloin tuottavuuteen ei voida mitenkään vedota, mikäli puhutaan oikeudenmukaisesta palkkauksesta. Otetaan vaikkapa esimerkiksi terveydenhoito. Mikäli kansalaisilta kysytään, he priorisoivat terveydenhoidon tärkeimpien palvelujen joukkoon. Yksittäinen ihminen on pääsääntöisesti valmis maksamaan lähes koko omaisuutensa, mikäli näin voisi itsensä parantaa/siirtää kuolemaa. Terveydenhoito voisi siis hinnoitella itsensä varsin korkealle, syöpäsairailta koko omaisuus jne.. mikäli tuottavuuteen pyrittäisiin. Alahan on varsin tuottava mm Yhdysvalloissa. Käytännössä näin ei tehdä, koska kyseessä on yhteiskunnalliseksi palvelukseksi ajateltu toiminto. Emme siis voi mitata tämän (terveydenhoito) alan tuottavuutta oikeudenmukaisesti mitenkään, näin sitä ei myöskään palkita.
Sekataloudessa on jokaisessa sektorissa näitä aloja, jotka eivät voi tuottaa, koska ne ovat niin säädeltyjä. Siksi alan tuottavuuden mukaisesti maksetut palkat, ovat ääliömäisiä jo ajatuksena, ne eivät perustu mihinkään todelliseen tuottavuuteen. Kyseessä on harha.
- niin, että
kukaan ei halua omalle alalleen tuottavuuden mittausta, mutta kyllä se lähes kaikkialle sopii. Eeva Kuuskoski-Vikatmaa sanoi aikanaan, että ei säästöpankkeja voi verrata sellutehtaisiin ja kaikki muistanevat, miten paljon tuo viivästely maksoi. Olen siinä MPP:n kanssa eri mieltä, että ne tuotokset, jota nykyisin sairaaloissa saadaan aikaiseksi paljon pienemmällä väellä ja palvelukin paranisi. Senverran olen ollut myös yksityisissä sairaaloissa.
- Niinpä niin
Kyllä terveyspalvelujen tuottavuutta pystytään mittamaan ja jo mitataankin. Sairaaloihin kohdistettuna mittareina käytetään: Hoitoon käytettyä aikaa, käytettyjä resursseja, potilas tyytyväisyyttä ja jälkihoidon tehokkuutta. Nämä mittarit olivat käytössä silloin, kun Suomessa eräät hoitolaitokset pääsivät hyvinkin korkealle kansanvälisissä mittauksissa.
Suomessa ei ongelmana ole, mikäli ajatellaan erikoissairaanhoitoa, tuottavuus. Perussairaanhoito ja päällekkäiset toiminnot tuovat turhia kustannuksia. Meillä on laskentatavasta riippuen noin 3-4 sairaanhoitajaa enemmän kansalaista kohti, kuin muualla, lääkäreiden kohdalla suhde on saman suuntainen. Totta kai tämä on kustannustekijä. Syyt tähän asiantilaan löytyvät laitosvaltaisesta hoitokulttuurista, täällä hoidetaan ihmisiä lääkärijohtoisissa laitoksissa, koulutetun henkilökunnan voimin, vaikka siihen ei perusteltua tarvetta olisikaan.
Apua tarvitsevat vanhukset ovat turhaan laitoksissa, vaikka tuettu ja valvottu asuminen riittäisi. suomessa ei myöskään ole tavanomaista hoitaa vanhuksia kotona, siten sukupolvien ketju on katkennut. Syynä tähän on luultavasti naisten pitkä työssä olemisen historia.
Kehitysvammaisia hoidetaan myöskin, vaikka heidän tilansa ei sinänsä hoitoa vaatisikaan, ainoastaan huolenpitoa.
Mielisairaaloita on saatu purettua, mutta perintönä aiemmasta hoitohistoriasta, meillä on valtavan suuri "ylihoidettujen" kroonikoiden hoito-ongelma. Myöskään avosairaanhoito ei kitkattomasti toimi, yhteistyö ei pelaa sairaaloiden kanssa.
Neuvolaverkostojen "tehostaminen2 näkyy myös, Vanhusten- ja lasten neuvolatoimintojen yhdistäminen ei ole ollut kannattavaa toimintaa, lasten hoiva on vähentynyt, samoin sitä on tehnyt vanhusten neuvonta.
Tässä eräitä esimerkkejä tehostamisen tarpeesta ja ongelmakohdista, kaikkeen on mahdollista puuttua, hoidontason laskematta.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta
Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä531489- 1231334
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1231218- 1401044
- 101897
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten337831Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82724Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54646Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist50643Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64602