Mietin tässä että luulisin että jos nainen ja mies juttelee kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, ovat kiinnostuneita toistensa elämästä, perheistä, kyselevät kaikenlaista toisesta ja kuuntelevat niin olis jo kyse seurustelusta tai ehkä siitä aiemmasta vaiheesta: tapailusta edes.
Yks nainen just kerto haluavansa olevansa vain kaveri ja kertoi että haluaa tutustua kunnolla mieheen ennen kun alkaa seurusteleen. Omasta mielestäni hän tietenkin sanoi ennemmin ei kuin kyllä, mutta tärkein asia mielestäni oli se että naisen mielestä oli seurusteluasia liian aikaista tässä vaiheessa ja oon tietty samaa mieltä. Elikä parasta tietenkin kattoo mitä seuraa.
Jutut vaan on ollu naisen kanssa senlaisia että vois melkein seurustelusta olla kyse, toisaalta nainen ei ole varsinaisesti osoittanu kiinnostuneisuuden merkkejä. Tietenkin annan hänelle aikaa ja samalla myös itselleni. Tutustutaan paremmin ja katotaan sovitaanko toisillemme ja kiinnostaako toinen.
Toivottavasti asia vaan ratkee suuntaan tai toiseen edes parin kuukauden kuluttua. Ollaan ehkä tätä toisten seurassa hengailua jotain 5-6 viikkoa tehty ja eihän se paljoa ole vielä. Ihan vakavalla fiiliksellä kuitenkin oon naisten suhteen. Nainen on ehkä vähän ujo ja toivon että jos selvemmin kiinnostuu niin lähettäisi jotain signaaleja, pallo kun on tavallaan nyt hänellä. Minähän oon jo kiinnostunut.
No neuvoja vähän kyselen tässä samalla, voiko sanoa jotain puhenaiheita tai tapoja puhua joiden perusteella vois sanoo että toinen on kiinnostunu tai kyse ois jo seurustelusta. Hassua on tavallaan kun jutellaan sellaisista asioista omasta mielestäni jota ei yleensä ystävien kesken kaikkia puhuta mutta kuitenkin nainen on ilmoittanu haluavansa olla kaveri. Mun mielestä on tärkeetä huomata hienvaraisemmat signaalitkin jos ei joku nainen ujouttaan tai muusta syystä osoita selkeesti kiinnostustaan. Tietenkin tämä nainen saattaa pitää musta paljon ihmisenä. Ja tosiaan aikaa voin hänelle antaa, toivon vaan että ymmärrän asiat oikein ja en mee liikaa vikaan.
Yks nainen just kerto haluavansa olevansa vain kaveri ja kertoi että haluaa tutustua kunnolla mieheen ennen kun alkaa seurusteleen. Omasta mielestäni hän tietenkin sanoi ennemmin ei kuin kyllä, mutta tärkein asia mielestäni oli se että naisen mielestä oli seurusteluasia liian aikaista tässä vaiheessa ja oon tietty samaa mieltä. Elikä parasta tietenkin kattoo mitä seuraa.
Jutut vaan on ollu naisen kanssa senlaisia että vois melkein seurustelusta olla kyse, toisaalta nainen ei ole varsinaisesti osoittanu kiinnostuneisuuden merkkejä. Tietenkin annan hänelle aikaa ja samalla myös itselleni. Tutustutaan paremmin ja katotaan sovitaanko toisillemme ja kiinnostaako toinen.
Toivottavasti asia vaan ratkee suuntaan tai toiseen edes parin kuukauden kuluttua. Ollaan ehkä tätä toisten seurassa hengailua jotain 5-6 viikkoa tehty ja eihän se paljoa ole vielä. Ihan vakavalla fiiliksellä kuitenkin oon naisten suhteen. Nainen on ehkä vähän ujo ja toivon että jos selvemmin kiinnostuu niin lähettäisi jotain signaaleja, pallo kun on tavallaan nyt hänellä. Minähän oon jo kiinnostunut.
No neuvoja vähän kyselen tässä samalla, voiko sanoa jotain puhenaiheita tai tapoja puhua joiden perusteella vois sanoo että toinen on kiinnostunu tai kyse ois jo seurustelusta. Hassua on tavallaan kun jutellaan sellaisista asioista omasta mielestäni jota ei yleensä ystävien kesken kaikkia puhuta mutta kuitenkin nainen on ilmoittanu haluavansa olla kaveri. Mun mielestä on tärkeetä huomata hienvaraisemmat signaalitkin jos ei joku nainen ujouttaan tai muusta syystä osoita selkeesti kiinnostustaan. Tietenkin tämä nainen saattaa pitää musta paljon ihmisenä. Ja tosiaan aikaa voin hänelle antaa, toivon vaan että ymmärrän asiat oikein ja en mee liikaa vikaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nainen taitaa olla aivan vakavissaan sinun kanssasi. Anna aikaa ja osoita tunteesi, älä ainakaan irti päästä.
Paha sanoa, mutta varaudu kuitenkin henkisesti siihen että saatat olla pelkkä "intellectual whore". Eli toimitat naiselle sitä funktiota jota hänen poikaystävänsä (silloin kun hänellä sellainen on) ei tarjoa. Eli kelpaat hänelle kaikkeen muuhun kuin siihen mihin hän ne oikeat poikaystävä ehdokkaat kelpuuttaa.
Tuo melkein 2 kuukautta on aika pitkä aika, eli kyllä siihen mennessä ihminen tietää mitä haluaa aika suurella varmuudella. Eli kannattaa kysyä. Jos sana seurustelu on liian vakava, niin pehemennä termiä vaikka "tapailla vähän vakavemmin" :-)
Itse kyllä pelkään pahinta puolestasi jos nainen käytti sanontaa "vain kaveri".
Naisena sanoisin että vakavampaan suhteeseen kestää hieman enemmän aikaa. Itse ainakin katson jonkun aikaa onko toinen aivan tosissaan. En halua käydä jokaista ohikulkijaa "läpi" ja tulla käytetyksi ja testatuksi. Jos luovuttaa heti, en usko että on tosissaan koskaan ollutkaan.
Riippuu tietenkin miten kukin käsittää sanan "vakavampi suhde" ja miten sinne mennään. Itse pitäisin sitä outona että useampi kuukausi ollaan niin kun ei oltaskaan ja sitten yhtäkkkiä jonkun maagisen rajan ylityttyä ollaankin "vakvasti".
Uskoisin että aloittajan tapauksessa jo kahdessa kuukaudessa pitäisi tapahtua jotain, en siis tarkoita mitään "vakavaa", mutta jotain suuntaa antavaa edes. Alkuperäisen tarina kuulosti siltä että yhtään suudelmaa, halausta tai edes kädestä pitämistä ei ole esiintynyt :-)
Tuossa ajassa jotain näkemystä mihin homma menee tai ei mene pitäsi alkaa löytyä sen verran ettei tosien tarviste totaalisessa pimennossa elää.
"...pallo kun on tavallaan nyt hänellä. Minähän oon jo kiinnostunut..."
Game over. Olet naiselle tällä hetkellä vain kaveri ja semmoseksi tulet jäämäänkin. Kuulostaa karulta ja voin tietysti olla väärässäkin. Mutta veikkaisin, että suurin osa täälläkin kirjoittelevista miehistä on joskus kuullut tuon masentavan vain kaveri-ilmaisun ja lopputulos on ollut aina sama.
Voi, kuinka monta "suhteentynkää" olen pilannut ilmaisulla "ollaan vain kavereita" tai "mä tahdon ystävystyä ensin..." Nyt olen ajatellut unohtaa kokonaan nuo lauseet,
Kyllä tuossa ajassa jo pitäisi kiinnostuksen merkkien näkyä ihan selvästi, jos niitä olisi. Nainen pitää sinua mukavana ihmisenä, mutta et herätä hänessä seksuaalista mielenkiintoa tarpeeksi. Tulet jäämään ystäväksi, ellet jotekin onnistu sytyttämään kipinää.
Naisia on ihan hyvä pitää kavereinakin, sillä sitä kautta oppii ymmärtämään naisia paremmin ja osaa jatkossa olla luontevampi heidän kanssaan. Ja ennenkaikkea voi tutustua heidän kavereihinsa, joiden joukosta voikin löytyä itselle se joku kaveria läheisempi.
40 naisena totean, että juuri noin taitaa olla. On oikeastaan todella ikävää, että jos jonkun kanssa on kiva jutella ja vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia erilaisista asioista, SE kuitenkin jää puuttumaan. Eli ihastumista ei tapahdu. Siis harmi silloin, jos toinen ihastuu ja itse haluaisi olla vain ystävänä. Yleensä ne ystävyysjutut on minun ollut pakko lopettaa, koska huomaan miten toinen rakastuu minuun entistä enemmän ja elättelee toiveita. Ja minä kun niin pidän hänestä ihmisena, ystävänä. Mutta en voisi ikinä kuvitellakaan seksuaalista kanssakäymistä välillemme... Siihen ei vain pysty joidenkin kanssa, ei millään. Siihen kun tarvitaan kokonaisvaltaista mielenkiintoa ja todellista kemiaa, ihastumista.
Harmi, että miehet eivät aina ymmärrä, että ystäviä tuskin kenelläkään on liikaa. Jos rauhoittuisi ja tunnustaisi, että nyt on näin, ettei tämän naisen kanssa tule seurustelusuhdetta syntymään. Vaan oltaisiin ystäviä. Kavereita. Kuinka paljon voisi toisella ollakaan annettavaa siinä mielessä!
Noita on jo pari tullut koettua.
Se että ollaan kavereita meinaa sitä että ei ole
mitään mahdollisuuksia enää enempään.
Kohta likka ilmoittaa posket hehkuen sulle miten
onnellinen se on, kun on löytänyt poikakaverin.
Se tilanne muuten sattuu sitten niin helvetisti sisimmässä.
Varamieheksi ei kannata jäädä.
Mieti vakavasti mitä odotat häneltä, ettet pety.
Itse katkaisin juuri välini naiseen joka tiesi minun
rakastuneen häneen, mutta hän piti kaverivaihdetta
päällä puoli vuotta. Nyt hän on niin onnellinen
kaverin kanssa jonka kanssa ei ole ollut vielä
pitkääkään aikaa. Kiva ylläri meikäläiselle,
kuin salama kirkkaalta taivaalta.