ainakin viime päivien perusteella ja edellisten lomien perusteella.Mitä ihmettä tekisin että vältyttäis tänä vuonna kriisiltä? Psykologit kertoo lehdissä että joo kun kaikilla on suuret odotukset.No häipyisinkö paikalta ekaksi viikoksi,niin ei tarttis kuulla kiukuttelua,piruilua yms. Saan kuulla olevani määräilijä,ilonpilaaja milloin mitäkin.Koitan aina mukautua ja sovitella,miten tehtäis yhdessä.Tai annan miehen suunnitella omia hommiaan,en puutu niihin. Entisessä elämässä saattoi raivota kahden ,mutta nyt on lapsia jotka jo tajuavat jotain. Helposti kysyvät miksi me ei päästä sinne ja tuonne kun muutkin pääsevät.Miksi isän piti huutaa.
Ehkä onkin miehelle taakka tämä perhe,ettei voi mennä kuten huvittaa. Eikä ainakaan saa olla rauhassa kotona,lueskella tms.kun lapset on kimpussa että mitä tehtäis.
Olen tässä vuorokaudet ympäri eikä paljon omaa aikaa. Jos kysyn katsomaan lasten perään, tunnen tekeväni vääryyden.Munhan hommia tää on.
Jos sitten koitan jotain jutella muutakin kuin kaupassa käynnistä tai auton tankkauksesta, niin ei tunnu kiinnostavan:no mitä nyt taas. Eipä muuta kuin halusin vain aikuista juttuseuraa. Välillä tuntuu, että vastaan tästä talon rutiinista yksin. Mies on vieraileva tähti,joka tulkitsee niin etten haluakaan hänen osallistuvan.Näistä on puhuttu monesti.
Mies polttaa hihansa helposti,ja leppyy jo kun mä alan vasta hiiltyä.
Saan kuulla kyttääväni,jos kyselen jotain tai lähestyn esim.tietsikan äärelle.Itsepä olen saanut kaiken aikaan.Kuten joku muukin on todennut,tunnen itseni vain äidiksi en haluttavaksi vaimoksi.Moni muu asia miehen ajatuksissa menee mun edelle.
Häntä ei huvita kuunnella.hänellä on omat "kokeneet naisensa" joille "purkautua".Puhelinlasku on sen mukainen.
Itken ollessani yksin,mies ei voi sietää masennustani.
Ehkä onkin miehelle taakka tämä perhe,ettei voi mennä kuten huvittaa. Eikä ainakaan saa olla rauhassa kotona,lueskella tms.kun lapset on kimpussa että mitä tehtäis.
Olen tässä vuorokaudet ympäri eikä paljon omaa aikaa. Jos kysyn katsomaan lasten perään, tunnen tekeväni vääryyden.Munhan hommia tää on.
Jos sitten koitan jotain jutella muutakin kuin kaupassa käynnistä tai auton tankkauksesta, niin ei tunnu kiinnostavan:no mitä nyt taas. Eipä muuta kuin halusin vain aikuista juttuseuraa. Välillä tuntuu, että vastaan tästä talon rutiinista yksin. Mies on vieraileva tähti,joka tulkitsee niin etten haluakaan hänen osallistuvan.Näistä on puhuttu monesti.
Mies polttaa hihansa helposti,ja leppyy jo kun mä alan vasta hiiltyä.
Saan kuulla kyttääväni,jos kyselen jotain tai lähestyn esim.tietsikan äärelle.Itsepä olen saanut kaiken aikaan.Kuten joku muukin on todennut,tunnen itseni vain äidiksi en haluttavaksi vaimoksi.Moni muu asia miehen ajatuksissa menee mun edelle.
Häntä ei huvita kuunnella.hänellä on omat "kokeneet naisensa" joille "purkautua".Puhelinlasku on sen mukainen.
Itken ollessani yksin,mies ei voi sietää masennustani.
Vastaukset 9
Vanhimmat
olet tiukkapipo.mitäs jos ottaisit hyvää valkkaria pari lasillista ja rentoutuisit kerrankin. elämässä on muutakin kuin pölynimuri.
ja sit pikkumustat päälle ja koeta olla nainen.
saattas jopa aurinko nousta sullekin.
vinkistä---mutta oon jo kaappijuoppo, mies sammuu paljon aikaisemmin.Otettuaan lasillisen kuorsaa kuin hinaaja. Valtavan hauskaa ja riehakasta viikonloppua-sä osaat ELÄÄ!
Jos ilmoittaisit että olet hermoloman tarpeessa, ja ilmoittaisit lähteväsi yksin. Menet vaikka johonkin kylpylään jossa on myös mukavat ulkoilumahdollisuudet. Saisit aikaa miettiä asioita. Jos et halua mennä yksin niin ota ystävä tai sukulainen mukaasi. Myös miehelläsi on vastuu lapsista, ei vain sinulla. Joten älä ajattele että teet väärin pyytäessäsi miehesi apua lapsienne hoidossa.
Se mies. Jätä se. Otat muksut ja lähdet vetämään. Se rupee maksaa Sulle elatuksii ja Sä pääset eroon sen nalkutuksista ja välinpitämättömyydestä. Hankit kunnon miehen joka välittää Susta, eikä hanki seuraansa muualta.
Lapsille se ehkä on kovin paikka, mutta annoit ymmärtää että hekin olisivat jo vähän vanhempia, että eiköhän siitä selvittäisi.
Kyllähän muitakin mahdollisuuksia on kuin lähteminen, ja nimenomaan kannattaa ensin yrittää niitä muita. Ja lapsetko pitäisi ottaa mukaan vain siksi että saisi elatusmaksuja? Kylläpä taitaa naisten moraali olla melko olematontaa jos tuo on yleinen käsitys.
Jos sattumalta et tiedä, yhtälailla isä voi haluta olla lasten kanssa ja useassa tapauksessa olla parempikin vaihtoehto vaikka jostain syystä lasten katsotaan aina kuuluvan naiselle. Tasa-arvoa vaaditaan mutta ainakaan tässä asiassa se ei toteudu, miehen kuuluu olla maksaja...
Tuo edellä oli vain yleinen kannanotto. Vastausta alkuperäiseen kysymykseen, tässä tapauksessa voisi toimia edellä ehdotettu loma yksin tai vaihtoehtoisesti ainoastaan lasten kanssa - siis täydellisesti jättäisit miehen vähäksi aikaa huomioimatta. Jos mikään ei muuttuisi (tai muuttuisi vielä huonompaan suuntaan) olisi todellakin aiheellista alkaa miettimään onko suhdetta järkevää jatkaa ja myös ilmaista asia miehelle selkeästi jotta hän voisi halutessaan tehdä asian hyväksi jotain... mikäli ei, juttuhan on harvinaisen selvä...
Olipa odotuksia tai mitä tahansa, niin hyvin moni meistä työtä tekevistä viettää ekan viikon läähättäen työn jäljiltä ja joku purkaa sen sitten vaikkapa kiukuttelulla. Niistä odotuksista johtuen omaa väsymystä ei haluta myöntää, ei kokea, ei tuntea, vaikka kaikkein viisainta olisi vain koettaa koko porukalla ottaa lunkisti loman ensi alkuun.
Neuvotelkaa. Jokainen kertoo, mitä lomalta haluaa ilman, että kukaan heittää väliin turhia vastaväitteitä ja kuuntelette toisianne. Otatte lapset myöhemmin mukaan keskusteluun, niin hekin ehkä jollain tapaa ymmärtävät teidän molempien vanhempien olevan vain ihmisiä eikä sirkustirehtöörejä miettimässä heille jatkuvasti ohjelmaa.
Sinun velvollisuutesi ei ole koettaa pitää perhettänne lomalla pystyssä, joten harjoittele ylivastuullisuudesta heti pois ja anna ukon kiukutella, jos kerran ei muuta osaa. Ja hiljaisena hetkenä virittelet sitten neuvottelut alkuun, niin saat sinäkin rauhan nauttia lomastanne.
Pidätte suunnitelmistanne kiinni ainakin lasten kohdalla, mutta jättäkää sellaiset "koko perhe lomalla"-ajattelut roskikseen ja eläkää niin kuin olette tähänkin asti arkenne eläneet.
En minä usko, että miehesi teitä karttaisi tai haluaa tehdä jotakin ihan yksin (tai sitten hän on vasta 18v.), vaan kyse on väsymyksestä. Varmasti olet sitä Sinäkin, mutta reagoitte eri tavoin.
Suosittelen loman aloittamista oikein laiskalla aamiaisella, jotakin jännää ja uutta tarjoiltavaksi ja lapsetkin tykkäävät kun aamiaispöydässä on vaikkapa jätskiä tai muuta ihan "hassua", jota ei yleensä aamulla näe. Sen jälkeen pyöritte yöpuvut päällä ympäriinsä, velttoilette ja mietitte mitä tänään tehtäisiin vai tehdäänkö mitään. Voin luvata, että pari sellaista päivää tekee aivan ihmeitä teille kaikille.
Hyvää Lomaa ja muista, ettet kiusaa itseäsi turhalla huolehtimisella.
Olipa odotuksia tai mitä tahansa, niin hyvin moni meistä työtä tekevistä viettää ekan viikon läähättäen työn jäljiltä ja joku purkaa sen sitten vaikkapa kiukuttelulla. Niistä odotuksista johtuen omaa väsymystä ei haluta myöntää, ei kokea, ei tuntea, vaikka kaikkein viisainta olisi vain koettaa koko porukalla ottaa lunkisti loman ensi alkuun.
Neuvotelkaa. Jokainen kertoo, mitä lomalta haluaa ilman, että kukaan heittää väliin turhia vastaväitteitä ja kuuntelette toisianne. Otatte lapset myöhemmin mukaan keskusteluun, niin hekin ehkä jollain tapaa ymmärtävät teidän molempien vanhempien olevan vain ihmisiä eikä sirkustirehtöörejä miettimässä heille jatkuvasti ohjelmaa.
Sinun velvollisuutesi ei ole koettaa pitää perhettänne lomalla pystyssä, joten harjoittele ylivastuullisuudesta heti pois ja anna ukon kiukutella, jos kerran ei muuta osaa. Ja hiljaisena hetkenä virittelet sitten neuvottelut alkuun, niin saat sinäkin rauhan nauttia lomastanne.
Pidätte suunnitelmistanne kiinni ainakin lasten kohdalla, mutta jättäkää sellaiset "koko perhe lomalla"-ajattelut roskikseen ja eläkää niin kuin olette tähänkin asti arkenne eläneet.
En minä usko, että miehesi teitä karttaisi tai haluaa tehdä jotakin ihan yksin (tai sitten hän on vasta 18v.), vaan kyse on väsymyksestä. Varmasti olet sitä Sinäkin, mutta reagoitte eri tavoin.
Suosittelen loman aloittamista oikein laiskalla aamiaisella, jotakin jännää ja uutta tarjoiltavaksi ja lapsetkin tykkäävät kun aamiaispöydässä on vaikkapa jätskiä tai muuta ihan "hassua", jota ei yleensä aamulla näe. Sen jälkeen pyöritte yöpuvut päällä ympäriinsä, velttoilette ja mietitte mitä tänään tehtäisiin vai tehdäänkö mitään. Voin luvata, että pari sellaista päivää tekee aivan ihmeitä teille kaikille.
Hyvää Lomaa ja muista, ettet kiusaa itseäsi turhalla huolehtimisella.
hyvä kirjoitus.
Omalta kohdaltani lisäisin siihen, että pieni perheen "karttaminen" silloin tällöin tekee terää kaikille :).
Olipa odotuksia tai mitä tahansa, niin hyvin moni meistä työtä tekevistä viettää ekan viikon läähättäen työn jäljiltä ja joku purkaa sen sitten vaikkapa kiukuttelulla. Niistä odotuksista johtuen omaa väsymystä ei haluta myöntää, ei kokea, ei tuntea, vaikka kaikkein viisainta olisi vain koettaa koko porukalla ottaa lunkisti loman ensi alkuun.
Neuvotelkaa. Jokainen kertoo, mitä lomalta haluaa ilman, että kukaan heittää väliin turhia vastaväitteitä ja kuuntelette toisianne. Otatte lapset myöhemmin mukaan keskusteluun, niin hekin ehkä jollain tapaa ymmärtävät teidän molempien vanhempien olevan vain ihmisiä eikä sirkustirehtöörejä miettimässä heille jatkuvasti ohjelmaa.
Sinun velvollisuutesi ei ole koettaa pitää perhettänne lomalla pystyssä, joten harjoittele ylivastuullisuudesta heti pois ja anna ukon kiukutella, jos kerran ei muuta osaa. Ja hiljaisena hetkenä virittelet sitten neuvottelut alkuun, niin saat sinäkin rauhan nauttia lomastanne.
Pidätte suunnitelmistanne kiinni ainakin lasten kohdalla, mutta jättäkää sellaiset "koko perhe lomalla"-ajattelut roskikseen ja eläkää niin kuin olette tähänkin asti arkenne eläneet.
En minä usko, että miehesi teitä karttaisi tai haluaa tehdä jotakin ihan yksin (tai sitten hän on vasta 18v.), vaan kyse on väsymyksestä. Varmasti olet sitä Sinäkin, mutta reagoitte eri tavoin.
Suosittelen loman aloittamista oikein laiskalla aamiaisella, jotakin jännää ja uutta tarjoiltavaksi ja lapsetkin tykkäävät kun aamiaispöydässä on vaikkapa jätskiä tai muuta ihan "hassua", jota ei yleensä aamulla näe. Sen jälkeen pyöritte yöpuvut päällä ympäriinsä, velttoilette ja mietitte mitä tänään tehtäisiin vai tehdäänkö mitään. Voin luvata, että pari sellaista päivää tekee aivan ihmeitä teille kaikille.
Hyvää Lomaa ja muista, ettet kiusaa itseäsi turhalla huolehtimisella.