Paluu tyhjään.

Itsehän jaksoin imeä tyhjästä kossupullosta jonkin verran ilmaa pois. Siinä vaiheessa päätin että en enää jaksa imeä, kun hampaani alkoivat imeytyä kohti pullon suuta ja nirhautua pulloa vasten ja sanoa että "klik klik".

Tuossa vaiheessa viimeistään alkaa olla jo aika lopettaa tyhjän kossupullon imeminen.

Muuten menee hampaat.




Arvaan, että tuossa tyhjiöpumpussa on hieman saman suuntainen juttu ... Se vain sanoo "klik" - ennen kuin tiivisteet alkaa hajota ...

Mutta testailemisiin ...

M135 kirjoitti:

Itsehän jaksoin imeä tyhjästä kossupullosta jonkin verran ilmaa pois. Siinä vaiheessa päätin että en enää jaksa imeä, kun hampaani alkoivat imeytyä kohti pullon suuta ja nirhautua pulloa vasten ja sanoa että "klik klik".

Tuossa vaiheessa viimeistään alkaa olla jo aika lopettaa tyhjän kossupullon imeminen.

Muuten menee hampaat.




Arvaan, että tuossa tyhjiöpumpussa on hieman saman suuntainen juttu ... Se vain sanoo "klik" - ennen kuin tiivisteet alkaa hajota ...

Mutta testailemisiin ...

Lue lisää

Tein juuri, testiä varten, kuten meinasin ...

Elikkä marssin Alkoon. Ja ostin tuon tyhjiöpumpun.


On muuten tehokas peli tuo.

Kävi siis näin ...


Otin esiin tyhjän 70 cl viinapullon. Pullossa on siis kuitenkin nyt ilmaa, tietenkin, eli aivan tyhjä se ei siis ole.

Asetin tyhjiöpumpun ja mukana tulleen korkin tyhjän pullon suulle ja aloin tyhjentämään.




Vedin niin pitkään, kunnes kuulin "klik" äänen. Lopetin tuohon, koska en tahdo hajottaa tuota tyhjiöpumppua. No klikkautin pari kertaa ekstraa, myönnän. Mutta lopetin siihen.


Olin täyttänyt altaan vedellä aikaisemmin. Vein tyhjäksi vedetyn pullon veteen, upotin sen siihen.

Info: Tuossa tyhjiöpumpussa tuli mukana 2 korkkia. Tyhjiöpumppu toimii siten, että se vetää tuon korkin läpi tyhjiön, joten se korkki jää pullon suuhun tiiviisti. Tyhjiö pitää.

(viini säilyy imemisen jälkeen pullossa lie paremmin, sitä vartenhan tuo tyhjiöpumppu on tehty)



Vein imetyn pullon veteen, upotin sen täysin. Avasin korkin veden alla. Mitä tapahtui?

- Ounastelujeni mukaan vesi alkoi silmänräpäyksessä täyttämään tuota tyhjää tilaa.

Tuon täyttymisvaiheen jälkeen odotin, että sen jälkeen alkaisi loppu-ilma pulpahtelemaan pullosta.

Pullo makasi vaakatasossa vesialtaan pohjalla.

Odotin niitä ilmakuplia ...



Häkellyin, kun niitä ei alkanutkaan nousta.




Olinko ollut väärässä - oliko tuo tyhjiöpumppu jaksanut vetää 70 cl tilavuuteen "täyden" tyhjiön, toisin kuin olin väittänyt?


Nostin pullon käteeni altaasta ...

Tutkin sitä. Se ei ollut täynnä vettä.




Toistin testin - imin "tyhjää" pulloa klik -ääneen asti ...

Upotin sen veteen ja laitoin sen vaakatasoon veden pohjalle.


Poistin korkin - vesi alkoi imeytyä tai virrata sisään. Sormikin meinasi alkaa imeytyä, mutta kerkesin vetäistä sen pois (toki voima ei ole tuossa vielä niin suuri, että se olisi tehnyt sormelle vahinkoa) ...


Pohjalla vaakatasossa oleva pullo imi itseensä vettä - tai ulkoinen paine?



Paljonko tyhjiöpullo imi itseensä vettä - klik -äänen jälkeen?

Se imi vettä klik -äänen jälkeen 50 cl.


Altaan pohjalla vaakatasossa ollut pullo ... Siellä oli edelleen ilmaa, mutta ilma oli jäänyt ilmataskuun.

Pullosta oli siis täyttynyt yli puolet - silloin jää ilmatasku pullonsuun yläpuolelle, eikä ilma pääse vaakatasossa olevasta pullosta poistumaan.



Mikäli tuossa tyhjiöpumpussa olisi voimaa - joka on aivan mahdollista. Se olisi jaksanut imeä kaiken ilman pois tuosta pullosta. Väitän.




Hmmm ... Palaan myöhemmin astialle ...




Jokatapauksessa tuo tyhjiöpumppu on varsin tehokas peli.
















Tyhjiöpumppu on rakenteeltaan juuri tuollainen - kas kummaa - sylinteri-mäntä-systeemi. Siinä on venttiili, joka estää "toispuoleisen liikenteen" ...

Joka veto on edellistä raskaampi ...

Huom. Joka veto on edellistä vetoa raskaampi. Aivan kuten ounastelinkin ... Eli voimantarve kasvaa ... Vrt. metallisauvan veto ...




Traktorivideo esimerkissä ei ole tuota venttiiliä tuossa välissä - jotta tyhjiö saadaan siis vedettyä, kaasupoljinta on painettava enemmän ja enemmän.

Vrt. Joka veto on edellistä raskaampi ...













Interaktiivinen tehtävä 5.


Mitä se tyhjiöpumppu sen jälkeen alkaa imemään, kun kaikki ilma on imeytynyt pois pullosta (eli käytössä olisi hieman tehokkaampi tyhjiöpumppu kuin tuo Alkon)?

Kts. Traktoriesimerkki ...















Itselläni on tuossa nyt hommat kesken - tulin vain tämän tänne huikkaamaan ... Hommat itselläni jatkuvat emännän kanssa toisaalla ...

M135 kirjoitti:

Tein juuri, testiä varten, kuten meinasin ...

Elikkä marssin Alkoon. Ja ostin tuon tyhjiöpumpun.


On muuten tehokas peli tuo.

Kävi siis näin ...


Otin esiin tyhjän 70 cl viinapullon. Pullossa on siis kuitenkin nyt ilmaa, tietenkin, eli aivan tyhjä se ei siis ole.

Asetin tyhjiöpumpun ja mukana tulleen korkin tyhjän pullon suulle ja aloin tyhjentämään.




Vedin niin pitkään, kunnes kuulin "klik" äänen. Lopetin tuohon, koska en tahdo hajottaa tuota tyhjiöpumppua. No klikkautin pari kertaa ekstraa, myönnän. Mutta lopetin siihen.


Olin täyttänyt altaan vedellä aikaisemmin. Vein tyhjäksi vedetyn pullon veteen, upotin sen siihen.

Info: Tuossa tyhjiöpumpussa tuli mukana 2 korkkia. Tyhjiöpumppu toimii siten, että se vetää tuon korkin läpi tyhjiön, joten se korkki jää pullon suuhun tiiviisti. Tyhjiö pitää.

(viini säilyy imemisen jälkeen pullossa lie paremmin, sitä vartenhan tuo tyhjiöpumppu on tehty)



Vein imetyn pullon veteen, upotin sen täysin. Avasin korkin veden alla. Mitä tapahtui?

- Ounastelujeni mukaan vesi alkoi silmänräpäyksessä täyttämään tuota tyhjää tilaa.

Tuon täyttymisvaiheen jälkeen odotin, että sen jälkeen alkaisi loppu-ilma pulpahtelemaan pullosta.

Pullo makasi vaakatasossa vesialtaan pohjalla.

Odotin niitä ilmakuplia ...



Häkellyin, kun niitä ei alkanutkaan nousta.




Olinko ollut väärässä - oliko tuo tyhjiöpumppu jaksanut vetää 70 cl tilavuuteen "täyden" tyhjiön, toisin kuin olin väittänyt?


Nostin pullon käteeni altaasta ...

Tutkin sitä. Se ei ollut täynnä vettä.




Toistin testin - imin "tyhjää" pulloa klik -ääneen asti ...

Upotin sen veteen ja laitoin sen vaakatasoon veden pohjalle.


Poistin korkin - vesi alkoi imeytyä tai virrata sisään. Sormikin meinasi alkaa imeytyä, mutta kerkesin vetäistä sen pois (toki voima ei ole tuossa vielä niin suuri, että se olisi tehnyt sormelle vahinkoa) ...


Pohjalla vaakatasossa oleva pullo imi itseensä vettä - tai ulkoinen paine?



Paljonko tyhjiöpullo imi itseensä vettä - klik -äänen jälkeen?

Se imi vettä klik -äänen jälkeen 50 cl.


Altaan pohjalla vaakatasossa ollut pullo ... Siellä oli edelleen ilmaa, mutta ilma oli jäänyt ilmataskuun.

Pullosta oli siis täyttynyt yli puolet - silloin jää ilmatasku pullonsuun yläpuolelle, eikä ilma pääse vaakatasossa olevasta pullosta poistumaan.



Mikäli tuossa tyhjiöpumpussa olisi voimaa - joka on aivan mahdollista. Se olisi jaksanut imeä kaiken ilman pois tuosta pullosta. Väitän.




Hmmm ... Palaan myöhemmin astialle ...




Jokatapauksessa tuo tyhjiöpumppu on varsin tehokas peli.
















Tyhjiöpumppu on rakenteeltaan juuri tuollainen - kas kummaa - sylinteri-mäntä-systeemi. Siinä on venttiili, joka estää "toispuoleisen liikenteen" ...

Joka veto on edellistä raskaampi ...

Huom. Joka veto on edellistä vetoa raskaampi. Aivan kuten ounastelinkin ... Eli voimantarve kasvaa ... Vrt. metallisauvan veto ...




Traktorivideo esimerkissä ei ole tuota venttiiliä tuossa välissä - jotta tyhjiö saadaan siis vedettyä, kaasupoljinta on painettava enemmän ja enemmän.

Vrt. Joka veto on edellistä raskaampi ...













Interaktiivinen tehtävä 5.


Mitä se tyhjiöpumppu sen jälkeen alkaa imemään, kun kaikki ilma on imeytynyt pois pullosta (eli käytössä olisi hieman tehokkaampi tyhjiöpumppu kuin tuo Alkon)?

Kts. Traktoriesimerkki ...















Itselläni on tuossa nyt hommat kesken - tulin vain tämän tänne huikkaamaan ... Hommat itselläni jatkuvat emännän kanssa toisaalla ...

Lue lisää

Muistuupa mieleeni yksi hauska tyhjiöön liittyvä juttu. Noh, kun olin nuorempana kesätöissä eräässä firmassa, jossa oli tyhjiöpumppu hartsin/nesteiden ilmaamista varten. Kerran sitten satuin hääräämään jotakin tuon pumpun lähellä kun naapurifirman pomo tuli pyörimään siihen viereeni. Hetken katseltuaan tuo kaveri päätti alkaa iskemään juttua. Ensimmäisenähän se päätti kysellä juurikin tuosta tyhjiöpumpusta ja kysymys oli, että kuika suuren alipaineen sillä pystyy imemään. Minä selitin hänelle, että -0.8 bar olemme sillä imeneet kun emme enempää tarvitse. Siinä vaiheessa hän päättikin ruveta lesoilemaan ja tokaisi, että hänellä on niin hyvä tyhjiöpumppu, että sillä voi imeä -3 bar alipaineen! :D :D :D

Kyllä siinä oli naurussa pitelemistä, mutta minä vaan nyökyttelin kun en viitsinyt alkaa herran kanssa väittelemään.

M135 kirjoitti:

Tein juuri, testiä varten, kuten meinasin ...

Elikkä marssin Alkoon. Ja ostin tuon tyhjiöpumpun.


On muuten tehokas peli tuo.

Kävi siis näin ...


Otin esiin tyhjän 70 cl viinapullon. Pullossa on siis kuitenkin nyt ilmaa, tietenkin, eli aivan tyhjä se ei siis ole.

Asetin tyhjiöpumpun ja mukana tulleen korkin tyhjän pullon suulle ja aloin tyhjentämään.




Vedin niin pitkään, kunnes kuulin "klik" äänen. Lopetin tuohon, koska en tahdo hajottaa tuota tyhjiöpumppua. No klikkautin pari kertaa ekstraa, myönnän. Mutta lopetin siihen.


Olin täyttänyt altaan vedellä aikaisemmin. Vein tyhjäksi vedetyn pullon veteen, upotin sen siihen.

Info: Tuossa tyhjiöpumpussa tuli mukana 2 korkkia. Tyhjiöpumppu toimii siten, että se vetää tuon korkin läpi tyhjiön, joten se korkki jää pullon suuhun tiiviisti. Tyhjiö pitää.

(viini säilyy imemisen jälkeen pullossa lie paremmin, sitä vartenhan tuo tyhjiöpumppu on tehty)



Vein imetyn pullon veteen, upotin sen täysin. Avasin korkin veden alla. Mitä tapahtui?

- Ounastelujeni mukaan vesi alkoi silmänräpäyksessä täyttämään tuota tyhjää tilaa.

Tuon täyttymisvaiheen jälkeen odotin, että sen jälkeen alkaisi loppu-ilma pulpahtelemaan pullosta.

Pullo makasi vaakatasossa vesialtaan pohjalla.

Odotin niitä ilmakuplia ...



Häkellyin, kun niitä ei alkanutkaan nousta.




Olinko ollut väärässä - oliko tuo tyhjiöpumppu jaksanut vetää 70 cl tilavuuteen "täyden" tyhjiön, toisin kuin olin väittänyt?


Nostin pullon käteeni altaasta ...

Tutkin sitä. Se ei ollut täynnä vettä.




Toistin testin - imin "tyhjää" pulloa klik -ääneen asti ...

Upotin sen veteen ja laitoin sen vaakatasoon veden pohjalle.


Poistin korkin - vesi alkoi imeytyä tai virrata sisään. Sormikin meinasi alkaa imeytyä, mutta kerkesin vetäistä sen pois (toki voima ei ole tuossa vielä niin suuri, että se olisi tehnyt sormelle vahinkoa) ...


Pohjalla vaakatasossa oleva pullo imi itseensä vettä - tai ulkoinen paine?



Paljonko tyhjiöpullo imi itseensä vettä - klik -äänen jälkeen?

Se imi vettä klik -äänen jälkeen 50 cl.


Altaan pohjalla vaakatasossa ollut pullo ... Siellä oli edelleen ilmaa, mutta ilma oli jäänyt ilmataskuun.

Pullosta oli siis täyttynyt yli puolet - silloin jää ilmatasku pullonsuun yläpuolelle, eikä ilma pääse vaakatasossa olevasta pullosta poistumaan.



Mikäli tuossa tyhjiöpumpussa olisi voimaa - joka on aivan mahdollista. Se olisi jaksanut imeä kaiken ilman pois tuosta pullosta. Väitän.




Hmmm ... Palaan myöhemmin astialle ...




Jokatapauksessa tuo tyhjiöpumppu on varsin tehokas peli.
















Tyhjiöpumppu on rakenteeltaan juuri tuollainen - kas kummaa - sylinteri-mäntä-systeemi. Siinä on venttiili, joka estää "toispuoleisen liikenteen" ...

Joka veto on edellistä raskaampi ...

Huom. Joka veto on edellistä vetoa raskaampi. Aivan kuten ounastelinkin ... Eli voimantarve kasvaa ... Vrt. metallisauvan veto ...




Traktorivideo esimerkissä ei ole tuota venttiiliä tuossa välissä - jotta tyhjiö saadaan siis vedettyä, kaasupoljinta on painettava enemmän ja enemmän.

Vrt. Joka veto on edellistä raskaampi ...













Interaktiivinen tehtävä 5.


Mitä se tyhjiöpumppu sen jälkeen alkaa imemään, kun kaikki ilma on imeytynyt pois pullosta (eli käytössä olisi hieman tehokkaampi tyhjiöpumppu kuin tuo Alkon)?

Kts. Traktoriesimerkki ...















Itselläni on tuossa nyt hommat kesken - tulin vain tämän tänne huikkaamaan ... Hommat itselläni jatkuvat emännän kanssa toisaalla ...

Lue lisää

Illan edetessä tehtiin kiehuntailmiö tuota tyhjiöpulloa hyväksikäyttäen.

Eli veden kiehuminen alipaineessa.



En koskaan ollut nähnyt tuota ilmiötä aikaisemmin.



Lääkeruiskulla kun tuota tein, niin testi ei onnistunut. Lääkeruisku "fuskasi" ja alipaine imi ilmaa tiivisteiden välistä ja vain_näytti_siltä, että vesi olisi kiehunut, mutta se ei kiehunut.


Mutta nyt kun hommattiin tuo tyhjiöpumppu, niin tuli mieleen testata tuota kiehuntailmiötä alipaineessa.

Eli tarvikkeet:
tyhjä lasipullo
tyhjiöpumppu, joka sanoo "klik"
kuumaa vettä

Otin niin kuumaa vettä kuin vaan kraanasta tuli.

Täytin 70 cl (7 dl) pullon noin 6 desiin asti vedellä kuumalla.

Tämän jälkeen laitoin tuon tyhjiösysteemin pullon suulle ja aloin vetämään tyhjiötä pulloon.

Alkoiko kiehumaan?

- Kyllä tuossa oli havaittavissa aivan pinnan tuntumassa pientä kiehumisen näköistä liikettä. Sitä kesti vain pienen hetken.

Mielenkiintoista.



Missä vaiheessa alkoi kiehumaan?

- Hyvin lähellä sitä vaihetta, kun tyhjiöpumppu sanoi "klik", tai juuri sen kohdalla tai hieman sen jälkeen.


-----------------------------

Mitä pienempi tilavuus on imettävänä tuolla pumpulla, niin sitä (tilavuudeltaan) suuremman tyhjiön tuo pumppu näköjään saa imettyä.

Tuo on paljon tehokkaampi kuin esim. ihmisen (ainakin minun) imuvoima.


Kokeilin huvikseni, paljonko tuon kiehauttamisen jälkeen pullo imisi vettä, kun laitoin imetyn pullon korkki alaspäin vesialtaaseen ja poistin korkin. Näin näkee heti, jääkö ilmaa pulloon. Pullonsuu alaspäin olevan pullon pohjaan jää ilmatasku.

Aluksi oli pullossa siis n. 6 desiä vettä, niin nyt pullo imi itsensä lähes täyteen.

Voisi siis tosiaan sanoa, että kyllä tuo pienissä tilavuuksissa imee hyvän tyhjiön - tuo tyhjiöpumppu joka sanoo "klik".



Vrt. tyhjästä 70 cl pullosta (eli pullo joka on täynnä ilmaa) tuo pumppu imee vain n. 5/7.

- Mutta tuohon tarkoitukseenhan sitä ei ole edes tehtykään :)

Siis kasvatetaan tyhjiön tilavuutta, ei pinta-alaa :)

Pitääpä testata.


Ennen testiä en sano mitään.

:)


Entä alas tullessa. Kiristyykö tyhjiö ...

Eli ylhäällä imee pienen imun pulloon ... Voimistuuko tuo sitten hissillä alas tullessa ...

Pitää sekin testata.

Aikaisempi viestinihän käsitteli lähinnä kossupullon imemistä tyhjäksi ihmisvoimin.

"Jep, eli ihminen imee - ei tyhjiö. Jos ihminen imee tyhjäksi eli tekee tyhjiön, niin ihminenhän siinä työtä tekee eikä tyhjiö vai mitä ?"

- Hyvä huomio. Kuitenkin. Mikä voima kuitenkin esti minua imemästä lopullista tyhjiötä ...

Miksi en onnistunut ...



"Tosiaan, hyvä esimerkki oli tuo imuvoiman testaaminen eri korkeuksilla: tyhjiön "imu" pienenee mitä korkeammalle mennään. Tästä voimme päätellä, että ainakin Maapallo vetää ilmaa puoleensa - ei se ainakaan avaruuden tyhjiöön imeydy."


"Kannattaisiko Sinun, muuten, pysytellä siinä tuttipullon imemisessä ja sitten vasta kun järki vähän kasvaa, tulisit touhottamaan keskustelupalstalle puolimielisyyksinesi."

- Tuttipullon imeminen onkin mielenkiintoinen ilmiö.

Mikäli tuttipullo olisi lasinen ja jos imee sitä sitten ilmatiiviisti - sieltä ei heru yhtikäs mitään.

Sieltä ei heru ilmatiiviisti imiessä yhtikäs mitään, ei vaikka yrittäisi pullon suu alas päin imeä ...

Huom. Lasinen, täpötäysi tuttipullo, ja ilmatiivis imeminen ... No ehkä pisaran saa tiristettyä kun litistää tuttia ... Muuta ei heru ... Ei vaikka miten imisi ...

M135 kirjoitti:

Aikaisempi viestinihän käsitteli lähinnä kossupullon imemistä tyhjäksi ihmisvoimin.

"Jep, eli ihminen imee - ei tyhjiö. Jos ihminen imee tyhjäksi eli tekee tyhjiön, niin ihminenhän siinä työtä tekee eikä tyhjiö vai mitä ?"

- Hyvä huomio. Kuitenkin. Mikä voima kuitenkin esti minua imemästä lopullista tyhjiötä ...

Miksi en onnistunut ...



"Tosiaan, hyvä esimerkki oli tuo imuvoiman testaaminen eri korkeuksilla: tyhjiön "imu" pienenee mitä korkeammalle mennään. Tästä voimme päätellä, että ainakin Maapallo vetää ilmaa puoleensa - ei se ainakaan avaruuden tyhjiöön imeydy."


"Kannattaisiko Sinun, muuten, pysytellä siinä tuttipullon imemisessä ja sitten vasta kun järki vähän kasvaa, tulisit touhottamaan keskustelupalstalle puolimielisyyksinesi."

- Tuttipullon imeminen onkin mielenkiintoinen ilmiö.

Mikäli tuttipullo olisi lasinen ja jos imee sitä sitten ilmatiiviisti - sieltä ei heru yhtikäs mitään.

Sieltä ei heru ilmatiiviisti imiessä yhtikäs mitään, ei vaikka yrittäisi pullon suu alas päin imeä ...

Huom. Lasinen, täpötäysi tuttipullo, ja ilmatiivis imeminen ... No ehkä pisaran saa tiristettyä kun litistää tuttia ... Muuta ei heru ... Ei vaikka miten imisi ...

Lue lisää

>

En tiedä, oletko ollenkaan tutustunut tyhjiöintitekniikkaan. Kannattaisi varmasti. Esim. monet mittalaitteet vaativat tyhjiön (tästä syystä minä olen tyhjiöinnin perusteisiin vähäsen tutustunut - siitä järjestetään kurssejakin yliopistossa). Tuossa prosessissa käytetään erilaisia pumppuja, jotka luonnollisesti saavat aikaan eri"suuruisia" tyhjiöitä. Se, miksi kaikkia atomeja ei saada pois, selittyy vaikka näin: Ymmärrät varmasti, että suuremmasta paineesta pienempään kulkee kaasuvirta. Tällöin siis pumpun pumppaava yksikkö pitäisi olla tiivis niin, ettei yhtään kaasua pääsisi takaisin. No, tuo on teknisesti vaikea toteuttaa. Samoin pumpuissa pitää käyttää voitelua. Voiteluaineella on jokin höyrynpaine, joten sitäkin haihtuu tyhjiökammioon. Suurin este taitaa kuitenkin olla typpiadsorptio: typpimolekyyli (samoin muuten rasva ja vaikka hiilidioksidi) tarttuu kammion sisäpintaan (kuten oikeastaan mihin tahansa pintaan). Typpeä kuitenkin irtoaa vähäsen koko ajan, joten aina kammiossa on kuitenkin kaasuatomeja - aina.

Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän). Paine tällöin on esim. 0,00000000001 torr, joten ei esim. ESCAn kammiossa kovin paljon kaasua ole.

>

Riittävän tehokkaalla pumpulla vesi lähtee. Tosin vesikin on vaikea aine ultratyhjiöissä: veden höyrynpaine on suuri, joten kaasumaista vettä jää pulloon kuitenkin.

Tyhjiöiden tutkiminen käsivoimaisilla pumpuilla on vähän kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Selvää on, ettei ihmisvoimat riitä vastustamaan ilmanpainetta. Tuo selittämäsi alkon tyhjiöpumppu taitaa vetää ehkä puolet tai 2/3 ilmasta ulos, joten se ei taida olla ihan riittävä tutkimusmenetelmä vaikka sitä tyhjiöpumpuksi sanottaisikin. Tyhjiöstä voidaan puhua vaikkei ilmasta olisi kuin puolet poistettu - minä kyllä puhuisin alipaineesta.

Tiedät muuten varmasti paineenmittaustekniikoita. No, yksihän on elohopeamittari. Siinä täytetään pitkä putki elohopealla ja käännetään se pystyyn. Normaali ilmanpaine on n. 75 cm korkea elohopeapatsas. Jos metrinen elohopeatäytteinen putki nostetaan pystyyn, elohopean pinta laskee 75 sentin kohdille. Sentit 75-100 ovat tyhjiötä (tai siis onhan sielläkin Hg:n höyrynpaineesta johtuen vähän elohopeakaasua (esim.)). Elohopea on niin raskasta, että se painollaan voittaa ilmanpaineen. Vedellä vastaavan putken korkeus pitäisi olla n. 10 metriä (mutta sama on siis mahdollista myös vedellä).

joita et liene miettinyt kirjoitti:

>

En tiedä, oletko ollenkaan tutustunut tyhjiöintitekniikkaan. Kannattaisi varmasti. Esim. monet mittalaitteet vaativat tyhjiön (tästä syystä minä olen tyhjiöinnin perusteisiin vähäsen tutustunut - siitä järjestetään kurssejakin yliopistossa). Tuossa prosessissa käytetään erilaisia pumppuja, jotka luonnollisesti saavat aikaan eri"suuruisia" tyhjiöitä. Se, miksi kaikkia atomeja ei saada pois, selittyy vaikka näin: Ymmärrät varmasti, että suuremmasta paineesta pienempään kulkee kaasuvirta. Tällöin siis pumpun pumppaava yksikkö pitäisi olla tiivis niin, ettei yhtään kaasua pääsisi takaisin. No, tuo on teknisesti vaikea toteuttaa. Samoin pumpuissa pitää käyttää voitelua. Voiteluaineella on jokin höyrynpaine, joten sitäkin haihtuu tyhjiökammioon. Suurin este taitaa kuitenkin olla typpiadsorptio: typpimolekyyli (samoin muuten rasva ja vaikka hiilidioksidi) tarttuu kammion sisäpintaan (kuten oikeastaan mihin tahansa pintaan). Typpeä kuitenkin irtoaa vähäsen koko ajan, joten aina kammiossa on kuitenkin kaasuatomeja - aina.

Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän). Paine tällöin on esim. 0,00000000001 torr, joten ei esim. ESCAn kammiossa kovin paljon kaasua ole.

>

Riittävän tehokkaalla pumpulla vesi lähtee. Tosin vesikin on vaikea aine ultratyhjiöissä: veden höyrynpaine on suuri, joten kaasumaista vettä jää pulloon kuitenkin.

Tyhjiöiden tutkiminen käsivoimaisilla pumpuilla on vähän kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Selvää on, ettei ihmisvoimat riitä vastustamaan ilmanpainetta. Tuo selittämäsi alkon tyhjiöpumppu taitaa vetää ehkä puolet tai 2/3 ilmasta ulos, joten se ei taida olla ihan riittävä tutkimusmenetelmä vaikka sitä tyhjiöpumpuksi sanottaisikin. Tyhjiöstä voidaan puhua vaikkei ilmasta olisi kuin puolet poistettu - minä kyllä puhuisin alipaineesta.

Tiedät muuten varmasti paineenmittaustekniikoita. No, yksihän on elohopeamittari. Siinä täytetään pitkä putki elohopealla ja käännetään se pystyyn. Normaali ilmanpaine on n. 75 cm korkea elohopeapatsas. Jos metrinen elohopeatäytteinen putki nostetaan pystyyn, elohopean pinta laskee 75 sentin kohdille. Sentit 75-100 ovat tyhjiötä (tai siis onhan sielläkin Hg:n höyrynpaineesta johtuen vähän elohopeakaasua (esim.)). Elohopea on niin raskasta, että se painollaan voittaa ilmanpaineen. Vedellä vastaavan putken korkeus pitäisi olla n. 10 metriä (mutta sama on siis mahdollista myös vedellä).

Lue lisää

Olen pahoillani, laitan tällaisen keskeneräisen viestin. Viesti on epäselvä, mutta jospa tästä kuitenkin jotakin saisi irti. Palaan astialle.
--------------------------------------

Kiitos viestistä.


"En tiedä, oletko ollenkaan tutustunut tyhjiöintitekniikkaan. Kannattaisi varmasti. Esim. monet mittalaitteet vaativat tyhjiön (tästä syystä minä olen tyhjiöinnin perusteisiin vähäsen tutustunut - siitä järjestetään kurssejakin yliopistossa). Tuossa prosessissa käytetään erilaisia pumppuja, jotka luonnollisesti saavat aikaan eri"suuruisia" tyhjiöitä. Se, miksi kaikkia atomeja ei saada pois, selittyy vaikka näin: Ymmärrät varmasti, että suuremmasta paineesta pienempään kulkee kaasuvirta. Tällöin siis pumpun pumppaava yksikkö pitäisi olla tiivis niin, ettei yhtään kaasua pääsisi takaisin. No, tuo on teknisesti vaikea toteuttaa. Samoin pumpuissa pitää käyttää voitelua. Voiteluaineella on jokin höyrynpaine, joten sitäkin haihtuu tyhjiökammioon. Suurin este taitaa kuitenkin olla typpiadsorptio: typpimolekyyli (samoin muuten rasva ja vaikka hiilidioksidi) tarttuu kammion sisäpintaan (kuten oikeastaan mihin tahansa pintaan). Typpeä kuitenkin irtoaa vähäsen koko ajan, joten aina kammiossa on kuitenkin kaasuatomeja - aina."


- Kiitos että jaksoit kirjoittaa tuon.

Käytännössä juuri tyhjiön tekeminen onkin hankalaa, koska juuri tyhjiöön tuntuu aina "karkaavan" aineita.


Se, miten minä lähestyn tuota aihetta. (minä siis en yritä kumota fysiikan ilmiöitä näillä väitteillä - vaan yritän selittää ne)

Minä lähestyn tuota asiaa siten, että ...

Käytännössä tyhjiöön "karkaa" aineita siksi, koska tyhjiö imee sen, minkä helpoiten saa.

Noin minä tässä vaiheessa ajattelen.




Jos ei mitään ainetta, käytännössä, pääse enää karkaamaan.

Niin ajatellaan tuota ylemmällä olevaa kiehuntailmiötä.

On siis pulloon imetty tyhjiö. Mutta kun tuota voimaa vielä kasvattaa, alkaa veden pinta kiehua.

Veden pinta nimenomaan.

Miksi vesi alkaa kiehumaan ... Vesi on helpoin. Vesi on helpoin tuossa tilanteessa, muut vaihtoehdot ovat, joko muovi, kumi tai lasi.

Mutta vesi on helpoin, ja se alkaa. Ja nimenomaan siitä kohden, missä se on lähinnä tyhjiötä. Pinta alkaa kiehumaan.

Jos taas tuossa pumpussa olisi jotakin ainetta, joka olisi herkempää kuin vesi, se imeytyisi tuonne tyhjiöön. Ja jos alipainetta lisäisi, eli imisi ulkopuolelta, tuo helpompi aine imeytyisi pois - kuten ilma. Ja sen jälkeen taas vesi alkaisi kiehua. Vesi kiehuu hetken - tyhjiössä on taas kaasua - lisätään alipainetta (imetään ulkopuolelle) – kaasu imeytyy pois (ulkopuolelle)- kiehunta lakkaa - nostetaan alipainetta - vesi alkaa kiehua - ...

-> Kunnes lopulta kaikki vesi on poistunut.

Mutta jos edelleen jatkaa toimenpidettä - eli imetään alipaineella - eikö nimenomaan suhteessa lopulta lasi ala "kiehumaan". Tai siis muovi tuosta pumpusta. (mikäli käytännössä voima laitteissa riittäisi)

Mutta vedettävävoima tuntuu tuossa vaiheessa "stoppaavan", koska tarvittava voima on moninkertaistunut. Vrt. traktori stoppaa siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa vetämään pulloa - kun ilma on sitä ennen vedetty pois ... Mutta kun vain jatkaa kaasun polkemista, eli vetää ja vetää, koko ajan enemmän ja enemmän ...










Kiehuntaan takaisin ... Kiehuntailmiöön ...
Tuota voi helpottaa vielä sillä, että laittaa jo valmiiksi kuumaa vettä pulloon - lämpöliike on hieman käynnistetty - siellä liikettä on jo.

Se siis on valmiina lähtemään liikkeelle.


Mutta sama tapahtuisi kylmälle vedelle - lopulta. Kun alipaine, tai tyhjiö - kasvaa tarpeeksi suureksi, on vesi se, joka ensimmäisenä reagoi.


Helpoin aine imeytyy sinne, missä on suuri tyhjiö.

Käytännössä tyhjiön tekeminen on vaikeaa (vai helppoa, mikäs tuossa). Ainakin suuren.



Toki sitten. Eikö mittalaite häiriinny väittämästäni tyhjiövoimasta?

- Se on hyvä kysymys, jota minä joudun pohtimaan.

Pitää jossakin vaiheessa keksiä jokin testi, millä osoitan olevani väärässä, tai oikeassa.



Pysyn kuitenkin edelleen siinä kannassa, että tyhjiö imee.

Miten ulkoinen paine muuten selittää kiehuntailmiön ... ?




"Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän). Paine tällöin on esim. 0,00000000001 torr, joten ei esim. ESCAn kammiossa kovin paljon kaasua ole."

- Se, miten itse näen tuon, niin aluksi tosiaan tyhjiöimiseen tarvittava voima on pieni. Mutta koko ajan voima kasvaa.

Esimerkiksi juuri pulloa tyhjiöitäessä voima joka vedolla kasvaa.

Mutta sitten, kun ilma teoriassa on imetty (eli sen näkisi siitä, että pullo imisi veteen laittaessa pullon vettä täyteen), niin tuossa vaiheessa tulee stoppi.

Stoppi tulee siis siinä vaiheessa, kun ilma on vedetty kokonaan pois (teoriassa). Sen jälkeen pullossa ei ole mitään. Mutta imu kohdistuu sen jälkeen pullon rakenteeseen - vaadittava voima moninkertaistuu. Näyttää siis siltä, että tulisi täydellinen stoppi. Ja että voima, jolla tyhjiötä imetään, pysyisi samana. Vaikka sitä pitääkin kasvattaa ... Että tuloksia syntyy ... Käytännössä vaan nuo voimat ovat sitten kovin suuria ...

"Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta"

- Onko juuri varmaa, että voima tasaantuu. Eikö voimaa voi enää kasvattaa - miksi ei voi(si).

Itse olen sitä mieltä, että jos voimaa edelleen kasvattaa, se hajottaa pullon. Etenkin jos voimaa kasvattaisi ronskisti – ottaisi suoraan, ”voimaharppauksen” eikä kasvattaisi voimaa kasvavasti vaan siirtyisi esim. traktorivoimasta lentokoneen voimaan (lentokone lentäisi yllä ja laahaisi koukkua joka osuisi traktoriin ja vetovoima hyppäisi kertalaakista suurempiin voimiin (tietenkin, eihän noin käytännössä, mutta teoriassa)).

”Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän).”

- Satunnaisilmiö?

Onko fysiikassa todettu olevan satunnaisilmiöitä?

Mielestäni tuo, että tyhjiö imee, kumoaa tuon satunnaisilmiön. Väittämäni tyhjiö on tyhjää, joka imee. Se on voimaa. Se imee kaiken. Käytännössä se imee sen, minkä helpoiten saa imettyä. Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin.

Voima – vastavoima.

M135 kirjoitti:

Olen pahoillani, laitan tällaisen keskeneräisen viestin. Viesti on epäselvä, mutta jospa tästä kuitenkin jotakin saisi irti. Palaan astialle.
--------------------------------------

Kiitos viestistä.


"En tiedä, oletko ollenkaan tutustunut tyhjiöintitekniikkaan. Kannattaisi varmasti. Esim. monet mittalaitteet vaativat tyhjiön (tästä syystä minä olen tyhjiöinnin perusteisiin vähäsen tutustunut - siitä järjestetään kurssejakin yliopistossa). Tuossa prosessissa käytetään erilaisia pumppuja, jotka luonnollisesti saavat aikaan eri"suuruisia" tyhjiöitä. Se, miksi kaikkia atomeja ei saada pois, selittyy vaikka näin: Ymmärrät varmasti, että suuremmasta paineesta pienempään kulkee kaasuvirta. Tällöin siis pumpun pumppaava yksikkö pitäisi olla tiivis niin, ettei yhtään kaasua pääsisi takaisin. No, tuo on teknisesti vaikea toteuttaa. Samoin pumpuissa pitää käyttää voitelua. Voiteluaineella on jokin höyrynpaine, joten sitäkin haihtuu tyhjiökammioon. Suurin este taitaa kuitenkin olla typpiadsorptio: typpimolekyyli (samoin muuten rasva ja vaikka hiilidioksidi) tarttuu kammion sisäpintaan (kuten oikeastaan mihin tahansa pintaan). Typpeä kuitenkin irtoaa vähäsen koko ajan, joten aina kammiossa on kuitenkin kaasuatomeja - aina."


- Kiitos että jaksoit kirjoittaa tuon.

Käytännössä juuri tyhjiön tekeminen onkin hankalaa, koska juuri tyhjiöön tuntuu aina "karkaavan" aineita.


Se, miten minä lähestyn tuota aihetta. (minä siis en yritä kumota fysiikan ilmiöitä näillä väitteillä - vaan yritän selittää ne)

Minä lähestyn tuota asiaa siten, että ...

Käytännössä tyhjiöön "karkaa" aineita siksi, koska tyhjiö imee sen, minkä helpoiten saa.

Noin minä tässä vaiheessa ajattelen.




Jos ei mitään ainetta, käytännössä, pääse enää karkaamaan.

Niin ajatellaan tuota ylemmällä olevaa kiehuntailmiötä.

On siis pulloon imetty tyhjiö. Mutta kun tuota voimaa vielä kasvattaa, alkaa veden pinta kiehua.

Veden pinta nimenomaan.

Miksi vesi alkaa kiehumaan ... Vesi on helpoin. Vesi on helpoin tuossa tilanteessa, muut vaihtoehdot ovat, joko muovi, kumi tai lasi.

Mutta vesi on helpoin, ja se alkaa. Ja nimenomaan siitä kohden, missä se on lähinnä tyhjiötä. Pinta alkaa kiehumaan.

Jos taas tuossa pumpussa olisi jotakin ainetta, joka olisi herkempää kuin vesi, se imeytyisi tuonne tyhjiöön. Ja jos alipainetta lisäisi, eli imisi ulkopuolelta, tuo helpompi aine imeytyisi pois - kuten ilma. Ja sen jälkeen taas vesi alkaisi kiehua. Vesi kiehuu hetken - tyhjiössä on taas kaasua - lisätään alipainetta (imetään ulkopuolelle) – kaasu imeytyy pois (ulkopuolelle)- kiehunta lakkaa - nostetaan alipainetta - vesi alkaa kiehua - ...

-> Kunnes lopulta kaikki vesi on poistunut.

Mutta jos edelleen jatkaa toimenpidettä - eli imetään alipaineella - eikö nimenomaan suhteessa lopulta lasi ala "kiehumaan". Tai siis muovi tuosta pumpusta. (mikäli käytännössä voima laitteissa riittäisi)

Mutta vedettävävoima tuntuu tuossa vaiheessa "stoppaavan", koska tarvittava voima on moninkertaistunut. Vrt. traktori stoppaa siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa vetämään pulloa - kun ilma on sitä ennen vedetty pois ... Mutta kun vain jatkaa kaasun polkemista, eli vetää ja vetää, koko ajan enemmän ja enemmän ...










Kiehuntaan takaisin ... Kiehuntailmiöön ...
Tuota voi helpottaa vielä sillä, että laittaa jo valmiiksi kuumaa vettä pulloon - lämpöliike on hieman käynnistetty - siellä liikettä on jo.

Se siis on valmiina lähtemään liikkeelle.


Mutta sama tapahtuisi kylmälle vedelle - lopulta. Kun alipaine, tai tyhjiö - kasvaa tarpeeksi suureksi, on vesi se, joka ensimmäisenä reagoi.


Helpoin aine imeytyy sinne, missä on suuri tyhjiö.

Käytännössä tyhjiön tekeminen on vaikeaa (vai helppoa, mikäs tuossa). Ainakin suuren.



Toki sitten. Eikö mittalaite häiriinny väittämästäni tyhjiövoimasta?

- Se on hyvä kysymys, jota minä joudun pohtimaan.

Pitää jossakin vaiheessa keksiä jokin testi, millä osoitan olevani väärässä, tai oikeassa.



Pysyn kuitenkin edelleen siinä kannassa, että tyhjiö imee.

Miten ulkoinen paine muuten selittää kiehuntailmiön ... ?




"Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän). Paine tällöin on esim. 0,00000000001 torr, joten ei esim. ESCAn kammiossa kovin paljon kaasua ole."

- Se, miten itse näen tuon, niin aluksi tosiaan tyhjiöimiseen tarvittava voima on pieni. Mutta koko ajan voima kasvaa.

Esimerkiksi juuri pulloa tyhjiöitäessä voima joka vedolla kasvaa.

Mutta sitten, kun ilma teoriassa on imetty (eli sen näkisi siitä, että pullo imisi veteen laittaessa pullon vettä täyteen), niin tuossa vaiheessa tulee stoppi.

Stoppi tulee siis siinä vaiheessa, kun ilma on vedetty kokonaan pois (teoriassa). Sen jälkeen pullossa ei ole mitään. Mutta imu kohdistuu sen jälkeen pullon rakenteeseen - vaadittava voima moninkertaistuu. Näyttää siis siltä, että tulisi täydellinen stoppi. Ja että voima, jolla tyhjiötä imetään, pysyisi samana. Vaikka sitä pitääkin kasvattaa ... Että tuloksia syntyy ... Käytännössä vaan nuo voimat ovat sitten kovin suuria ...

"Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta"

- Onko juuri varmaa, että voima tasaantuu. Eikö voimaa voi enää kasvattaa - miksi ei voi(si).

Itse olen sitä mieltä, että jos voimaa edelleen kasvattaa, se hajottaa pullon. Etenkin jos voimaa kasvattaisi ronskisti – ottaisi suoraan, ”voimaharppauksen” eikä kasvattaisi voimaa kasvavasti vaan siirtyisi esim. traktorivoimasta lentokoneen voimaan (lentokone lentäisi yllä ja laahaisi koukkua joka osuisi traktoriin ja vetovoima hyppäisi kertalaakista suurempiin voimiin (tietenkin, eihän noin käytännössä, mutta teoriassa)).

”Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän).”

- Satunnaisilmiö?

Onko fysiikassa todettu olevan satunnaisilmiöitä?

Mielestäni tuo, että tyhjiö imee, kumoaa tuon satunnaisilmiön. Väittämäni tyhjiö on tyhjää, joka imee. Se on voimaa. Se imee kaiken. Käytännössä se imee sen, minkä helpoiten saa imettyä. Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin.

Voima – vastavoima.

Lue lisää

>

Siis tottakai ilmassa on mieletön määrä molekyylejä, joista aina joku livahtaa pumpun siipien välistä takaisinpäin. Samoin kun puhuin pintaan adsorboituvista kaasuista, niin nehän eivät sinänsä imeydy tyhjiöön vaan sama irtautumisprosessi tapahtuu ihan ilman tyhjiötäkin - tyhjiössä adsorboituneen molekyylin korvautuminen uudella on vaan hitaampaa.

>

Jos Sinulla olisi jatkuva pumppaussysteemi, vesi kiehuisi pohjasta vähän ajan kuluttua: pinta viilenee kiehuessaan.

Höyrynpaine ei taida olla tuttu käsite ? Aineilla (nesteillä) on aina jokin höyrynpaine: lämpötilasta riippuva suure, joka kertoo, kuinka suuri paine kutakin nestettä on poistunut höyryksi. No, esim. vedellä on jokin höyrynpaine, jonka mukaan voidaan laskea, kuinka paljon vettä on tietyssä tilavuudessa ilmaa kussakin lämpötilassa. Tämä tosiaan pätee: annetaan veden olla vaikka 20 asteessa jonkin aikaa (tasapainotilan saavuttamiseksi) ja mitataan vesipitoisuus ilmasta veden yläpuolelta, niin saadaan jokin arvo. No, toistetaan koe alipaineessa 20 astetta ja alipaine niin kovaksi, että vesi kiehuu. Arvaa paljonko vastaava tilavuus nyt pitää sisällään vettä ! Aivan, täsmälleen saman määrän kuin aiemmassa esimerkissä. Kiehumispiste määritelläänkin siksi lämpötilaksi, jossa höyrynpaine saavuttaa ulkoisen paineen (eli esim. pullossa olevan alipaineen). Kaikille aineille ei kuitenkaan voida edes määritellä höyrynpainetta. Useat metallit eivät haihdu (lähellä huoneenlämpötilaa) lainkaan. Samaa sarjaa on lasi ja useimmat muovit. Näin ollen tyhjiökammio voidaan tehdä esim. metallista. Se ei haihdu vaikka kuinka imettäisiin - itse asiassa haihtuminenhan ei ole kiinni alipaineesta kuten tuossa höyrynpaineselityksessäni totesin (se on ainoastaan lämpötilan funktio).

>

Tosiaan siis, lasi ei haihdu ollenkaan (jatkuva molekyylirakenne) ennen kun se sulatetaan (n. 1000 asteessa, jolloin sen molekyylirakenne hajotetaan). Lasi ei kiehu.

>

Voimaa voi tietysti kasvattaa, mutta kun siitä ei ole enää mitään hyötyä. Voiman tarve tosiaan tasaantuu. Kyse on enää teknisestä kaasujen poistamisesta. Näistä on vaikka kuinka esimerkkejä: kylmäsormia ja erilaisia sublimointitekniikoita, joissa ei tosiaan voimaa käytetä lainkaa (ja silti saadaan tyhjiötä tyhjemmäksi). Nämä tietysti ovat hyödyllisiä vasta kun tyhjiössä on äärimmäisen pieni paine.

>

Jees, lähinnä kaikki fysiikan ilmiöt ovat satunnaisilmiöitä perustaltaan (vrt. kvanttifysiikka).

En tiedä, miten käsität tyhjiön, mutta selitän "oman" (= fysiikan) näkemyksen. Kammiossa on hillitön määrä palloja, jotka sinkoilevat suurella nopeudella toisiinsa törmäillen, kuten seiniinkin. No, seinät tuntevat tuon törmäyksen pienenä töytäisynä. Kun noita töytäisyjä on paljon (ja niitä tulee koko ajan), puhumme paineesta. Seuraavaksi otamme puolet palloista pois. Töytäisyjä tulee vähemmän, on pienempi paine. Me puhumme alipaineesta. Jatkamme: otetaan edelleen palloja vekka. Kammioon jää vain vähän palloja. Kuitenkin kun ne ovat pieniä, niitä on vieläkin paljon, jolloin edellen kammion sisäpintaan tulee töytäisyjä vaikka ei läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt sanomme tätä tyhjiöksi. Jos saisimme viimeisetkin pallot pois kammiosta, niin mikä itse asiassa aiheuttaisi imuvoiman ? Mikä on se voima ? Tosiasiassahan pallot lentävät suoraan, ja jos on pienenpienikin rako niin pallo lentää helpolla siitä. Kammion ulkopuolella noita palloja on aivan älytön määrä, joten sieltä aina joku löytää tiensä sinkoillen pumpun siipien välistä kammioon (jos toki kammiosta tulee poispäinkin kamaa). Samoin seiniin kiinni jääneet pallot lähtevät jatkamaan sinkoiluaan silloin tällöin, mutta ne kuuluvatkin siihen äärimmäisen pieneen määrään palloja, jotka kammiossa sinkoilevat.

Noita tyhjiökammioita muuten "puhdistetaan" esim. kuumentamalla (paistetaan), jolloin seiniin tarttuneista molekyyleistä suuri osa irtoaa. Tämän jälkeen vedetty tyhjiö on huomattavasti parempi kuin aikaisempi.

M135 kirjoitti:

Olen pahoillani, laitan tällaisen keskeneräisen viestin. Viesti on epäselvä, mutta jospa tästä kuitenkin jotakin saisi irti. Palaan astialle.
--------------------------------------

Kiitos viestistä.


"En tiedä, oletko ollenkaan tutustunut tyhjiöintitekniikkaan. Kannattaisi varmasti. Esim. monet mittalaitteet vaativat tyhjiön (tästä syystä minä olen tyhjiöinnin perusteisiin vähäsen tutustunut - siitä järjestetään kurssejakin yliopistossa). Tuossa prosessissa käytetään erilaisia pumppuja, jotka luonnollisesti saavat aikaan eri"suuruisia" tyhjiöitä. Se, miksi kaikkia atomeja ei saada pois, selittyy vaikka näin: Ymmärrät varmasti, että suuremmasta paineesta pienempään kulkee kaasuvirta. Tällöin siis pumpun pumppaava yksikkö pitäisi olla tiivis niin, ettei yhtään kaasua pääsisi takaisin. No, tuo on teknisesti vaikea toteuttaa. Samoin pumpuissa pitää käyttää voitelua. Voiteluaineella on jokin höyrynpaine, joten sitäkin haihtuu tyhjiökammioon. Suurin este taitaa kuitenkin olla typpiadsorptio: typpimolekyyli (samoin muuten rasva ja vaikka hiilidioksidi) tarttuu kammion sisäpintaan (kuten oikeastaan mihin tahansa pintaan). Typpeä kuitenkin irtoaa vähäsen koko ajan, joten aina kammiossa on kuitenkin kaasuatomeja - aina."


- Kiitos että jaksoit kirjoittaa tuon.

Käytännössä juuri tyhjiön tekeminen onkin hankalaa, koska juuri tyhjiöön tuntuu aina "karkaavan" aineita.


Se, miten minä lähestyn tuota aihetta. (minä siis en yritä kumota fysiikan ilmiöitä näillä väitteillä - vaan yritän selittää ne)

Minä lähestyn tuota asiaa siten, että ...

Käytännössä tyhjiöön "karkaa" aineita siksi, koska tyhjiö imee sen, minkä helpoiten saa.

Noin minä tässä vaiheessa ajattelen.




Jos ei mitään ainetta, käytännössä, pääse enää karkaamaan.

Niin ajatellaan tuota ylemmällä olevaa kiehuntailmiötä.

On siis pulloon imetty tyhjiö. Mutta kun tuota voimaa vielä kasvattaa, alkaa veden pinta kiehua.

Veden pinta nimenomaan.

Miksi vesi alkaa kiehumaan ... Vesi on helpoin. Vesi on helpoin tuossa tilanteessa, muut vaihtoehdot ovat, joko muovi, kumi tai lasi.

Mutta vesi on helpoin, ja se alkaa. Ja nimenomaan siitä kohden, missä se on lähinnä tyhjiötä. Pinta alkaa kiehumaan.

Jos taas tuossa pumpussa olisi jotakin ainetta, joka olisi herkempää kuin vesi, se imeytyisi tuonne tyhjiöön. Ja jos alipainetta lisäisi, eli imisi ulkopuolelta, tuo helpompi aine imeytyisi pois - kuten ilma. Ja sen jälkeen taas vesi alkaisi kiehua. Vesi kiehuu hetken - tyhjiössä on taas kaasua - lisätään alipainetta (imetään ulkopuolelle) – kaasu imeytyy pois (ulkopuolelle)- kiehunta lakkaa - nostetaan alipainetta - vesi alkaa kiehua - ...

-> Kunnes lopulta kaikki vesi on poistunut.

Mutta jos edelleen jatkaa toimenpidettä - eli imetään alipaineella - eikö nimenomaan suhteessa lopulta lasi ala "kiehumaan". Tai siis muovi tuosta pumpusta. (mikäli käytännössä voima laitteissa riittäisi)

Mutta vedettävävoima tuntuu tuossa vaiheessa "stoppaavan", koska tarvittava voima on moninkertaistunut. Vrt. traktori stoppaa siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa vetämään pulloa - kun ilma on sitä ennen vedetty pois ... Mutta kun vain jatkaa kaasun polkemista, eli vetää ja vetää, koko ajan enemmän ja enemmän ...










Kiehuntaan takaisin ... Kiehuntailmiöön ...
Tuota voi helpottaa vielä sillä, että laittaa jo valmiiksi kuumaa vettä pulloon - lämpöliike on hieman käynnistetty - siellä liikettä on jo.

Se siis on valmiina lähtemään liikkeelle.


Mutta sama tapahtuisi kylmälle vedelle - lopulta. Kun alipaine, tai tyhjiö - kasvaa tarpeeksi suureksi, on vesi se, joka ensimmäisenä reagoi.


Helpoin aine imeytyy sinne, missä on suuri tyhjiö.

Käytännössä tyhjiön tekeminen on vaikeaa (vai helppoa, mikäs tuossa). Ainakin suuren.



Toki sitten. Eikö mittalaite häiriinny väittämästäni tyhjiövoimasta?

- Se on hyvä kysymys, jota minä joudun pohtimaan.

Pitää jossakin vaiheessa keksiä jokin testi, millä osoitan olevani väärässä, tai oikeassa.



Pysyn kuitenkin edelleen siinä kannassa, että tyhjiö imee.

Miten ulkoinen paine muuten selittää kiehuntailmiön ... ?




"Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän). Paine tällöin on esim. 0,00000000001 torr, joten ei esim. ESCAn kammiossa kovin paljon kaasua ole."

- Se, miten itse näen tuon, niin aluksi tosiaan tyhjiöimiseen tarvittava voima on pieni. Mutta koko ajan voima kasvaa.

Esimerkiksi juuri pulloa tyhjiöitäessä voima joka vedolla kasvaa.

Mutta sitten, kun ilma teoriassa on imetty (eli sen näkisi siitä, että pullo imisi veteen laittaessa pullon vettä täyteen), niin tuossa vaiheessa tulee stoppi.

Stoppi tulee siis siinä vaiheessa, kun ilma on vedetty kokonaan pois (teoriassa). Sen jälkeen pullossa ei ole mitään. Mutta imu kohdistuu sen jälkeen pullon rakenteeseen - vaadittava voima moninkertaistuu. Näyttää siis siltä, että tulisi täydellinen stoppi. Ja että voima, jolla tyhjiötä imetään, pysyisi samana. Vaikka sitä pitääkin kasvattaa ... Että tuloksia syntyy ... Käytännössä vaan nuo voimat ovat sitten kovin suuria ...

"Mitään estävää voimaa ei ole ja tosiaan aluksi tyhjiöimiseen tarvittava imu kasvaa ja kasvaa, mutta tasaantuu sitten. Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta"

- Onko juuri varmaa, että voima tasaantuu. Eikö voimaa voi enää kasvattaa - miksi ei voi(si).

Itse olen sitä mieltä, että jos voimaa edelleen kasvattaa, se hajottaa pullon. Etenkin jos voimaa kasvattaisi ronskisti – ottaisi suoraan, ”voimaharppauksen” eikä kasvattaisi voimaa kasvavasti vaan siirtyisi esim. traktorivoimasta lentokoneen voimaan (lentokone lentäisi yllä ja laahaisi koukkua joka osuisi traktoriin ja vetovoima hyppäisi kertalaakista suurempiin voimiin (tietenkin, eihän noin käytännössä, mutta teoriassa)).

”Tällöin tyhjiöintiprosessi muuttuu lähinnä satunnaisilmiöksi, jossa kaasuatomit sattumalta osuvat sopivasti pumppuun, jolloin ne poistuvat kammiosta - tosin pumpun toisella puolella on enemmän tuota "satunnaistodennäköisyyttä" kun paine on suurempi (atomeja enemmän).”

- Satunnaisilmiö?

Onko fysiikassa todettu olevan satunnaisilmiöitä?

Mielestäni tuo, että tyhjiö imee, kumoaa tuon satunnaisilmiön. Väittämäni tyhjiö on tyhjää, joka imee. Se on voimaa. Se imee kaiken. Käytännössä se imee sen, minkä helpoiten saa imettyä. Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin.

Voima – vastavoima.

Lue lisää

Omaa lainausta.

"Mielestäni tuo, että tyhjiö imee, kumoaa tuon satunnaisilmiön. Väittämäni tyhjiö on tyhjää, joka imee. Se on voimaa. Se imee kaiken. Käytännössä se imee sen, minkä helpoiten saa imettyä. Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin.

Voima – vastavoima."



"Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin."

Se siis imee vastakkaiselta puolelta MYÖS niitä atomeja.

Se ei siis valikoi atomeita satunnaisesti, vaan ne "helpommat" irtoavat ensin. Oli puoli kumpi tahansa.



Se, että pumppu jauhaa koko ajan samalla voimalla, aiheuttaa juuri tuon ilmiön, että tyhjiö kuin "jauhaa paikallaan" ja imee joka suunnasta. Se irrottaa öljyistä "pisarat" jne. Se, että voima jyllää koko ajan samalla alipaineella, aiheuttaa sen, että imua ei tapahdu, vaan syntyy ikään kuin pyörre tuohon vedettävän tilan ja imurin välimaastoon. Imuvoiman pitäisi koko ajan kasvaa, että tyhjiön voisi vetää "puhtaammin".

Jos imuvoima ei kasva koko ajan tuossa, kaasu jää pyörimään siihen "huulille".



Mielestäni juuri käytännössä tyhjiön saa vedettyä parhaiten männällä. Se on selkeä. Vrt. Pitkä sylinteri ja isompi mäntä. Vetomatkan kasvaessa vetoon tarvitaan koko ajan enempi voimaa. Jos pysähdytään - se on siinä, ei voi enää odottaa, että tyhjiö kasvaisi.
Pysähtyminen tuossa sylinteri-mäntä-systeemissä tarkoittaa samaa, kuin että imurilla imetään koko ajan samalla alipaineella. Jotta saadaan tyhjiö paremmaksi, on vedon oltava kasvavaa - samoin imun imurissa!



Imuri on liian "suttuinen". Jos isoja voimia on.


Jos tyhjiötä imee imurilla siis samalla voimalla, se ei onnistu hyvin.

Voiman on kasvettava koko ajan.




------------------

Eli koska tyhjiö imee molempiin suuntiin samalla voimalla - sillä voimalla millä tyhjiö on imetty.

Se, minkä atomin hiukkaset lähtevät ensin, ovat niitä "helpompia" - esim. vesi helpompi kuin kiinteä aine - typpi on myös helppo jne.

Ne lähtevät myös imupuolelta nuo atomit liikkeelle - aivan kuten käytännössä lähtevätkin.

Mutta se voima mikä vetää - on juuri tyhjiö.

Voima-vastavoima. Vastavoima on tuo tyhjiö.

Aivan kuin itse imee tyhjiön omaan suuhun - tuo tyhjiö imee joka suuntaan suussa. Sen tuntee.

Voima on tarvittu tuohon imemiseen, joka on tyhjiön aiheuttanut. (keuhkot toimivat mäntä-sylinteri-periaatteella (siinä tapahtuu vain pullistuminen, pullistuminen vastaa männän vetoa taakse), kielellä jos tekee tyhjiön suuhun siinä on kuin imukuppi tai mäntä-sylinteri-periaate, riippuu miten tekee)

M135 kirjoitti:

Omaa lainausta.

"Mielestäni tuo, että tyhjiö imee, kumoaa tuon satunnaisilmiön. Väittämäni tyhjiö on tyhjää, joka imee. Se on voimaa. Se imee kaiken. Käytännössä se imee sen, minkä helpoiten saa imettyä. Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin.

Voima – vastavoima."



"Se siis imee vastakkaiselta puolelta niitä atomeja. Ei siis satunnaisesti – vaan se imee ne, koska tyhjiö saa ne sieltä helpommin."

Se siis imee vastakkaiselta puolelta MYÖS niitä atomeja.

Se ei siis valikoi atomeita satunnaisesti, vaan ne "helpommat" irtoavat ensin. Oli puoli kumpi tahansa.



Se, että pumppu jauhaa koko ajan samalla voimalla, aiheuttaa juuri tuon ilmiön, että tyhjiö kuin "jauhaa paikallaan" ja imee joka suunnasta. Se irrottaa öljyistä "pisarat" jne. Se, että voima jyllää koko ajan samalla alipaineella, aiheuttaa sen, että imua ei tapahdu, vaan syntyy ikään kuin pyörre tuohon vedettävän tilan ja imurin välimaastoon. Imuvoiman pitäisi koko ajan kasvaa, että tyhjiön voisi vetää "puhtaammin".

Jos imuvoima ei kasva koko ajan tuossa, kaasu jää pyörimään siihen "huulille".



Mielestäni juuri käytännössä tyhjiön saa vedettyä parhaiten männällä. Se on selkeä. Vrt. Pitkä sylinteri ja isompi mäntä. Vetomatkan kasvaessa vetoon tarvitaan koko ajan enempi voimaa. Jos pysähdytään - se on siinä, ei voi enää odottaa, että tyhjiö kasvaisi.
Pysähtyminen tuossa sylinteri-mäntä-systeemissä tarkoittaa samaa, kuin että imurilla imetään koko ajan samalla alipaineella. Jotta saadaan tyhjiö paremmaksi, on vedon oltava kasvavaa - samoin imun imurissa!



Imuri on liian "suttuinen". Jos isoja voimia on.


Jos tyhjiötä imee imurilla siis samalla voimalla, se ei onnistu hyvin.

Voiman on kasvettava koko ajan.




------------------

Eli koska tyhjiö imee molempiin suuntiin samalla voimalla - sillä voimalla millä tyhjiö on imetty.

Se, minkä atomin hiukkaset lähtevät ensin, ovat niitä "helpompia" - esim. vesi helpompi kuin kiinteä aine - typpi on myös helppo jne.

Ne lähtevät myös imupuolelta nuo atomit liikkeelle - aivan kuten käytännössä lähtevätkin.

Mutta se voima mikä vetää - on juuri tyhjiö.

Voima-vastavoima. Vastavoima on tuo tyhjiö.

Aivan kuin itse imee tyhjiön omaan suuhun - tuo tyhjiö imee joka suuntaan suussa. Sen tuntee.

Voima on tarvittu tuohon imemiseen, joka on tyhjiön aiheuttanut. (keuhkot toimivat mäntä-sylinteri-periaatteella (siinä tapahtuu vain pullistuminen, pullistuminen vastaa männän vetoa taakse), kielellä jos tekee tyhjiön suuhun siinä on kuin imukuppi tai mäntä-sylinteri-periaate, riippuu miten tekee)

Lue lisää

Jos siis pysähtyy sylinteri-mäntä-systeemissä, se on sama kuin imisi imurilla samalla alipaineella (eikä kasvavalla).

Kun taas jatkaa matkaa sylinteri-mäntä-systeemissä, se on sama, kuin kasvattaisi alipainetta imurissa.


Pysähtyminen juuri sylinteri-mäntä-systeemissä - pysähtyminen vaatii varmasti pitovoimaa. Jarrutusta. Jos ei pidä jarrutusta, sylinteri alkaa vetäytymään tyhjiön suuntaan. Tuo pitovoima on verrattavissa samaan, kuin alipaineimurissa sama ja jauhava alipaine - se ei kasvata tyhjiötä se vain jauhaa siinä samassa.



Ja väitän vielä sitäkin, että jos on tilavuuteen imetty suuri alipaine imurilla, ja tuon imurin "ropelit" päästää vapaaksi - tuo tyhjiö imee ilman imurin ropelien läpi, ja ropelit pyörii vastakkaiseen suuntaan. Huom. Jos sen päästää vapaaksi ja kanava on ilmatiivis, kuten imiessä.

Tuo on taas sama ilmiö, kuin sylinteri-mäntä-systeemissä päästäisi männän vapaaksi vetämisen jälkeen - mäntä kolahtaa vauhdilla "pohjaan".

Aivan kuin lääkeruisku. Kun sen pään tukkii sormella, ja imee tyhjiön lääkeruiskuun ... Ja sitten päästää lääkeruiskun "männän" vapaaksi - se kolahtaa vauhdilla pohjaan (jos se tiivistekumi ei sitä hidastaisi).

tietoa kirjoitti:

>

Siis tottakai ilmassa on mieletön määrä molekyylejä, joista aina joku livahtaa pumpun siipien välistä takaisinpäin. Samoin kun puhuin pintaan adsorboituvista kaasuista, niin nehän eivät sinänsä imeydy tyhjiöön vaan sama irtautumisprosessi tapahtuu ihan ilman tyhjiötäkin - tyhjiössä adsorboituneen molekyylin korvautuminen uudella on vaan hitaampaa.

>

Jos Sinulla olisi jatkuva pumppaussysteemi, vesi kiehuisi pohjasta vähän ajan kuluttua: pinta viilenee kiehuessaan.

Höyrynpaine ei taida olla tuttu käsite ? Aineilla (nesteillä) on aina jokin höyrynpaine: lämpötilasta riippuva suure, joka kertoo, kuinka suuri paine kutakin nestettä on poistunut höyryksi. No, esim. vedellä on jokin höyrynpaine, jonka mukaan voidaan laskea, kuinka paljon vettä on tietyssä tilavuudessa ilmaa kussakin lämpötilassa. Tämä tosiaan pätee: annetaan veden olla vaikka 20 asteessa jonkin aikaa (tasapainotilan saavuttamiseksi) ja mitataan vesipitoisuus ilmasta veden yläpuolelta, niin saadaan jokin arvo. No, toistetaan koe alipaineessa 20 astetta ja alipaine niin kovaksi, että vesi kiehuu. Arvaa paljonko vastaava tilavuus nyt pitää sisällään vettä ! Aivan, täsmälleen saman määrän kuin aiemmassa esimerkissä. Kiehumispiste määritelläänkin siksi lämpötilaksi, jossa höyrynpaine saavuttaa ulkoisen paineen (eli esim. pullossa olevan alipaineen). Kaikille aineille ei kuitenkaan voida edes määritellä höyrynpainetta. Useat metallit eivät haihdu (lähellä huoneenlämpötilaa) lainkaan. Samaa sarjaa on lasi ja useimmat muovit. Näin ollen tyhjiökammio voidaan tehdä esim. metallista. Se ei haihdu vaikka kuinka imettäisiin - itse asiassa haihtuminenhan ei ole kiinni alipaineesta kuten tuossa höyrynpaineselityksessäni totesin (se on ainoastaan lämpötilan funktio).

>

Tosiaan siis, lasi ei haihdu ollenkaan (jatkuva molekyylirakenne) ennen kun se sulatetaan (n. 1000 asteessa, jolloin sen molekyylirakenne hajotetaan). Lasi ei kiehu.

>

Voimaa voi tietysti kasvattaa, mutta kun siitä ei ole enää mitään hyötyä. Voiman tarve tosiaan tasaantuu. Kyse on enää teknisestä kaasujen poistamisesta. Näistä on vaikka kuinka esimerkkejä: kylmäsormia ja erilaisia sublimointitekniikoita, joissa ei tosiaan voimaa käytetä lainkaa (ja silti saadaan tyhjiötä tyhjemmäksi). Nämä tietysti ovat hyödyllisiä vasta kun tyhjiössä on äärimmäisen pieni paine.

>

Jees, lähinnä kaikki fysiikan ilmiöt ovat satunnaisilmiöitä perustaltaan (vrt. kvanttifysiikka).

En tiedä, miten käsität tyhjiön, mutta selitän "oman" (= fysiikan) näkemyksen. Kammiossa on hillitön määrä palloja, jotka sinkoilevat suurella nopeudella toisiinsa törmäillen, kuten seiniinkin. No, seinät tuntevat tuon törmäyksen pienenä töytäisynä. Kun noita töytäisyjä on paljon (ja niitä tulee koko ajan), puhumme paineesta. Seuraavaksi otamme puolet palloista pois. Töytäisyjä tulee vähemmän, on pienempi paine. Me puhumme alipaineesta. Jatkamme: otetaan edelleen palloja vekka. Kammioon jää vain vähän palloja. Kuitenkin kun ne ovat pieniä, niitä on vieläkin paljon, jolloin edellen kammion sisäpintaan tulee töytäisyjä vaikka ei läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt sanomme tätä tyhjiöksi. Jos saisimme viimeisetkin pallot pois kammiosta, niin mikä itse asiassa aiheuttaisi imuvoiman ? Mikä on se voima ? Tosiasiassahan pallot lentävät suoraan, ja jos on pienenpienikin rako niin pallo lentää helpolla siitä. Kammion ulkopuolella noita palloja on aivan älytön määrä, joten sieltä aina joku löytää tiensä sinkoillen pumpun siipien välistä kammioon (jos toki kammiosta tulee poispäinkin kamaa). Samoin seiniin kiinni jääneet pallot lähtevät jatkamaan sinkoiluaan silloin tällöin, mutta ne kuuluvatkin siihen äärimmäisen pieneen määrään palloja, jotka kammiossa sinkoilevat.

Noita tyhjiökammioita muuten "puhdistetaan" esim. kuumentamalla (paistetaan), jolloin seiniin tarttuneista molekyyleistä suuri osa irtoaa. Tämän jälkeen vedetty tyhjiö on huomattavasti parempi kuin aikaisempi.

Lue lisää

Sainkin sinulta uuden vastauksen. Yritän vastata tähän myöhemmin. Nuo kaksi aikaisempaa (tänään lähettämääni) olin kirjoittanut aikaisemmin, kuin huomasin tämän.

tietoa kirjoitti:

>

Siis tottakai ilmassa on mieletön määrä molekyylejä, joista aina joku livahtaa pumpun siipien välistä takaisinpäin. Samoin kun puhuin pintaan adsorboituvista kaasuista, niin nehän eivät sinänsä imeydy tyhjiöön vaan sama irtautumisprosessi tapahtuu ihan ilman tyhjiötäkin - tyhjiössä adsorboituneen molekyylin korvautuminen uudella on vaan hitaampaa.

>

Jos Sinulla olisi jatkuva pumppaussysteemi, vesi kiehuisi pohjasta vähän ajan kuluttua: pinta viilenee kiehuessaan.

Höyrynpaine ei taida olla tuttu käsite ? Aineilla (nesteillä) on aina jokin höyrynpaine: lämpötilasta riippuva suure, joka kertoo, kuinka suuri paine kutakin nestettä on poistunut höyryksi. No, esim. vedellä on jokin höyrynpaine, jonka mukaan voidaan laskea, kuinka paljon vettä on tietyssä tilavuudessa ilmaa kussakin lämpötilassa. Tämä tosiaan pätee: annetaan veden olla vaikka 20 asteessa jonkin aikaa (tasapainotilan saavuttamiseksi) ja mitataan vesipitoisuus ilmasta veden yläpuolelta, niin saadaan jokin arvo. No, toistetaan koe alipaineessa 20 astetta ja alipaine niin kovaksi, että vesi kiehuu. Arvaa paljonko vastaava tilavuus nyt pitää sisällään vettä ! Aivan, täsmälleen saman määrän kuin aiemmassa esimerkissä. Kiehumispiste määritelläänkin siksi lämpötilaksi, jossa höyrynpaine saavuttaa ulkoisen paineen (eli esim. pullossa olevan alipaineen). Kaikille aineille ei kuitenkaan voida edes määritellä höyrynpainetta. Useat metallit eivät haihdu (lähellä huoneenlämpötilaa) lainkaan. Samaa sarjaa on lasi ja useimmat muovit. Näin ollen tyhjiökammio voidaan tehdä esim. metallista. Se ei haihdu vaikka kuinka imettäisiin - itse asiassa haihtuminenhan ei ole kiinni alipaineesta kuten tuossa höyrynpaineselityksessäni totesin (se on ainoastaan lämpötilan funktio).

>

Tosiaan siis, lasi ei haihdu ollenkaan (jatkuva molekyylirakenne) ennen kun se sulatetaan (n. 1000 asteessa, jolloin sen molekyylirakenne hajotetaan). Lasi ei kiehu.

>

Voimaa voi tietysti kasvattaa, mutta kun siitä ei ole enää mitään hyötyä. Voiman tarve tosiaan tasaantuu. Kyse on enää teknisestä kaasujen poistamisesta. Näistä on vaikka kuinka esimerkkejä: kylmäsormia ja erilaisia sublimointitekniikoita, joissa ei tosiaan voimaa käytetä lainkaa (ja silti saadaan tyhjiötä tyhjemmäksi). Nämä tietysti ovat hyödyllisiä vasta kun tyhjiössä on äärimmäisen pieni paine.

>

Jees, lähinnä kaikki fysiikan ilmiöt ovat satunnaisilmiöitä perustaltaan (vrt. kvanttifysiikka).

En tiedä, miten käsität tyhjiön, mutta selitän "oman" (= fysiikan) näkemyksen. Kammiossa on hillitön määrä palloja, jotka sinkoilevat suurella nopeudella toisiinsa törmäillen, kuten seiniinkin. No, seinät tuntevat tuon törmäyksen pienenä töytäisynä. Kun noita töytäisyjä on paljon (ja niitä tulee koko ajan), puhumme paineesta. Seuraavaksi otamme puolet palloista pois. Töytäisyjä tulee vähemmän, on pienempi paine. Me puhumme alipaineesta. Jatkamme: otetaan edelleen palloja vekka. Kammioon jää vain vähän palloja. Kuitenkin kun ne ovat pieniä, niitä on vieläkin paljon, jolloin edellen kammion sisäpintaan tulee töytäisyjä vaikka ei läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt sanomme tätä tyhjiöksi. Jos saisimme viimeisetkin pallot pois kammiosta, niin mikä itse asiassa aiheuttaisi imuvoiman ? Mikä on se voima ? Tosiasiassahan pallot lentävät suoraan, ja jos on pienenpienikin rako niin pallo lentää helpolla siitä. Kammion ulkopuolella noita palloja on aivan älytön määrä, joten sieltä aina joku löytää tiensä sinkoillen pumpun siipien välistä kammioon (jos toki kammiosta tulee poispäinkin kamaa). Samoin seiniin kiinni jääneet pallot lähtevät jatkamaan sinkoiluaan silloin tällöin, mutta ne kuuluvatkin siihen äärimmäisen pieneen määrään palloja, jotka kammiossa sinkoilevat.

Noita tyhjiökammioita muuten "puhdistetaan" esim. kuumentamalla (paistetaan), jolloin seiniin tarttuneista molekyyleistä suuri osa irtoaa. Tämän jälkeen vedetty tyhjiö on huomattavasti parempi kuin aikaisempi.

Lue lisää

Vastaan ensin tähän asiaan. Myöhemmin yritän toisiin asioihin.


"En tiedä, miten käsität tyhjiön, mutta selitän "oman" (= fysiikan) näkemyksen. Kammiossa on hillitön määrä palloja, jotka sinkoilevat suurella nopeudella toisiinsa törmäillen, kuten seiniinkin. No, seinät tuntevat tuon törmäyksen pienenä töytäisynä. Kun noita töytäisyjä on paljon (ja niitä tulee koko ajan), puhumme paineesta."

- Aivan. Olen samaa mieltä.


"Seuraavaksi otamme puolet palloista pois. Töytäisyjä tulee vähemmän, on pienempi paine. Me puhumme alipaineesta."

- Olen samaa mieltä. (tosin näen asian myös pienenä "tyhjiönä")


"Jatkamme: otetaan edelleen palloja vekka. Kammioon jää vain vähän palloja. Kuitenkin kun ne ovat pieniä, niitä on vieläkin paljon, jolloin edellen kammion sisäpintaan tulee töytäisyjä vaikka ei läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt sanomme tätä tyhjiöksi."

- Tuossa kohden olen erimieltä. Mutta myös samaa mieltä. Tuollainen tilanne voi tapahtua, jos imetään ilmaa pois.

Mutta otan esimerkin. Kun laitan kämmenet yhteen, ja puristan ilman kämmenten pois - ja tämän jälkeen alan vetämään kämmeniä pois toisistaan. Kämmenten iho on tiukasti kiinni. Vaikka kämmenet näyttävät "levenevän" vetosuunnassa, ei kämmenten iho irtoa toisistaan. Kämmenten rakenne on elastinen, ja näyttää, että jos kämmenten sisään muodostuisi kaikissa esimerkeissäni tapahtuva tyhjä tila, ei tuota tilaa muodostu. Mutta ei tuonne muodostu mitään tyhjää "tilaa", iho on tiukasti kiinni.


Esimerkeissäni olen käyttänyt 100 % tyhjiön esimerkkiä, mutta se on vain havainnollistamisen takia.

Esimerkiksi täysin tiivistä ja ilmatonta sylinteri-mäntä-systeemiä ei traktorilla juuri vedetä. Se ei anna periksi. Jo kämmenen vedossa iho pysyy tiukasti kiinni, mutta vain näyttää että kämmenet erkanisivat ja "jättäisivät kämmenen sisään" tyhjiön. Tyhjiötilaa ei kuitenkaan synny.

Mutta esimerkin avulla minä havainnollistan – ehkä jopa ”pienen jekun”.


Mutta kaasua imiessä, jää tyhjää tilaa enemmän. Mielestäni siinä on aitoa tyhjää tilaa mukana.


Tyhjä tila pyrkii täyttämään itsensä.


Tyhjä tila on siis voimaa (alla enemmän selitystä).


Minä palaan tuohon kiehumisilmiöön.

Ajatellaan, että tilasta on imetty puolet kaasuista pois tehokkaalla imurilla. Tuon tilan (altaan) pohjalla on vettä. Sitten yritetään imeä loputkin kaasut. Lopulta tuossa tilassa sinkoilee vain vähän ”palloja” – mitä kautta nuo toiset ovat imeytyneet pois – mielestäni juuri ”imun suun” kautta. Koska imurin imussa on voimaa, tuo voima mielestäni vaikuttaa noiden pallojen liikkeisiin – eihän muuten ne alkupallotkaat olisi imeytyneet.

Se tila, mikä oli aluksi kaasujen täyttämä – on lähes tyhjennetty. Kaasu on ”helppo”. Nyt imurin imiessä samalla voimalla koko ajan, tuo viimeinen pallo, tai pari viimeistä palloa ovat tuossa ”huulilla” – imuvoima imee niitä. Ja kun tuota imuvoimaa kasvattaa – viimeiset pallot imeytyvät imuriin … Mutta mitä sitten tapahtuu? – Tuossa tilassa on 100 % tyhjiö – sen pienen hetken.

Kun siis imuvoimaa kasvatettiin tuosta pienestä hetkestä eteenpäin, alkaa altaassa oleva vesi pinnalta kiehua. Se nimenomaan alkaa pinnalta kiehua. Se alkaa imeytyä imuriin. Jos taas imurin voimaa laskee, kiehuminen veden pinnalla lakkaa. Tulee taas hetkellinen 100 % tyhjiö – kunnes vastavoima heikentyy joko epäpuhtauksista tms.

Imurissa on oltava koko ajan imu päällä – koska muuten tyhjiö imee imurin läpi. Jos imurista siis katkaisee virran ja imurin moottorijarrutuksen poistaa – alkaa tuohon 100 % tyhjiöön imeytyä ilmaa imurin ”ropelien” läpi ja ropelit pyörivät toiseen suuntaan, kunnes tyhjiö on täyttynyt 100 % ilmalla taas. Takaisin päin ropelin voima koko ajan heikkenee, koska pieni tyhjiö vaatii vähän voimaa ... Ropelin pyöriminen siis loppuu siinä vaiheessa, kun aikaisempi tyhjiö on ilmaa taas täynnä.

Voima – vastavoima.


"Jos saisimme viimeisetkin pallot pois kammiosta, niin mikä itse asiassa aiheuttaisi imuvoiman ? Mikä on se voima ?”

Eikö jokin voima aiheuta vastakkaisen imuvoiman, kun imurin moottori sammutetaan? – Minä en keksi muuta voimaa, kuin että tyhjiö imee. ”Tyhjiö imee kaikkea”.


”Tosiasiassahan pallot lentävät suoraan, ja jos on pienenpienikin rako niin pallo lentää helpolla siitä. Kammion ulkopuolella noita palloja on aivan älytön määrä, joten sieltä aina joku löytää tiensä sinkoillen pumpun siipien välistä kammioon (jos toki kammiosta tulee poispäinkin kamaa).”

Tuosta olen eri mieltä. Eikö jo alun perin kun alettiin imemään, tuo imuvoima alkoi vaikuttamaan noiden pallojen liikkeeseen … Vaikka liike olisikin suoraviivaista sinkoilua seinistä toisiin, sen nopeus kiihtyy … Ja miksi tuon pallon nopeus kiihtyy, niin siksi, koska imuvoima imee, ja (aivan imun alussa imuvoima kasvaa, imunopeuttahan voi säädellä (käsittääkseni teoriassa rajattomasti)) … Sillä on määränpää. Kohdatessaan imun, se ei ponnahda siitä takaisin kuten seinästä suoraviivaisesti, vaan se imeytyy imuriin, jos mikään voima ei sitä pitele …

Mutta jos imuri imee koko ajan samalla alipaineella – ja tyhjiö samalla voimalla (voima-vastavoima) – tuon pallon suoraviivainen liike pysähtyy, ja se jää ”huulille” …


Paras imu mielestäni saavutetaan siis koko ajan kasvavalla imulla. Jos halutaan jokin tyhjiö, on vedettävä hieman suuremmalla voimalla. Miten se sitten käytännössä onnistuu …


”Samoin seiniin kiinni jääneet pallot lähtevät jatkamaan sinkoiluaan silloin tällöin, mutta ne kuuluvatkin siihen äärimmäisen pieneen määrään palloja, jotka kammiossa sinkoilevat.

Noita tyhjiökammioita muuten "puhdistetaan" esim. kuumentamalla (paistetaan), jolloin seiniin tarttuneista molekyyleistä suuri osa irtoaa. Tämän jälkeen vedetty tyhjiö on huomattavasti parempi kuin aikaisempi.”

- Tuota ilmiötä täytyy vielä pohtia.



Samoin koko tyhjiöilmiötä – mutta noin minä tuon asian käsitän. Tällä hetkellä. Kuten sanottu, tyhjiö-ilmiö kiinnostaa … Mielelläni tarkistelen sitä monelta kantilta.

Hmmm.

M135 kirjoitti:

Vastaan ensin tähän asiaan. Myöhemmin yritän toisiin asioihin.


"En tiedä, miten käsität tyhjiön, mutta selitän "oman" (= fysiikan) näkemyksen. Kammiossa on hillitön määrä palloja, jotka sinkoilevat suurella nopeudella toisiinsa törmäillen, kuten seiniinkin. No, seinät tuntevat tuon törmäyksen pienenä töytäisynä. Kun noita töytäisyjä on paljon (ja niitä tulee koko ajan), puhumme paineesta."

- Aivan. Olen samaa mieltä.


"Seuraavaksi otamme puolet palloista pois. Töytäisyjä tulee vähemmän, on pienempi paine. Me puhumme alipaineesta."

- Olen samaa mieltä. (tosin näen asian myös pienenä "tyhjiönä")


"Jatkamme: otetaan edelleen palloja vekka. Kammioon jää vain vähän palloja. Kuitenkin kun ne ovat pieniä, niitä on vieläkin paljon, jolloin edellen kammion sisäpintaan tulee töytäisyjä vaikka ei läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt sanomme tätä tyhjiöksi."

- Tuossa kohden olen erimieltä. Mutta myös samaa mieltä. Tuollainen tilanne voi tapahtua, jos imetään ilmaa pois.

Mutta otan esimerkin. Kun laitan kämmenet yhteen, ja puristan ilman kämmenten pois - ja tämän jälkeen alan vetämään kämmeniä pois toisistaan. Kämmenten iho on tiukasti kiinni. Vaikka kämmenet näyttävät "levenevän" vetosuunnassa, ei kämmenten iho irtoa toisistaan. Kämmenten rakenne on elastinen, ja näyttää, että jos kämmenten sisään muodostuisi kaikissa esimerkeissäni tapahtuva tyhjä tila, ei tuota tilaa muodostu. Mutta ei tuonne muodostu mitään tyhjää "tilaa", iho on tiukasti kiinni.


Esimerkeissäni olen käyttänyt 100 % tyhjiön esimerkkiä, mutta se on vain havainnollistamisen takia.

Esimerkiksi täysin tiivistä ja ilmatonta sylinteri-mäntä-systeemiä ei traktorilla juuri vedetä. Se ei anna periksi. Jo kämmenen vedossa iho pysyy tiukasti kiinni, mutta vain näyttää että kämmenet erkanisivat ja "jättäisivät kämmenen sisään" tyhjiön. Tyhjiötilaa ei kuitenkaan synny.

Mutta esimerkin avulla minä havainnollistan – ehkä jopa ”pienen jekun”.


Mutta kaasua imiessä, jää tyhjää tilaa enemmän. Mielestäni siinä on aitoa tyhjää tilaa mukana.


Tyhjä tila pyrkii täyttämään itsensä.


Tyhjä tila on siis voimaa (alla enemmän selitystä).


Minä palaan tuohon kiehumisilmiöön.

Ajatellaan, että tilasta on imetty puolet kaasuista pois tehokkaalla imurilla. Tuon tilan (altaan) pohjalla on vettä. Sitten yritetään imeä loputkin kaasut. Lopulta tuossa tilassa sinkoilee vain vähän ”palloja” – mitä kautta nuo toiset ovat imeytyneet pois – mielestäni juuri ”imun suun” kautta. Koska imurin imussa on voimaa, tuo voima mielestäni vaikuttaa noiden pallojen liikkeisiin – eihän muuten ne alkupallotkaat olisi imeytyneet.

Se tila, mikä oli aluksi kaasujen täyttämä – on lähes tyhjennetty. Kaasu on ”helppo”. Nyt imurin imiessä samalla voimalla koko ajan, tuo viimeinen pallo, tai pari viimeistä palloa ovat tuossa ”huulilla” – imuvoima imee niitä. Ja kun tuota imuvoimaa kasvattaa – viimeiset pallot imeytyvät imuriin … Mutta mitä sitten tapahtuu? – Tuossa tilassa on 100 % tyhjiö – sen pienen hetken.

Kun siis imuvoimaa kasvatettiin tuosta pienestä hetkestä eteenpäin, alkaa altaassa oleva vesi pinnalta kiehua. Se nimenomaan alkaa pinnalta kiehua. Se alkaa imeytyä imuriin. Jos taas imurin voimaa laskee, kiehuminen veden pinnalla lakkaa. Tulee taas hetkellinen 100 % tyhjiö – kunnes vastavoima heikentyy joko epäpuhtauksista tms.

Imurissa on oltava koko ajan imu päällä – koska muuten tyhjiö imee imurin läpi. Jos imurista siis katkaisee virran ja imurin moottorijarrutuksen poistaa – alkaa tuohon 100 % tyhjiöön imeytyä ilmaa imurin ”ropelien” läpi ja ropelit pyörivät toiseen suuntaan, kunnes tyhjiö on täyttynyt 100 % ilmalla taas. Takaisin päin ropelin voima koko ajan heikkenee, koska pieni tyhjiö vaatii vähän voimaa ... Ropelin pyöriminen siis loppuu siinä vaiheessa, kun aikaisempi tyhjiö on ilmaa taas täynnä.

Voima – vastavoima.


"Jos saisimme viimeisetkin pallot pois kammiosta, niin mikä itse asiassa aiheuttaisi imuvoiman ? Mikä on se voima ?”

Eikö jokin voima aiheuta vastakkaisen imuvoiman, kun imurin moottori sammutetaan? – Minä en keksi muuta voimaa, kuin että tyhjiö imee. ”Tyhjiö imee kaikkea”.


”Tosiasiassahan pallot lentävät suoraan, ja jos on pienenpienikin rako niin pallo lentää helpolla siitä. Kammion ulkopuolella noita palloja on aivan älytön määrä, joten sieltä aina joku löytää tiensä sinkoillen pumpun siipien välistä kammioon (jos toki kammiosta tulee poispäinkin kamaa).”

Tuosta olen eri mieltä. Eikö jo alun perin kun alettiin imemään, tuo imuvoima alkoi vaikuttamaan noiden pallojen liikkeeseen … Vaikka liike olisikin suoraviivaista sinkoilua seinistä toisiin, sen nopeus kiihtyy … Ja miksi tuon pallon nopeus kiihtyy, niin siksi, koska imuvoima imee, ja (aivan imun alussa imuvoima kasvaa, imunopeuttahan voi säädellä (käsittääkseni teoriassa rajattomasti)) … Sillä on määränpää. Kohdatessaan imun, se ei ponnahda siitä takaisin kuten seinästä suoraviivaisesti, vaan se imeytyy imuriin, jos mikään voima ei sitä pitele …

Mutta jos imuri imee koko ajan samalla alipaineella – ja tyhjiö samalla voimalla (voima-vastavoima) – tuon pallon suoraviivainen liike pysähtyy, ja se jää ”huulille” …


Paras imu mielestäni saavutetaan siis koko ajan kasvavalla imulla. Jos halutaan jokin tyhjiö, on vedettävä hieman suuremmalla voimalla. Miten se sitten käytännössä onnistuu …


”Samoin seiniin kiinni jääneet pallot lähtevät jatkamaan sinkoiluaan silloin tällöin, mutta ne kuuluvatkin siihen äärimmäisen pieneen määrään palloja, jotka kammiossa sinkoilevat.

Noita tyhjiökammioita muuten "puhdistetaan" esim. kuumentamalla (paistetaan), jolloin seiniin tarttuneista molekyyleistä suuri osa irtoaa. Tämän jälkeen vedetty tyhjiö on huomattavasti parempi kuin aikaisempi.”

- Tuota ilmiötä täytyy vielä pohtia.



Samoin koko tyhjiöilmiötä – mutta noin minä tuon asian käsitän. Tällä hetkellä. Kuten sanottu, tyhjiö-ilmiö kiinnostaa … Mielelläni tarkistelen sitä monelta kantilta.

Hmmm.

Lue lisää

>

Siis tuota, missä vaiheessa käsityksesi mukaan tuo tyhjiö saisi noita mystisiä voimia ? Vähemmän palloja, vähemmän töytäisyjä, vähemmän painetta. Mikä on se hetki, jolloin tyhjiö muuttuu itsessään merkittäväksi voimanlähteeksi ? Pieni alipaine ? Suurempi ? Oikein suuri ?

>

Juu, eikös ole luonnollista, kun töytäisyt kohdistuvat toiselle puolelle (siis propelliin tulee ilman puolelta tautisen paljon enemmän töytäisyjä kuin alipaineen puolelta ? Tottakai nuo töytäisyt muuttavat propellin suunnan niin kauan kunnes töytäisyt ovat tasapainossa (= molemmilla puolilla yhtä paljon, yhtä suuri paine).

>

Imu ei sinänsä ime palloja vaan ne poistuu kun ne osuvat imukohtaan (vrt. paine = töytäisyt tiettyyn paikkaan). Edelleen pallot liikkuvat suoraviivaisesti tietämättä imusta mitään (miten imu muka välittyisi niihin). Vasta osuessaan sopivassa vaiheessa esim. propelliin, joka ohjaa pallon pois kammiosta, paine pienenee. Tietysti molekyylien törmäyssuunta t. vapaampi suunta edetä on harvempaan päin mutta eipä tuossa taida ehtiä gradienttia muodostua kun kaasut ovat aina nopealiikkeisiä.

ajatuksiasi vähän kirjoitti:

>

Siis tuota, missä vaiheessa käsityksesi mukaan tuo tyhjiö saisi noita mystisiä voimia ? Vähemmän palloja, vähemmän töytäisyjä, vähemmän painetta. Mikä on se hetki, jolloin tyhjiö muuttuu itsessään merkittäväksi voimanlähteeksi ? Pieni alipaine ? Suurempi ? Oikein suuri ?

>

Juu, eikös ole luonnollista, kun töytäisyt kohdistuvat toiselle puolelle (siis propelliin tulee ilman puolelta tautisen paljon enemmän töytäisyjä kuin alipaineen puolelta ? Tottakai nuo töytäisyt muuttavat propellin suunnan niin kauan kunnes töytäisyt ovat tasapainossa (= molemmilla puolilla yhtä paljon, yhtä suuri paine).

>

Imu ei sinänsä ime palloja vaan ne poistuu kun ne osuvat imukohtaan (vrt. paine = töytäisyt tiettyyn paikkaan). Edelleen pallot liikkuvat suoraviivaisesti tietämättä imusta mitään (miten imu muka välittyisi niihin). Vasta osuessaan sopivassa vaiheessa esim. propelliin, joka ohjaa pallon pois kammiosta, paine pienenee. Tietysti molekyylien törmäyssuunta t. vapaampi suunta edetä on harvempaan päin mutta eipä tuossa taida ehtiä gradienttia muodostua kun kaasut ovat aina nopealiikkeisiä.

Lue lisää

Laitan tämän … Myöhemmin lisää … Laittakaa kommenttia jos siltä tuntuu …

Vastaan tähän ensin ... Yritän myöhemmin toisiin.



Vaikka liike olisikin suoraviivaista sinkoilua seinistä toisiin, sen nopeus kiihtyy … Ja miksi tuon pallon nopeus kiihtyy, niin siksi, koska imuvoima imee

"Ei. Ehdottomasti EI !"

Imutilanne ...
Jos pallot liikkuvat suoraviivaisesti tilassa koko ajan - ensimmäiset pallot imeytyvät imurin suuhun - toiset, kolmannet, neljännet ... Kunnes viimeinenkin pallo yrittää ... Jos se pääsee - se pääsee imurin imuvoimasta -> tulee hetkellinen tyhjiö tuohon tilaan.

Selitystä ...

Esim.
Tilanne … Viimeinen pallo sinkoilee suoraviivaisesti lähes tyhjässä tilassa, imuri imee pulloa:
Jos imuvoimaa kasvattaa - pallo imeytyy imuriin. Tulee hetkellinen tyhjiö. Mikäli tyhjiöpullossa olisi vettä, se vesi olisi seuraavaksi kysymyksessä, se "helpompi". Ja jos tuossa tyhjiötilassa ei ole enää mitään "helppoa" palloa, tuo pallo imeytyy sieltä imurista esim. epäpuhtauksien joukosta. Tyhjiö vetää sen. Tyhjiö on tuo pieni hetki ja sen voima ja sen voima vastaa imurin voimaa.


Vielä selitystä ...

Tilanne … Viimeinen pallo sinkoilee suoraviivaisesti lähes tyhjässä tilasssa, imuri imee pulloa:
Jos imuvoimaa ei kasvata, tyhjiö ei ole voimassa. Silloin tuo pallo jatkaa liikettä ja sinkoilua tuossa tyhjässä tilassa - joka ei siis ole täysin tyhjä – siellä on se pallo. Mutta heti kun imuvoimaa kasvatetaan ja atomi osuu imuriin koska se osuu siihen, ei sattumalta, vaan se osuu siihen, se imeytyy tuonne imuriin. Se osuu siihen, koska se osuu siihen pisteeseen, imurin suulle. Tietenkin tuo sinkoileva pallo osuu kaikkiin pisteisiin tuossa tilassa. Se liikkuu niin nopeasti tuo viimeinen pallo, että jossakin vaiheessa se osuu siihen - ja kun se osuu tuohon imurin suulle, se imeytyy jos imuvoima on suurempi kuin tyhjiön vastavoima. Tai muuten se jää tuonne sinkoilemaan jälleen, tällöin tyhjiön vastavoima on suurempi kuin imurin imuvoima.

Luukku. Tyhjiön ja imurin välissä oleva luukku. Jos tuon imurin ja tyhjiöpullon välissä olevan luukun sulkee – tuo yksi pallo jää siis sinkoilemaan tuohon tilaan suoraviivaisesti. Pallo osuu suoraviivaisesti sinkoillessaan tuohon luukkuun – ja kimpoaa ja jatkaa matkaa. Ei ole mitään voimaa, mikä päästäisi tuon pallon luukun läpi.

Että voisi jatkaa tuota imu tapahtumaa, olisi takaisin luukun luo tuotaessa imuri pidettävä päällä koko ajan tuotaessa sitä luukun suulle – samaan voimaan asti, jossa imu alun perin lähelle tyhjiötä oli tapahtunut. Imuri pitäisi saattaa esivoimaan, ennen kuin alkaisi imeä taas – tuon luukun avaamisen jälkeen. Luukun sulkemisen jälkeen imurin imuvoima ei saa laskea, jos imua meinaa myöhemmin vielä jatkaa.

Ja luukku pitää sulkea ja avata ilmatiiviisti.

Jos imurin moottori sammutetaan. Imumoottori täytyy esikäynnistää siihen voimaan, mikä vastaa tuota tyhjiön imuvoimaa. Ja sen jälkeen tyhjiön imeminen voi vasta jatkua.

Mikäli ei esikäynnistä moottoria samaan voimaan – vääntää tuon tyhjiön voima imuria vastaan.


Huom. Tuon luukun sulkemista ei tuo tyhjiö ja imuri häiritse – vaikka imurin voima olisi suuri.


Huom. Vrt. Kotona. Tavallisen oven sulkeminen kovassa alipaineessa on vaikeaa joskus.


Mutta tuon imurin ja tyhjiöpullon välisen luukun voi sulkea varsin vaivatta … Miksi? – Siinä ollaan voiman ja vastavoiman välissä.



Jos työvuoron päätteeksi jätetään tyhjiön imeminen kesken ja ajatellaan jatkaa huomenna. Tyhjiö suljetaan ilmatiiviisti. Niin huomenaamuna tuo imuri täytyy ensin saattaa täyteen imuvoimaan – ja sitten vasta avata luukku.

Mikäli luukku avataan ennen kuin moottori käynnistetään tavallisesti – ollaan jääty aikataulusta – koko homma joudutaan aloittamaan alusta.

Ja. Mikäli moottorin imuvoimaa ei kasvateta ollenkaan - on sama jatkaako huomenna ja ylihuomenna. Tulos ei muutu miksikään. Se on vain "tyhjän jauhamista".


Eli imurin ja tyhjiöpullon väliin voidaan asettaa levy. Moottori voidaan sammuttaa. Mutta mikäli tahtoo jatkaa imutoimintaa – on moottori asetettava esivoimaan – joka vastaa tyhjiön tyhjiövoimaa.



Tyhjä pullo - jossa on yksi pallo ...
Sanomme tuota siis nykyään tyhjiöksi – vaikka se ei sitä ole. Mutta kun tuon pallon ottaa pois – niin tyhjiö mielellään imee sen tilalle pallon sieltä, mistä sen helpoiten saa.




Tyhjiö on siis se pieni hetki, kun tuo atomi "pysähtyy huulille", ja imeytyy imuriin jos imuvoimaa kasvattiin. Jos ei kasvateta imuvoimaa - atomi jatkaa sinkoilua tyhjiössä - joka ei ole täysin tyhjä.

Tuossa voi olla vaikka se luukku välissä "todistamassa" tuota tapahtumaa. Tai vaikka ei olisi - tulos on joka tapauksessa sama.


Tyhjiö on tuo pieni hetki. Se on ikään kuin se valinta, jonka pallo tekee - meneekö imuriin, vai kimpoaako takaisin tyhjiön suulta kimpoilemaan lähes tyhjään tilaan. Pallo valitsee sen reitin, joka vaatii siltä vähemmän voimaa.

Jos imurissa on koko ajan sama imuvoima - se on yhtä suuri kuin tyhjiön vastavoima - pallo jatkaa liikettään tyhjiössä - joka siis ei ole täysin tyhjä.

Se ei mene imuriin. Se ei jaksa.

Jos taas imurin imuvoimaa kasvattaa - se jaksaa -> tulee hetkellinen tyhjiö.

Hetkellinen tyhjiö ottaa tuon sieltä paenneen pallon vedestä - jos tyhjiön pohjalla oli vesilammikko. Vesi alkaa pinnalta kiehumaan ensin. Jos imuvoimaa kasvattaa - vesi alkaa kokonaisuudessaan kiehumaan. Tai sitten se ottaa pallon imurin epäpuhtauksista.




Voima - vastavoima.


Tyhjiövoima on tuo vastavoima imurin imuvoimalle.

M135 kirjoitti:

Laitan tämän … Myöhemmin lisää … Laittakaa kommenttia jos siltä tuntuu …

Vastaan tähän ensin ... Yritän myöhemmin toisiin.



Vaikka liike olisikin suoraviivaista sinkoilua seinistä toisiin, sen nopeus kiihtyy … Ja miksi tuon pallon nopeus kiihtyy, niin siksi, koska imuvoima imee

"Ei. Ehdottomasti EI !"

Imutilanne ...
Jos pallot liikkuvat suoraviivaisesti tilassa koko ajan - ensimmäiset pallot imeytyvät imurin suuhun - toiset, kolmannet, neljännet ... Kunnes viimeinenkin pallo yrittää ... Jos se pääsee - se pääsee imurin imuvoimasta -> tulee hetkellinen tyhjiö tuohon tilaan.

Selitystä ...

Esim.
Tilanne … Viimeinen pallo sinkoilee suoraviivaisesti lähes tyhjässä tilassa, imuri imee pulloa:
Jos imuvoimaa kasvattaa - pallo imeytyy imuriin. Tulee hetkellinen tyhjiö. Mikäli tyhjiöpullossa olisi vettä, se vesi olisi seuraavaksi kysymyksessä, se "helpompi". Ja jos tuossa tyhjiötilassa ei ole enää mitään "helppoa" palloa, tuo pallo imeytyy sieltä imurista esim. epäpuhtauksien joukosta. Tyhjiö vetää sen. Tyhjiö on tuo pieni hetki ja sen voima ja sen voima vastaa imurin voimaa.


Vielä selitystä ...

Tilanne … Viimeinen pallo sinkoilee suoraviivaisesti lähes tyhjässä tilasssa, imuri imee pulloa:
Jos imuvoimaa ei kasvata, tyhjiö ei ole voimassa. Silloin tuo pallo jatkaa liikettä ja sinkoilua tuossa tyhjässä tilassa - joka ei siis ole täysin tyhjä – siellä on se pallo. Mutta heti kun imuvoimaa kasvatetaan ja atomi osuu imuriin koska se osuu siihen, ei sattumalta, vaan se osuu siihen, se imeytyy tuonne imuriin. Se osuu siihen, koska se osuu siihen pisteeseen, imurin suulle. Tietenkin tuo sinkoileva pallo osuu kaikkiin pisteisiin tuossa tilassa. Se liikkuu niin nopeasti tuo viimeinen pallo, että jossakin vaiheessa se osuu siihen - ja kun se osuu tuohon imurin suulle, se imeytyy jos imuvoima on suurempi kuin tyhjiön vastavoima. Tai muuten se jää tuonne sinkoilemaan jälleen, tällöin tyhjiön vastavoima on suurempi kuin imurin imuvoima.

Luukku. Tyhjiön ja imurin välissä oleva luukku. Jos tuon imurin ja tyhjiöpullon välissä olevan luukun sulkee – tuo yksi pallo jää siis sinkoilemaan tuohon tilaan suoraviivaisesti. Pallo osuu suoraviivaisesti sinkoillessaan tuohon luukkuun – ja kimpoaa ja jatkaa matkaa. Ei ole mitään voimaa, mikä päästäisi tuon pallon luukun läpi.

Että voisi jatkaa tuota imu tapahtumaa, olisi takaisin luukun luo tuotaessa imuri pidettävä päällä koko ajan tuotaessa sitä luukun suulle – samaan voimaan asti, jossa imu alun perin lähelle tyhjiötä oli tapahtunut. Imuri pitäisi saattaa esivoimaan, ennen kuin alkaisi imeä taas – tuon luukun avaamisen jälkeen. Luukun sulkemisen jälkeen imurin imuvoima ei saa laskea, jos imua meinaa myöhemmin vielä jatkaa.

Ja luukku pitää sulkea ja avata ilmatiiviisti.

Jos imurin moottori sammutetaan. Imumoottori täytyy esikäynnistää siihen voimaan, mikä vastaa tuota tyhjiön imuvoimaa. Ja sen jälkeen tyhjiön imeminen voi vasta jatkua.

Mikäli ei esikäynnistä moottoria samaan voimaan – vääntää tuon tyhjiön voima imuria vastaan.


Huom. Tuon luukun sulkemista ei tuo tyhjiö ja imuri häiritse – vaikka imurin voima olisi suuri.


Huom. Vrt. Kotona. Tavallisen oven sulkeminen kovassa alipaineessa on vaikeaa joskus.


Mutta tuon imurin ja tyhjiöpullon välisen luukun voi sulkea varsin vaivatta … Miksi? – Siinä ollaan voiman ja vastavoiman välissä.



Jos työvuoron päätteeksi jätetään tyhjiön imeminen kesken ja ajatellaan jatkaa huomenna. Tyhjiö suljetaan ilmatiiviisti. Niin huomenaamuna tuo imuri täytyy ensin saattaa täyteen imuvoimaan – ja sitten vasta avata luukku.

Mikäli luukku avataan ennen kuin moottori käynnistetään tavallisesti – ollaan jääty aikataulusta – koko homma joudutaan aloittamaan alusta.

Ja. Mikäli moottorin imuvoimaa ei kasvateta ollenkaan - on sama jatkaako huomenna ja ylihuomenna. Tulos ei muutu miksikään. Se on vain "tyhjän jauhamista".


Eli imurin ja tyhjiöpullon väliin voidaan asettaa levy. Moottori voidaan sammuttaa. Mutta mikäli tahtoo jatkaa imutoimintaa – on moottori asetettava esivoimaan – joka vastaa tyhjiön tyhjiövoimaa.



Tyhjä pullo - jossa on yksi pallo ...
Sanomme tuota siis nykyään tyhjiöksi – vaikka se ei sitä ole. Mutta kun tuon pallon ottaa pois – niin tyhjiö mielellään imee sen tilalle pallon sieltä, mistä sen helpoiten saa.




Tyhjiö on siis se pieni hetki, kun tuo atomi "pysähtyy huulille", ja imeytyy imuriin jos imuvoimaa kasvattiin. Jos ei kasvateta imuvoimaa - atomi jatkaa sinkoilua tyhjiössä - joka ei ole täysin tyhjä.

Tuossa voi olla vaikka se luukku välissä "todistamassa" tuota tapahtumaa. Tai vaikka ei olisi - tulos on joka tapauksessa sama.


Tyhjiö on tuo pieni hetki. Se on ikään kuin se valinta, jonka pallo tekee - meneekö imuriin, vai kimpoaako takaisin tyhjiön suulta kimpoilemaan lähes tyhjään tilaan. Pallo valitsee sen reitin, joka vaatii siltä vähemmän voimaa.

Jos imurissa on koko ajan sama imuvoima - se on yhtä suuri kuin tyhjiön vastavoima - pallo jatkaa liikettään tyhjiössä - joka siis ei ole täysin tyhjä.

Se ei mene imuriin. Se ei jaksa.

Jos taas imurin imuvoimaa kasvattaa - se jaksaa -> tulee hetkellinen tyhjiö.

Hetkellinen tyhjiö ottaa tuon sieltä paenneen pallon vedestä - jos tyhjiön pohjalla oli vesilammikko. Vesi alkaa pinnalta kiehumaan ensin. Jos imuvoimaa kasvattaa - vesi alkaa kokonaisuudessaan kiehumaan. Tai sitten se ottaa pallon imurin epäpuhtauksista.




Voima - vastavoima.


Tyhjiövoima on tuo vastavoima imurin imuvoimalle.

Lue lisää

Oma lainaus ...

"Hetkellinen tyhjiö ottaa tuon sieltä paenneen pallon vedestä - jos tyhjiön pohjalla oli vesilammikko. Vesi alkaa pinnalta kiehumaan ensin. Jos imuvoimaa kasvattaa - vesi alkaa kokonaisuudessaan kiehumaan. Tai sitten se ottaa pallon imurin epäpuhtauksista."

Se siis ottaa pallon imurin epäpuhtauksista - jos ei ole vettä ("vesipallo") tyhjiön pohjalla. Nk. ottaa helpoimman.

M135 kirjoitti:

Laitan tämän … Myöhemmin lisää … Laittakaa kommenttia jos siltä tuntuu …

Vastaan tähän ensin ... Yritän myöhemmin toisiin.



Vaikka liike olisikin suoraviivaista sinkoilua seinistä toisiin, sen nopeus kiihtyy … Ja miksi tuon pallon nopeus kiihtyy, niin siksi, koska imuvoima imee

"Ei. Ehdottomasti EI !"

Imutilanne ...
Jos pallot liikkuvat suoraviivaisesti tilassa koko ajan - ensimmäiset pallot imeytyvät imurin suuhun - toiset, kolmannet, neljännet ... Kunnes viimeinenkin pallo yrittää ... Jos se pääsee - se pääsee imurin imuvoimasta -> tulee hetkellinen tyhjiö tuohon tilaan.

Selitystä ...

Esim.
Tilanne … Viimeinen pallo sinkoilee suoraviivaisesti lähes tyhjässä tilassa, imuri imee pulloa:
Jos imuvoimaa kasvattaa - pallo imeytyy imuriin. Tulee hetkellinen tyhjiö. Mikäli tyhjiöpullossa olisi vettä, se vesi olisi seuraavaksi kysymyksessä, se "helpompi". Ja jos tuossa tyhjiötilassa ei ole enää mitään "helppoa" palloa, tuo pallo imeytyy sieltä imurista esim. epäpuhtauksien joukosta. Tyhjiö vetää sen. Tyhjiö on tuo pieni hetki ja sen voima ja sen voima vastaa imurin voimaa.


Vielä selitystä ...

Tilanne … Viimeinen pallo sinkoilee suoraviivaisesti lähes tyhjässä tilasssa, imuri imee pulloa:
Jos imuvoimaa ei kasvata, tyhjiö ei ole voimassa. Silloin tuo pallo jatkaa liikettä ja sinkoilua tuossa tyhjässä tilassa - joka ei siis ole täysin tyhjä – siellä on se pallo. Mutta heti kun imuvoimaa kasvatetaan ja atomi osuu imuriin koska se osuu siihen, ei sattumalta, vaan se osuu siihen, se imeytyy tuonne imuriin. Se osuu siihen, koska se osuu siihen pisteeseen, imurin suulle. Tietenkin tuo sinkoileva pallo osuu kaikkiin pisteisiin tuossa tilassa. Se liikkuu niin nopeasti tuo viimeinen pallo, että jossakin vaiheessa se osuu siihen - ja kun se osuu tuohon imurin suulle, se imeytyy jos imuvoima on suurempi kuin tyhjiön vastavoima. Tai muuten se jää tuonne sinkoilemaan jälleen, tällöin tyhjiön vastavoima on suurempi kuin imurin imuvoima.

Luukku. Tyhjiön ja imurin välissä oleva luukku. Jos tuon imurin ja tyhjiöpullon välissä olevan luukun sulkee – tuo yksi pallo jää siis sinkoilemaan tuohon tilaan suoraviivaisesti. Pallo osuu suoraviivaisesti sinkoillessaan tuohon luukkuun – ja kimpoaa ja jatkaa matkaa. Ei ole mitään voimaa, mikä päästäisi tuon pallon luukun läpi.

Että voisi jatkaa tuota imu tapahtumaa, olisi takaisin luukun luo tuotaessa imuri pidettävä päällä koko ajan tuotaessa sitä luukun suulle – samaan voimaan asti, jossa imu alun perin lähelle tyhjiötä oli tapahtunut. Imuri pitäisi saattaa esivoimaan, ennen kuin alkaisi imeä taas – tuon luukun avaamisen jälkeen. Luukun sulkemisen jälkeen imurin imuvoima ei saa laskea, jos imua meinaa myöhemmin vielä jatkaa.

Ja luukku pitää sulkea ja avata ilmatiiviisti.

Jos imurin moottori sammutetaan. Imumoottori täytyy esikäynnistää siihen voimaan, mikä vastaa tuota tyhjiön imuvoimaa. Ja sen jälkeen tyhjiön imeminen voi vasta jatkua.

Mikäli ei esikäynnistä moottoria samaan voimaan – vääntää tuon tyhjiön voima imuria vastaan.


Huom. Tuon luukun sulkemista ei tuo tyhjiö ja imuri häiritse – vaikka imurin voima olisi suuri.


Huom. Vrt. Kotona. Tavallisen oven sulkeminen kovassa alipaineessa on vaikeaa joskus.


Mutta tuon imurin ja tyhjiöpullon välisen luukun voi sulkea varsin vaivatta … Miksi? – Siinä ollaan voiman ja vastavoiman välissä.



Jos työvuoron päätteeksi jätetään tyhjiön imeminen kesken ja ajatellaan jatkaa huomenna. Tyhjiö suljetaan ilmatiiviisti. Niin huomenaamuna tuo imuri täytyy ensin saattaa täyteen imuvoimaan – ja sitten vasta avata luukku.

Mikäli luukku avataan ennen kuin moottori käynnistetään tavallisesti – ollaan jääty aikataulusta – koko homma joudutaan aloittamaan alusta.

Ja. Mikäli moottorin imuvoimaa ei kasvateta ollenkaan - on sama jatkaako huomenna ja ylihuomenna. Tulos ei muutu miksikään. Se on vain "tyhjän jauhamista".


Eli imurin ja tyhjiöpullon väliin voidaan asettaa levy. Moottori voidaan sammuttaa. Mutta mikäli tahtoo jatkaa imutoimintaa – on moottori asetettava esivoimaan – joka vastaa tyhjiön tyhjiövoimaa.



Tyhjä pullo - jossa on yksi pallo ...
Sanomme tuota siis nykyään tyhjiöksi – vaikka se ei sitä ole. Mutta kun tuon pallon ottaa pois – niin tyhjiö mielellään imee sen tilalle pallon sieltä, mistä sen helpoiten saa.




Tyhjiö on siis se pieni hetki, kun tuo atomi "pysähtyy huulille", ja imeytyy imuriin jos imuvoimaa kasvattiin. Jos ei kasvateta imuvoimaa - atomi jatkaa sinkoilua tyhjiössä - joka ei ole täysin tyhjä.

Tuossa voi olla vaikka se luukku välissä "todistamassa" tuota tapahtumaa. Tai vaikka ei olisi - tulos on joka tapauksessa sama.


Tyhjiö on tuo pieni hetki. Se on ikään kuin se valinta, jonka pallo tekee - meneekö imuriin, vai kimpoaako takaisin tyhjiön suulta kimpoilemaan lähes tyhjään tilaan. Pallo valitsee sen reitin, joka vaatii siltä vähemmän voimaa.

Jos imurissa on koko ajan sama imuvoima - se on yhtä suuri kuin tyhjiön vastavoima - pallo jatkaa liikettään tyhjiössä - joka siis ei ole täysin tyhjä.

Se ei mene imuriin. Se ei jaksa.

Jos taas imurin imuvoimaa kasvattaa - se jaksaa -> tulee hetkellinen tyhjiö.

Hetkellinen tyhjiö ottaa tuon sieltä paenneen pallon vedestä - jos tyhjiön pohjalla oli vesilammikko. Vesi alkaa pinnalta kiehumaan ensin. Jos imuvoimaa kasvattaa - vesi alkaa kokonaisuudessaan kiehumaan. Tai sitten se ottaa pallon imurin epäpuhtauksista.




Voima - vastavoima.


Tyhjiövoima on tuo vastavoima imurin imuvoimalle.

Lue lisää

Öö tuota, siis vähemmän palloja, vähemmän töytäisyjä (eli vähemmään "töytäisy"voimaa, painetta). Tämähän on periaate. Miten tuo töytäisyvoiman puute jotenkin imisi ? Mikä voima on voiman puute ?

Tosiaan, pallojen liike ei nopeudu pallojen vähetessä (jos näin olisi, lämpötila muuttuisi). Edelleen ne pallot kulkevat suoraviivaisesti ja satunnaisesti. Mikä tuon satunnaisuuden muka muuttaisi ? Satunnaisuus muuttuu vain niin, että pallot törmäilevät toisiinsa, jolloin törmäyksiä tapahtuu vähemmän siellä, missä on harvempaan palloja, joten pallojen nettoliike suuntautuu sinne, missä on harvempaa (mutta huomio: muut pallot aiheuttavat ko. voiman - ei mikään muu). Käytännössä pallot ovat niin nopeita, että moinen gradientti tasoittuu äärimmäisen nopeasti - käytännössä koko kammio on samassa paineessa koko ajan.

Tunnethan Sinäkin imurin toisesta päästä henkäyksen, joka on siis kammiosta poistuneiden pallojen töytäisyvoima kättäsi vasten. Ainoan virran muodostaa siis vain pallot, joita liikutellaan pumpun avulla: virtaavilla palloilla on ainoa mahdollisuus vaikuttaa muihin palloihin ja ne voivat suunnata muita palloja. Pallottomuus ei suuntaan palloja mihinkään (mikä niihin vaikuttaisi kun törmäyksiäkään ei ole - et kai yritä keksiä jotain mystistä voimaa, millä ei ole mitään selitystä selitetyn voiman tilalle).

Kun mitataan painetta, kyseessä on kuitenkin suuri määrä töytäisyjä - ei niin, että pari palloa kulkee ding dong. Tuosta miljardien ja miljardien sekunnissa tapahtuvien törmäysten määrästä ihan satunnaisesti osuus myös imurin lapoihin miljardeja palloja sopivasti niin, että ne poistuvat kammiosta. Kammioon päin tietysti imurin propelliin osuus miljardeja, miljardeja, miljardeja töytäisyjä, joten on vaikeaa rakentaa laite, joka ei päästä yhtään niistä takaisin kammioon.

>

Mikä sen pysäyttäisi ? Ja tosiaan, jos se pysähtyisi, siitä tulisi kiinteä aine. Tuo ei siis ole mahdollista (selitin jo kertaalleen).

>

Pallo jatkaa liiketilaansa, joten määritelmällisesti voimaa ei käytetä tuossa lainkaan. Suora eteneminen ei siis vaadi pallolta voimaa ollenkaan. Mikäli pallon rata muuttuisi suoraviivaisesta johonkin, siihen tarvittaisiin voimaa. Miten esim. imuvoima välittyisi palloon (jos ei ole muita palloja, jotka törmäisivät ko. palloon) ?

>

Ei. Tosiaan jossain vaiheessa voidaan vaihtaa pumppua esim. sellaiseen, jossa voima kyllä voi olla vaikka pienempi (kunhan se ylitää ilmanpaineen voiman), mutta sen tekninen toteutus saattaa olla parempi, jolloin tyhjiö paranee.

Tosiaan dummy-testi, että alipaineessa jokainen pumppaus on edellistä huomattavasti raskaampi ei kuitenkaan päde enää kun paine on äärimmäisen pieni. Aluksihan pullossa oleva paine auttaa pumpun liikkumista (esim. joku polkupyöränpumpun tapainen laite) vaikka se on pienempi kuin ulkoinen paine, mutta sitten kun pullossa ei ole painetta enää kuin sadasosatorri, niin sepä ei enää pahemmin autakaan pumpun liikettä: koko ilmanpaineen vastustus pitää tehdä käsivoimin. Tuo voima ei kasva kuin aivan aivan minimaalisesti, jos pullossa onkin tuhannesosatorrin paine. Kuitenkin suurin voimantarve on se kun taistelet ilmanpainetta eli 760 torria vastaan. Siis vielä kerran rautalangasta: kun lähdet pumppaamaan normaalipaineista pulloa tyhjäksi pumppuun joudut kohdistamaan voiman vain aivan pientä painetta vastaan esim. ekalla pumppauksella saisit pullon 750 torriin: joudut käyttämään siihen voimaa vain p = F/A:n mukaan vain 10 torria vastaavan voiman (riippuen pumpun halkaisijan pinta-alasta). Seuraavalla pumppauksella tuo paine-ero on suurempi ilmanpaine edelleen 760, pullon esim. 740. Näin jatkuu ja tämän olet tuntenut kun ole pulloasi tyhjennellyt. No, kun tosiaan päästään alle torrin paineisiin, pumppuun joutuu kohdistamaan koko ajan sen 760 torria vastaavan voiman - sillä nyt ei ole mitään merkitystä onko se aivan tarkkaan ottaen 759,8; 759,9 vai 759,9999 (ilmanpainekin vaihtelee paljon, kuten tiedät). Tästä esimerkistä tuli mieleen Sinun esimerkkisi, ettei traktoritkaan jaksa vetää tyhjiöityjä puolipalloja irti toisistaan. No, jaksaa kyllä, jos puolipallojen poikkipinta-ala on riittävän pieni. Lasken Sinulle:

Poikkipinta-ala on neliömetri: tarvittava voima on F = pA eli F = 100000 Pa x 1 m2 = 100000 N eli voima, joka kestäisi n. 10000 kg:n l. 10 tonnin riippumisen tuosta pallon puolikkaasta (tämä on siis ilmanpaineen aiheuttama voimantarve).

Jos poikkipinta-ala on 1 neliösenttimetri, tarvittava voima on F = 100000 Pa x 0,0001 m2 = 10 N, joka vastaa noin kilon punnuksen painoa roikkumassa tuosta pienestä pallosta. Kaksi kiloa kun pistettäisiin roikkumaan, niin edes totaalinen tyhjiö ei enää riittäisi pitämään pallon puolikkaita yhdessä.

Muista, että nämä ovat kokeellisesti osoitettuja fysiikassa hyväksyttyjä laskentakaavoja.

puhuttiin jo kirjoitti:

Öö tuota, siis vähemmän palloja, vähemmän töytäisyjä (eli vähemmään "töytäisy"voimaa, painetta). Tämähän on periaate. Miten tuo töytäisyvoiman puute jotenkin imisi ? Mikä voima on voiman puute ?

Tosiaan, pallojen liike ei nopeudu pallojen vähetessä (jos näin olisi, lämpötila muuttuisi). Edelleen ne pallot kulkevat suoraviivaisesti ja satunnaisesti. Mikä tuon satunnaisuuden muka muuttaisi ? Satunnaisuus muuttuu vain niin, että pallot törmäilevät toisiinsa, jolloin törmäyksiä tapahtuu vähemmän siellä, missä on harvempaan palloja, joten pallojen nettoliike suuntautuu sinne, missä on harvempaa (mutta huomio: muut pallot aiheuttavat ko. voiman - ei mikään muu). Käytännössä pallot ovat niin nopeita, että moinen gradientti tasoittuu äärimmäisen nopeasti - käytännössä koko kammio on samassa paineessa koko ajan.

Tunnethan Sinäkin imurin toisesta päästä henkäyksen, joka on siis kammiosta poistuneiden pallojen töytäisyvoima kättäsi vasten. Ainoan virran muodostaa siis vain pallot, joita liikutellaan pumpun avulla: virtaavilla palloilla on ainoa mahdollisuus vaikuttaa muihin palloihin ja ne voivat suunnata muita palloja. Pallottomuus ei suuntaan palloja mihinkään (mikä niihin vaikuttaisi kun törmäyksiäkään ei ole - et kai yritä keksiä jotain mystistä voimaa, millä ei ole mitään selitystä selitetyn voiman tilalle).

Kun mitataan painetta, kyseessä on kuitenkin suuri määrä töytäisyjä - ei niin, että pari palloa kulkee ding dong. Tuosta miljardien ja miljardien sekunnissa tapahtuvien törmäysten määrästä ihan satunnaisesti osuus myös imurin lapoihin miljardeja palloja sopivasti niin, että ne poistuvat kammiosta. Kammioon päin tietysti imurin propelliin osuus miljardeja, miljardeja, miljardeja töytäisyjä, joten on vaikeaa rakentaa laite, joka ei päästä yhtään niistä takaisin kammioon.

>

Mikä sen pysäyttäisi ? Ja tosiaan, jos se pysähtyisi, siitä tulisi kiinteä aine. Tuo ei siis ole mahdollista (selitin jo kertaalleen).

>

Pallo jatkaa liiketilaansa, joten määritelmällisesti voimaa ei käytetä tuossa lainkaan. Suora eteneminen ei siis vaadi pallolta voimaa ollenkaan. Mikäli pallon rata muuttuisi suoraviivaisesta johonkin, siihen tarvittaisiin voimaa. Miten esim. imuvoima välittyisi palloon (jos ei ole muita palloja, jotka törmäisivät ko. palloon) ?

>

Ei. Tosiaan jossain vaiheessa voidaan vaihtaa pumppua esim. sellaiseen, jossa voima kyllä voi olla vaikka pienempi (kunhan se ylitää ilmanpaineen voiman), mutta sen tekninen toteutus saattaa olla parempi, jolloin tyhjiö paranee.

Tosiaan dummy-testi, että alipaineessa jokainen pumppaus on edellistä huomattavasti raskaampi ei kuitenkaan päde enää kun paine on äärimmäisen pieni. Aluksihan pullossa oleva paine auttaa pumpun liikkumista (esim. joku polkupyöränpumpun tapainen laite) vaikka se on pienempi kuin ulkoinen paine, mutta sitten kun pullossa ei ole painetta enää kuin sadasosatorri, niin sepä ei enää pahemmin autakaan pumpun liikettä: koko ilmanpaineen vastustus pitää tehdä käsivoimin. Tuo voima ei kasva kuin aivan aivan minimaalisesti, jos pullossa onkin tuhannesosatorrin paine. Kuitenkin suurin voimantarve on se kun taistelet ilmanpainetta eli 760 torria vastaan. Siis vielä kerran rautalangasta: kun lähdet pumppaamaan normaalipaineista pulloa tyhjäksi pumppuun joudut kohdistamaan voiman vain aivan pientä painetta vastaan esim. ekalla pumppauksella saisit pullon 750 torriin: joudut käyttämään siihen voimaa vain p = F/A:n mukaan vain 10 torria vastaavan voiman (riippuen pumpun halkaisijan pinta-alasta). Seuraavalla pumppauksella tuo paine-ero on suurempi ilmanpaine edelleen 760, pullon esim. 740. Näin jatkuu ja tämän olet tuntenut kun ole pulloasi tyhjennellyt. No, kun tosiaan päästään alle torrin paineisiin, pumppuun joutuu kohdistamaan koko ajan sen 760 torria vastaavan voiman - sillä nyt ei ole mitään merkitystä onko se aivan tarkkaan ottaen 759,8; 759,9 vai 759,9999 (ilmanpainekin vaihtelee paljon, kuten tiedät). Tästä esimerkistä tuli mieleen Sinun esimerkkisi, ettei traktoritkaan jaksa vetää tyhjiöityjä puolipalloja irti toisistaan. No, jaksaa kyllä, jos puolipallojen poikkipinta-ala on riittävän pieni. Lasken Sinulle:

Poikkipinta-ala on neliömetri: tarvittava voima on F = pA eli F = 100000 Pa x 1 m2 = 100000 N eli voima, joka kestäisi n. 10000 kg:n l. 10 tonnin riippumisen tuosta pallon puolikkaasta (tämä on siis ilmanpaineen aiheuttama voimantarve).

Jos poikkipinta-ala on 1 neliösenttimetri, tarvittava voima on F = 100000 Pa x 0,0001 m2 = 10 N, joka vastaa noin kilon punnuksen painoa roikkumassa tuosta pienestä pallosta. Kaksi kiloa kun pistettäisiin roikkumaan, niin edes totaalinen tyhjiö ei enää riittäisi pitämään pallon puolikkaita yhdessä.

Muista, että nämä ovat kokeellisesti osoitettuja fysiikassa hyväksyttyjä laskentakaavoja.

Lue lisää

Tämä on varmaankin sekavahko viesti, mutta laitan tämän, ehkä tämä vähän keskeneräinenkin. Mutta yritän jotakin. Saatan palata myöhemmin asiaan, etenkin jos kommentoitavaa.



Tyhjiö-ilmiöt.

- Kello ei soi tyhjiössä. Tuo on aikaisempi tutkimus.

- Olen tekemässä tutkimusta siitä, pysähtyykö digitaalikello tyhjiön läheisyydessä ts. alkaako tuo kello jätättää.


Nuo tuohon alkuun, palataan tuohon viestiisi.


"Tosiaan, pallojen liike ei nopeudu pallojen vähetessä (jos näin olisi, lämpötila muuttuisi). Edelleen ne pallot kulkevat suoraviivaisesti ja satunnaisesti. Mikä tuon satunnaisuuden muka muuttaisi ? Satunnaisuus muuttuu vain niin, että pallot törmäilevät toisiinsa, jolloin törmäyksiä tapahtuu vähemmän siellä, missä on harvempaan palloja, joten pallojen nettoliike suuntautuu sinne, missä on harvempaa (mutta huomio: muut pallot aiheuttavat ko. voiman - ei mikään muu). Käytännössä pallot ovat niin nopeita, että moinen gradientti tasoittuu äärimmäisen nopeasti - käytännössä koko kammio on samassa paineessa koko ajan."

- Minä näen tuon asian toisin. Tuon viimeisen pallon liike on suoraviivaista, se kimpoilee seinästä seinään. Ja tuo liike on nopeaa. Ja se osuu kaikkeen.

Se on niin nopeaa - että se koskettaa lyhyessä ajassa kaikkia kohtia tuosta tyhjiöstä. Siis kaikkia kohtia.

Se ei vältä koskemasta tuota imurin suuaukkoa. Miksi se välttäisi osumasta johonkin kohtaan – ei, se koskettaa kaikkea.

Imurin suuaukko on olemassa, mutta se pallo ei pääse sisälle. Miksi - selitän myöhemmin, selitin sen jo aiemmissa viesteissä myös, mutta koetan selventää tarkemmin.

Pallojen liike ei siis nopeudu pallojen vähetessä. Ok.

Eli suljetussa tyhjässä tilassa, nk. tyhjiötilassa viimeinen pallo sinkoilee.

Jos tuonne ylipaineella (tms.) lisättäisiin toinen pallo ja kammio suljettaisiin. Olisi tuossa tilassa kaksi palloa - molemmat sinkoilisivat edelleen samaan tahtiin, kuin se yksi pallo.


Mikä saa aikaan vauhdin - eikö voima. Esimerkiksi auton nopeutta kasvatetaan painamalla kaasupoljinta. Moottori antaa kovemman voiman - auton nopeus kasvaa.


Jos puhutaan pelkästä voimasta ...
Voimalla on suunta - suoraviivainen suunta. Tuota suunta ei voi muuttaa kuin toinen voima. Voi olla voima - ja sen vastavoima - liike pysähtyy silloin - voimat kohtaavat.



Tuolla nuo kaksi palloa liikkuvat koko ajan samalla nopeudella, sinkoillen, koskettaen lyhyessä ajassa joka kohtaa tuossa kammiossa. Ne on palloja. Jos pallot törmäävät kohti suoraan toisiinsa - ne kimpoavat takaisin toisistaan kohtisuorasti.

Miksi ne eivät sulautuneet toisiinsa? - Ei ollut sopiva olosuhde. Lämpötila ei ollut sopiva.

Aikaisemmin kerroit, että jos tyhjiötä kuumentaa ulkoapäin - tyhjiöstä tulee parempi ... Että silloin tyhjiön seinästä olisi irtoillut epäpuhtaudet ...

Minä näen tuon toisin - silloin juuri nuo sisällä olleet epäpuhtaudet ovat lämpötilan voimasta voineet sulautua toisiinsa. Tai että jotkut niistä ovat jopa sulautuneet seinään ... Tällöin on vähempi liikettä "tyhjiössä" - ja se on parempi tyhjiö - mutta ei siis täydellinen tyhjiö. (jos siis lämpötilan johdosta seinistä olisi irronnut kappaleita tyhjään sinkoilemaan - eikö silloin tyhjiö nimenomaan olisi huonontunut - siellähän sinkoilisi enemmän partikkeleja)


Olen sitä mieltä, että lämpö tuolla tyhjiökammiossa ei lisää noiden atomien liikenopeutta - vaan noiden atomien herkkyyttä tarttua toisiinsa. Atomissahan on ydin. Ja ytimen ympärillä pyörii elektronit. Eikö juuri sidokset tule elektronien yhdistyessä. Mielestäni lämpö kasvattaa noiden elektronien liikenopeutta, mutta ei ytimen liikenopeutta.



Jos mennään vielä tuohon yhteen palloon. Tuo yksi pallo on juuri tuo avaintekijä tuossa tyhjiössä.

Tyhjiö on tuo pieni hetki - kun se viimeinen pallo on imurin ja tyhjiön välissä - se on vastavoimien välissä.



Et puuttunut ollenkaan tuohon "luukkuilmiöön", että miksi tuon tyhjiöpullon ja imurin väliin on helppo laittaa suljin - että tuo ei vaadi voimaa.

Se on juuri siinä vastavoimien välissä. Siinä on kiinteä läppä. Levy.


Viimeinen pallo - on viimeinen atomi.




Minä näen atomin kiinteänä aineena. Jos minulta kysytään "Mikä on kiinteä aine?" - minä sanon, että atomi.

Minulle ehkä väitetään, että atomihan on kiinteän aineen osa - ei se kiinteä aine. Minä vastaan tuohon, että minä näen atomin tiilenä. Miten ilman tuota pientä vaikka rauta-atomia, sinä koskaan voit rakentaa rautaa. (ja eihän atomin ydin ole sitoutunut toisiin atomeihin, vaan atomin elektronit)






Atomi on olemassa - atomi on kiinteä, tuota minä väitän. "Tiili".

Atomi on vastavoimien välissä - siksi se on kiinteä.

Aivan kuin metallitikku on kiinteä. Se on ikään kuin vastavoimien välissä - jos metallitikkua vetää, siinä on vastavoima aivan sama voima kuin vetovoima. Ilman tuota vastavoimaa ei tuo kiinteä metallitikku pysyisi kasassa - vaan löprähtäisi jo alkumetreillä vedossa, jo ennen sitä lie ...



Siksi tuon lunkun sulkeminen on helppoa, tuossa vastavoimien välissä. Siihen voi vaikka rautalevyn asettaa. Tai vaikka jäälevyn. Jäälevykin kestää. Se on vastavoimien välissä. Se kestää, vaikka imurissa olisi kovakin alipaine. (ja tyhjiöpuolella sama vastavoima)

Huom. Jäälevy ei kestä, jos sen laittaisi "tyhjiön suuksi" - mutta toisella puolella ei olisi imuri enää käynnissä vaan sammutettu. Silloin jäälevy ei kestäisi. Silloin se ei olisi enää vastavoimien välissä.






Kiinteä aine jää vastavoimien väliin. Muuten tuo kiinteä ei pysyisi kasassa, eikä olisi kiinteä.



Lämpötila tosiaan on asia erikseen. Atomit juuri eri lämpötiloissa käyttäytyvät niille ominaisella tavalla. Mutta eikö ytimet ole erikseen, sidos on tapahtunut elektroneilla.


Minä näen metallin nesteenä siinä, missä vedenkin.

Ja minä näen jään kiinteänä metallina.

Ne ovat vain eri aineita.

Kyllä minä tiedän, että jää sulaa.

Kyllä metallikin sulaa.



Sidokset ovat erilaisia - mutta kaiken "tiili" on tuo yksi kiinteä aine. Atomi.

Atomissa on voima - ja vastavoima, että se pysyisi kasassa.





Tyhjiö on pieni hetki. Se vähän kuin paljastaa atomin.

Atomi on vastavoimien välissä. Se on kiinteä aine.

Voisin muuttaa aloituksen, jos se viestiä poistamatta onnistuisi. Vaihtaisin sen tähän ...

Takaisin tyhjiöön.

1. Aivan. Lähtötilanteessa pullossa on ilmaa. En tiedä selitinkö aloituksessa hieman epäselvästi, mutta pullossa on siis lähtötilanteessa ilmaa. Tuota voisi verrata aivan hyvin siihen, kuin että tyhjä pullo on tavallisessa ulkoilmassa, ja korkki kierretään kiinni. Pullon sisällä on siis ilmaa. Sen näkee vaikka siitä, että korkitettu pullo kelluu veden päällä.

Nyt siis lähtötilanne on verrattavissa tuohon. Pullo vain kierretään tuohon tyhjiörakennelmaan, vrt. korkki. Ilmaa sinne jää. Pullon verran ilmaa.

Ja männän ja sylinterin raossa on ilmaa varmasti käytännössä ja lie muutakin "töhnää".

Mutta jos lasketaan vain tuon pullon sisällä oleva ilma - tässä esimerkissä.


2. Systeemi tosiaan on ulospäin tiivis. Eli tosiaan - koska mikään ei ole voinut lisätä rakennelman sisälle mitään - on rakennelman sisällä vain tuon pullon sisältämä ilma.

Eli pullon verran ilmaa sitä tyhjää. Tuossa esimerkkivideossa väitöksen mukaan.


3. Ostin tyhjiöpumpun (ylempänä ketjussa siitä). Kun vedin tyhjää pulloa tuolla tyhjiöpumpulla, niin jokainen uusi veto tuntui raskaammalta kuin aikaisempi veto.

Vielä toinen esimerkki.


Entä jos tuon esimerkin pullossa olisi elastinen pohja. Eikö tuo elastinen pohja repeäisi lopulta tuon traktorin vetäessä mäntää.

Eikö, suhteessa, sama tapahtu tuolle tavalliselle lasipullolle, lopulta.

Kyseessä olisi vain eri materiaalit. Toinen on lujempaa kuin toinen. Mutta suhteessa, eikö ne käyttäydy samoin. Jos toinen hajoaa, miksi toinen ei hajoaisi.

Lasi on jäykkää. Ja kovaa. Ja kova kun hajoaa, niin se pirstaloituu.


Olen tuumaillut tuota ...

M135 kirjoitti:

1. Aivan. Lähtötilanteessa pullossa on ilmaa. En tiedä selitinkö aloituksessa hieman epäselvästi, mutta pullossa on siis lähtötilanteessa ilmaa. Tuota voisi verrata aivan hyvin siihen, kuin että tyhjä pullo on tavallisessa ulkoilmassa, ja korkki kierretään kiinni. Pullon sisällä on siis ilmaa. Sen näkee vaikka siitä, että korkitettu pullo kelluu veden päällä.

Nyt siis lähtötilanne on verrattavissa tuohon. Pullo vain kierretään tuohon tyhjiörakennelmaan, vrt. korkki. Ilmaa sinne jää. Pullon verran ilmaa.

Ja männän ja sylinterin raossa on ilmaa varmasti käytännössä ja lie muutakin "töhnää".

Mutta jos lasketaan vain tuon pullon sisällä oleva ilma - tässä esimerkissä.


2. Systeemi tosiaan on ulospäin tiivis. Eli tosiaan - koska mikään ei ole voinut lisätä rakennelman sisälle mitään - on rakennelman sisällä vain tuon pullon sisältämä ilma.

Eli pullon verran ilmaa sitä tyhjää. Tuossa esimerkkivideossa väitöksen mukaan.


3. Ostin tyhjiöpumpun (ylempänä ketjussa siitä). Kun vedin tyhjää pulloa tuolla tyhjiöpumpulla, niin jokainen uusi veto tuntui raskaammalta kuin aikaisempi veto.

Vielä toinen esimerkki.


Entä jos tuon esimerkin pullossa olisi elastinen pohja. Eikö tuo elastinen pohja repeäisi lopulta tuon traktorin vetäessä mäntää.

Eikö, suhteessa, sama tapahtu tuolle tavalliselle lasipullolle, lopulta.

Kyseessä olisi vain eri materiaalit. Toinen on lujempaa kuin toinen. Mutta suhteessa, eikö ne käyttäydy samoin. Jos toinen hajoaa, miksi toinen ei hajoaisi.

Lasi on jäykkää. Ja kovaa. Ja kova kun hajoaa, niin se pirstaloituu.


Olen tuumaillut tuota ...

Lue lisää

Tuo 1 - 2 kohta on aivan perus termodynamiikan kaavoilla laskettavissa. Alunperin pullossa ollut ilma täyttää koko tilavuuden (pullon sylinterin muodostama tilavuus). Tilan sisällä vallitseva ilmanpaine on suoraan verrannollinen tilavuuksien suhteeseen, olettaen että lämpötila ei muutu, p2 = p1 x V1 / V2. Alussa männän vetämiseen vaadittu voima kasvaa, mutta lopulta kun paine sisällä alkaa lähetä nollaa, vaadittu voima ei juurikaan muutu vedettäessä mäntää pidemmäle.
Lasipullo joko kestää tai hajoaa, ei tarvitse olla kummoinenkaan pullo että kestää "täydellisen" tyhjiön sisällään. Tavallisen hehkulampunkin sisällä on tyhjiö ja hyvin kestää.

Tietenkin se pullo jossa on alipaine uppoaa vähemmän jos oletetaan, että pullot ovat samanlaiset eivätkä ne muuta muotoaan kokeessa. Todellisuudessa tuo uppoama-ero on niin pieni, että sitä voi olla vaikea tarkastella. Punnitus olisi tarkempi tapa jos on kunnollinen vaaka. Tietenkin punnituksessa pullo jossa on suurempi alipaine painaa vähemmän kuin pullo jossa on pienempi alipaine tai ei alipainetta ollenkaan.

Näissä sinun suorittamissa kokeissa kannataisikin puhua mieluummin alipaineesta kuin tyhjiöstä. Edes jonkinlaisen tyhjiön imemiseen tarvitaan kalliit laitteet ja monta erilaista pumppua. Jos haluat tehdä parempia kokeita, niin voisit myös hankkia painemittarin, jolla voit painetta/alipainetta tarkastella. Esimerkiksi halpa rengaspainemittari käy hyvin.

Dresden kirjoitti:

Tietenkin se pullo jossa on alipaine uppoaa vähemmän jos oletetaan, että pullot ovat samanlaiset eivätkä ne muuta muotoaan kokeessa. Todellisuudessa tuo uppoama-ero on niin pieni, että sitä voi olla vaikea tarkastella. Punnitus olisi tarkempi tapa jos on kunnollinen vaaka. Tietenkin punnituksessa pullo jossa on suurempi alipaine painaa vähemmän kuin pullo jossa on pienempi alipaine tai ei alipainetta ollenkaan.

Näissä sinun suorittamissa kokeissa kannataisikin puhua mieluummin alipaineesta kuin tyhjiöstä. Edes jonkinlaisen tyhjiön imemiseen tarvitaan kalliit laitteet ja monta erilaista pumppua. Jos haluat tehdä parempia kokeita, niin voisit myös hankkia painemittarin, jolla voit painetta/alipainetta tarkastella. Esimerkiksi halpa rengaspainemittari käy hyvin.

Lue lisää

Niin mikä voima pitää alipaineistetun pullon pinnalla paremmin?

Sitä paitsi eikö ilmanpainekin paina enemmän tuota enemmän pinnalla olevaa pulloa ... Mutta silti se kelluu paremmin ...


Mikä voima siis pitää tyhjiöpullon, tai alipaineistetun pullon paremmin pinnalla?

M135 kirjoitti:

Niin mikä voima pitää alipaineistetun pullon pinnalla paremmin?

Sitä paitsi eikö ilmanpainekin paina enemmän tuota enemmän pinnalla olevaa pulloa ... Mutta silti se kelluu paremmin ...


Mikä voima siis pitää tyhjiöpullon, tai alipaineistetun pullon paremmin pinnalla?

Lue lisää

Pullossa ei ole ilmaa, joten se painaa vähemmän. Alipaineistetussa pullossa on tietenkin vähän ilmaa, mutta vähän ilmaa painaa vähemmän kuin paljon ilmaa. Tietenkin kevyempi kappale kelluu korkeammalla kuin painava saman tilavuuden omaava kappale.

M135 kirjoitti:

Niin mikä voima pitää alipaineistetun pullon pinnalla paremmin?

Sitä paitsi eikö ilmanpainekin paina enemmän tuota enemmän pinnalla olevaa pulloa ... Mutta silti se kelluu paremmin ...


Mikä voima siis pitää tyhjiöpullon, tai alipaineistetun pullon paremmin pinnalla?

Lue lisää

En saanut testitulosta.

Tai sain, mutta en saanut vastausta siihen, kumpiko kelluisi paremmin.

En huomannut paljoakaan eroa "mittauksissa" kun käsikopelolla koetin.

Eli testasin siten, että käytin kahta tyhjää kaljapulloa, molempiin laitoin tyhjiöpumpun mukana tulleet korkit kiinni, mutta toiseen imin tyhjiön klikkaukseen asti.

En osaa sanoa, käsipelillä tarkkaan, kumpiko tuntui kevyemmältä tai raskaammalta. Välillä toinen tuntui kevyemmältä, välillä toinen.

En sano juuta enkä jaata.


Palaan astialle ...

M135 kirjoitti:

En saanut testitulosta.

Tai sain, mutta en saanut vastausta siihen, kumpiko kelluisi paremmin.

En huomannut paljoakaan eroa "mittauksissa" kun käsikopelolla koetin.

Eli testasin siten, että käytin kahta tyhjää kaljapulloa, molempiin laitoin tyhjiöpumpun mukana tulleet korkit kiinni, mutta toiseen imin tyhjiön klikkaukseen asti.

En osaa sanoa, käsipelillä tarkkaan, kumpiko tuntui kevyemmältä tai raskaammalta. Välillä toinen tuntui kevyemmältä, välillä toinen.

En sano juuta enkä jaata.


Palaan astialle ...

Lue lisää

Koetin upottaa pulloja veteen, en osaa sanoa, kumpiko tuntui kevyemmälle tai raskaammalle upottaa ...

Pitää uusia testi joskus ...

M135 kirjoitti:

Koetin upottaa pulloja veteen, en osaa sanoa, kumpiko tuntui kevyemmälle tai raskaammalle upottaa ...

Pitää uusia testi joskus ...

Niin no ei ihme, että et tuntenut eroa, koska ero on grammojen luokkaa. Ilmahan painaa tässä normaali-ilmanpaineessa noin 1,22 kg/m^3, joten tuon 0,7 litran pullon paino vähenisi noin 0,9 grammaa jos pystyisit imemään sinne oikean tyhjiön. Tuolla alipaineella pullo kevenee ehkä jotakin 0,5 grammaa, joten tarkkalla vaa'alla kyllä pystyy eron huomaamaan, mutta ei oikein muuten.

Hmmm.

M135 kirjoitti:

Hmmm.

Eli miten?

Siten, että alkaa pullolla hakkaamaan pullon pohja alaspäin tuota kapeaa onkaloa pohjaan asti.

Vesi roiskuu pois. Ylipaineen johdosta nk.

:D





:D

- En uskalla sanoa, ketkä voittaisivat ... (koska en tiedä)


Voihan sen nimittäi niinniin tehhä ...


(homma vaan muuttuisi hankalammaksi, jos onkalo olisi käsivarren mittainen, ja pullo olisi ainoa työkalu)

M135 kirjoitti:

Eli miten?

Siten, että alkaa pullolla hakkaamaan pullon pohja alaspäin tuota kapeaa onkaloa pohjaan asti.

Vesi roiskuu pois. Ylipaineen johdosta nk.

:D





:D

- En uskalla sanoa, ketkä voittaisivat ... (koska en tiedä)


Voihan sen nimittäi niinniin tehhä ...


(homma vaan muuttuisi hankalammaksi, jos onkalo olisi käsivarren mittainen, ja pullo olisi ainoa työkalu)

Lue lisää

Hmm.

"Kello ei tyhjiössä kilise" ...

Pitää joskus kyllä tuota testata ...


Tuosta tulee mieleen - keihäänheittäjät.


Tai se ilmiö, että uusikin kello joskus jätättää :o ...


Eräässä esimerkissä, nimittäin juuri tyhjiöhän syntyy aivan ilmaan - kuten olen ilmiantanut, kun vaikka kättä heilauttaa ...


Mitä nopeammin kättä heilauttaa, syntyy tyhjiö ilmaan ... Vrt. suihkukone-esimerkki ...


Keihäänheittäjillä on nopea heittokäsi ... Kello tuohon käteen ...


Jätättääkö ...



?




Tuli vain mieleen ... Kun tätä tyhjiöilmiötä tässä mietitään ...

M135 kirjoitti:

"Kello ei tyhjiössä kilise" ...

Pitää joskus kyllä tuota testata ...


Tuosta tulee mieleen - keihäänheittäjät.


Tai se ilmiö, että uusikin kello joskus jätättää :o ...


Eräässä esimerkissä, nimittäin juuri tyhjiöhän syntyy aivan ilmaan - kuten olen ilmiantanut, kun vaikka kättä heilauttaa ...


Mitä nopeammin kättä heilauttaa, syntyy tyhjiö ilmaan ... Vrt. suihkukone-esimerkki ...


Keihäänheittäjillä on nopea heittokäsi ... Kello tuohon käteen ...


Jätättääkö ...



?




Tuli vain mieleen ... Kun tätä tyhjiöilmiötä tässä mietitään ...

Lue lisää

Sen takiahan kelloa pidetään vasemmassa kädessä ...

... Varsinkin poikamiehet ...







Ukkomiehillä ei kello jätätä, vaikka olisi vasenkätinenkin ...





Hah hah hah.





No tuo vitsinä ...





Mutta siis, pitää testata tuota tyhjiöhommaa digitaalikellolla. Kello tyhjiöön, alkaako jätättää ...



Teen tuon testin ... Joskus ...

>

Hä ? Eihän heikkene. Siis jos paine on esim. 760 torr niin pienelle pinta-alalle kohdistuu pieni voima ja suurelle 760 torrin aiheuttama voima on suuri.

>

Ei. Tuo kaavan A on nimenomaan voiman vaikutusala eli ison levyn paino (painovoima) kohdistuu pienelle levylle (alalle A). On tietysti aivan sama, minkä muotoinen ylempi kappale on, älä nyt itsestäsi vielä dorkempaa tee, mitä oikeasti olet.

Väitökset vetäytyy kirjoitti:

>

Hä ? Eihän heikkene. Siis jos paine on esim. 760 torr niin pienelle pinta-alalle kohdistuu pieni voima ja suurelle 760 torrin aiheuttama voima on suuri.

>

Ei. Tuo kaavan A on nimenomaan voiman vaikutusala eli ison levyn paino (painovoima) kohdistuu pienelle levylle (alalle A). On tietysti aivan sama, minkä muotoinen ylempi kappale on, älä nyt itsestäsi vielä dorkempaa tee, mitä oikeasti olet.

Lue lisää

Mä kannatan M satakolmevitosta kun se on niin tarkkaan tutkinut tämän asian. Tehdään kapina, juodaan kossua ja pannaan kaavat uusiksi. Kun kaavat on uusittu, niin juodaan kossua ja tehdään lakko.
Pääasia että kehitys etenee.

Väitökset vetäytyy kirjoitti:

>

Hä ? Eihän heikkene. Siis jos paine on esim. 760 torr niin pienelle pinta-alalle kohdistuu pieni voima ja suurelle 760 torrin aiheuttama voima on suuri.

>

Ei. Tuo kaavan A on nimenomaan voiman vaikutusala eli ison levyn paino (painovoima) kohdistuu pienelle levylle (alalle A). On tietysti aivan sama, minkä muotoinen ylempi kappale on, älä nyt itsestäsi vielä dorkempaa tee, mitä oikeasti olet.

Lue lisää

Newtonhan tosiaankin ilmaisee painovoiman.


Pitikin laittaa se N tuon 100 000 jälkeen ...

Olisi pitänyt laittaa pelkkä F.

100 000 F.

:)

Eikö avaruuksissa, matematiikan avaruuksissa juuri väännetä pelkillä F kirjaimilla ym. noita juttuja ...



Tietenkin tuo N vähän nyt sotkee - koska painovoimaa ei sinänsä ole - teoriani mukaan - ollenkaan olemassa. Sitä ei ilmeisesti ole olemassa.

On olemassa fain foima F.


Siis tietenkin pysymme maankamaralla ...

... Mutta imukuppi toimii avaruudessa.


:)


Ottakaa nyt huumorillakin tätä juttua ... Otatte kai ...

Jos olen väärässä - voin lähettää teille shamppanjaa ...


(niille parille ketkä vielä ovat jaksaneet yrittää keskukstella ... ja mikspä ei muillekin jos vain olisi varaa ...)

Olen kyllä valmiina vääntämään vielä aika pitkään, ennen kuin suostun lähettämään ...

Tyhmä kun olen ...

:)




Koetan vain pähkätä tuota tyhjiötä, kun se kiinnostaa ... Monilta eri kanteilta ...

Kun kuitenkin on tutkittu "kello ei pirise tyhjiössä" ... Ilmiönä tuo on mielenkiintoinen.

M135 kirjoitti:

Newtonhan tosiaankin ilmaisee painovoiman.


Pitikin laittaa se N tuon 100 000 jälkeen ...

Olisi pitänyt laittaa pelkkä F.

100 000 F.

:)

Eikö avaruuksissa, matematiikan avaruuksissa juuri väännetä pelkillä F kirjaimilla ym. noita juttuja ...



Tietenkin tuo N vähän nyt sotkee - koska painovoimaa ei sinänsä ole - teoriani mukaan - ollenkaan olemassa. Sitä ei ilmeisesti ole olemassa.

On olemassa fain foima F.


Siis tietenkin pysymme maankamaralla ...

... Mutta imukuppi toimii avaruudessa.


:)


Ottakaa nyt huumorillakin tätä juttua ... Otatte kai ...

Jos olen väärässä - voin lähettää teille shamppanjaa ...


(niille parille ketkä vielä ovat jaksaneet yrittää keskukstella ... ja mikspä ei muillekin jos vain olisi varaa ...)

Olen kyllä valmiina vääntämään vielä aika pitkään, ennen kuin suostun lähettämään ...

Tyhmä kun olen ...

:)




Koetan vain pähkätä tuota tyhjiötä, kun se kiinnostaa ... Monilta eri kanteilta ...

Kun kuitenkin on tutkittu "kello ei pirise tyhjiössä" ... Ilmiönä tuo on mielenkiintoinen.

Lue lisää

Kun siis unohtaa painovoiman ja vääntää kaavaa pelkkänä F:nä.

Kun kerran F on suoraviinainen liike. Vain toinen voima F voi tuota liikettä muuttaa.

Maanvetovoima ei ole vastavoima tuolle kys. kaavassa olevalle voimalle F. Se on samansuuntainen voima.

Missä on siis vastavoima?

Eikö vastavoiman ole oltava olemassa?

Esimerkissäni - Niin oikeassa elämässä voiman 100 000 F alle litistyy, maan ja tuon voiman väliin. Olemme pannukakkuna.

Kuitenkin.


Tuosta kaavasta puuttuu vastavoima.

Mikä voima aiheuttaa litistymisen?



Jos tuo voima kohdistuisi meihin avaruuksissa - näyttäisi siltä, että pitäisimme sormemme päällä 100 000 F voimaista teräslevyä.

Emme me litistyisi.



Olisimme teräsmiehiä.

M135 kirjoitti:

Kun siis unohtaa painovoiman ja vääntää kaavaa pelkkänä F:nä.

Kun kerran F on suoraviinainen liike. Vain toinen voima F voi tuota liikettä muuttaa.

Maanvetovoima ei ole vastavoima tuolle kys. kaavassa olevalle voimalle F. Se on samansuuntainen voima.

Missä on siis vastavoima?

Eikö vastavoiman ole oltava olemassa?

Esimerkissäni - Niin oikeassa elämässä voiman 100 000 F alle litistyy, maan ja tuon voiman väliin. Olemme pannukakkuna.

Kuitenkin.


Tuosta kaavasta puuttuu vastavoima.

Mikä voima aiheuttaa litistymisen?



Jos tuo voima kohdistuisi meihin avaruuksissa - näyttäisi siltä, että pitäisimme sormemme päällä 100 000 F voimaista teräslevyä.

Emme me litistyisi.



Olisimme teräsmiehiä.

Lue lisää

"Kun kerran F on suoraviinainen liike. Vain toinen voima F voi tuota liikettä muuttaa."

- Suoraviivainen.

M135 kirjoitti:

Kun siis unohtaa painovoiman ja vääntää kaavaa pelkkänä F:nä.

Kun kerran F on suoraviinainen liike. Vain toinen voima F voi tuota liikettä muuttaa.

Maanvetovoima ei ole vastavoima tuolle kys. kaavassa olevalle voimalle F. Se on samansuuntainen voima.

Missä on siis vastavoima?

Eikö vastavoiman ole oltava olemassa?

Esimerkissäni - Niin oikeassa elämässä voiman 100 000 F alle litistyy, maan ja tuon voiman väliin. Olemme pannukakkuna.

Kuitenkin.


Tuosta kaavasta puuttuu vastavoima.

Mikä voima aiheuttaa litistymisen?



Jos tuo voima kohdistuisi meihin avaruuksissa - näyttäisi siltä, että pitäisimme sormemme päällä 100 000 F voimaista teräslevyä.

Emme me litistyisi.



Olisimme teräsmiehiä.

Lue lisää

Oikeastaan ensimmäinen ymmärtämistä vaativa asia fysiikassa, joka tulee vastaan, on voiman ja vastavoiman laki: voima aiheuttaa aina yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen vastavoiman. No, mitä tämä tarkoittaa. Auto vetää peräkärryä voimalla F. No, peräkärry ei luonnollisesti vedä autoa (auto jäisi tällöin paikalleen) vaan aiheuttaa vastakkaissuuntaisen samansuuruisen voiman (määritelmän mukaan) eli peräkärryn vetoaisa voi katketa, jos se ei kestä voimaa F, mutta koska peräkärry aiheuttaa vastakkaissuuntaisen voiman autoon, myös vetokoukku voi hajota, jos se ei kestä voimaa F (tai siis itse asiassa F:n vastavoimaa). Ymmärrätköhän tämän esimerkin perusteella tämän lain. Toivottavasti selvensi (huomaan, ettei Sinulla ole oikein hujua, mitä voimalla ja vastavoimalla tarkoitetaan).

>

Tosiaan vastavoima on aina olemassa. Tuossa esimerkissä se on esim. sormen tukivoima, sen deformaatiovoima jne.

Jos mietit, mikä esim. ilmanpaineen vastavoima on niin se on esim. kammion sisäpinnan tukivoima.

>

Jos tarkoitat, että sen paino on tuo ilmoittamasi (ja vastaan Newtonia) niin avaruudessahan ei ole vetovoimaa, joka aiheuttaisi painon (painovoiman), joten avaruudessahan isoakin levyä voi pidellä sormella. Painovoiman vaikutusalueella se onkin sitten ihan toinen juttu.

M135 kirjoitti:

"Kun kerran F on suoraviinainen liike. Vain toinen voima F voi tuota liikettä muuttaa."

- Suoraviivainen.

Joo, älä ota enää.

>

Itse asiassa sekoitat tässäkin kaksi asiaa: liike ja voima eivät ole mitenkään verrannollisia toisiinsa.

vastavoiman laki kirjoitti:

Oikeastaan ensimmäinen ymmärtämistä vaativa asia fysiikassa, joka tulee vastaan, on voiman ja vastavoiman laki: voima aiheuttaa aina yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen vastavoiman. No, mitä tämä tarkoittaa. Auto vetää peräkärryä voimalla F. No, peräkärry ei luonnollisesti vedä autoa (auto jäisi tällöin paikalleen) vaan aiheuttaa vastakkaissuuntaisen samansuuruisen voiman (määritelmän mukaan) eli peräkärryn vetoaisa voi katketa, jos se ei kestä voimaa F, mutta koska peräkärry aiheuttaa vastakkaissuuntaisen voiman autoon, myös vetokoukku voi hajota, jos se ei kestä voimaa F (tai siis itse asiassa F:n vastavoimaa). Ymmärrätköhän tämän esimerkin perusteella tämän lain. Toivottavasti selvensi (huomaan, ettei Sinulla ole oikein hujua, mitä voimalla ja vastavoimalla tarkoitetaan).

>

Tosiaan vastavoima on aina olemassa. Tuossa esimerkissä se on esim. sormen tukivoima, sen deformaatiovoima jne.

Jos mietit, mikä esim. ilmanpaineen vastavoima on niin se on esim. kammion sisäpinnan tukivoima.

>

Jos tarkoitat, että sen paino on tuo ilmoittamasi (ja vastaan Newtonia) niin avaruudessahan ei ole vetovoimaa, joka aiheuttaisi painon (painovoiman), joten avaruudessahan isoakin levyä voi pidellä sormella. Painovoiman vaikutusalueella se onkin sitten ihan toinen juttu.

Lue lisää

"Jos tarkoitat, että sen paino on tuo ilmoittamasi (ja vastaan Newtonia) niin avaruudessahan ei ole vetovoimaa, joka aiheuttaisi painon (painovoiman), joten avaruudessahan isoakin levyä voi pidellä sormella. Painovoiman vaikutusalueella se onkin sitten ihan toinen juttu."

Niin voikin. Esimerkiksi astronautti voi pidellä sormea avaruusaseman kyljessä. Kumpiko pitää kiinni? Kumpiko kannattelee toista?


Mikä voima erottaa astronautin ja avaruusaseman toisistaan. Kumpikaan ei liiku. Ne ovat yhtä massaa. Ne menevät avaruudessa johonkin suuntaan, yhdessä, liikkumattomana. Kun "ne" törmäävät "johonkin", niiden yhteinen massa törmää ja aiheuttaa törmäysvoiman "johonkin".


Mutta.
Vasta siinä vaiheessa, kun astronautti tökkää sormellaan hieman kovemmin - astronautti ja avaruusasema erkanevat, erottuvat toisistaan.

Kaava p=F/A ilmoittaa pelkästään voiman, mutta ei vastavoimaa joka eroittaa esineet omiksi itsiksiin. Astronautti ja avaruusasema ovat yhtä massaa tuon kaavan mukaan. Tuo astronautti ja avaruusasema ovat yhtä ja samaa massaa, mikään voima ei niitä voi erottaa, tuon kaavan p=F/A mukaan. Ne vain menevät (ovat samaa massaa, samaa ainetta).



Mutta.
Astronautti on olemassa - avaruusasema on olemassa.

Mutta kaavan p=F/A mukaan he ovat samaa massaa.



Ehkä tuo lauseeni "olisimme teräsmiehiä" on harhaanjohtava - oikeammin se menisi - "olisimme yhtä terästä". Toisin sanoen - meitä ei olisi.




Jaa-a.

M135 kirjoitti:

"Jos tarkoitat, että sen paino on tuo ilmoittamasi (ja vastaan Newtonia) niin avaruudessahan ei ole vetovoimaa, joka aiheuttaisi painon (painovoiman), joten avaruudessahan isoakin levyä voi pidellä sormella. Painovoiman vaikutusalueella se onkin sitten ihan toinen juttu."

Niin voikin. Esimerkiksi astronautti voi pidellä sormea avaruusaseman kyljessä. Kumpiko pitää kiinni? Kumpiko kannattelee toista?


Mikä voima erottaa astronautin ja avaruusaseman toisistaan. Kumpikaan ei liiku. Ne ovat yhtä massaa. Ne menevät avaruudessa johonkin suuntaan, yhdessä, liikkumattomana. Kun "ne" törmäävät "johonkin", niiden yhteinen massa törmää ja aiheuttaa törmäysvoiman "johonkin".


Mutta.
Vasta siinä vaiheessa, kun astronautti tökkää sormellaan hieman kovemmin - astronautti ja avaruusasema erkanevat, erottuvat toisistaan.

Kaava p=F/A ilmoittaa pelkästään voiman, mutta ei vastavoimaa joka eroittaa esineet omiksi itsiksiin. Astronautti ja avaruusasema ovat yhtä massaa tuon kaavan mukaan. Tuo astronautti ja avaruusasema ovat yhtä ja samaa massaa, mikään voima ei niitä voi erottaa, tuon kaavan p=F/A mukaan. Ne vain menevät (ovat samaa massaa, samaa ainetta).



Mutta.
Astronautti on olemassa - avaruusasema on olemassa.

Mutta kaavan p=F/A mukaan he ovat samaa massaa.



Ehkä tuo lauseeni "olisimme teräsmiehiä" on harhaanjohtava - oikeammin se menisi - "olisimme yhtä terästä". Toisin sanoen - meitä ei olisi.




Jaa-a.

Lue lisää

>

Onkohan kysymys edes mistään kannattelusta (kun kerran painovoimaa ei ole). Kiinnipitäjän voit ihan itse valita.

>

Miten niin yhtä massaa ? Jospa siinä on kaksi massaa kiinni toisissaan. Se miten tuota kannattaa alkaa laskea, ratkennee sillä, toimiiko tuo kombinaatio yhdessä (esim. törmätessään Kuuhun) vai erikseen (astronautin liikkeet).

>

Ei erottava voima mikään vastavoima ole. Ihan suora työntövoima siinä on kyseessä (alus tuntee työntövoiman samoin kuin astronautti aluksen tukivoiman työntäessään - eihän astronautti saisi mitään liikettä aikaiseksi, jos hän ojentelisi kättään pelkkää tyhjää "vastaan").

>

Ei ole. Onhan esim. astronautin sormen ja aluksen välissä (erittäin pieni) paine. Riipuu aina siitä, mitä osaa systeemistä tarkastellaan. Jos tarkastellaan tosiaan aluksen ja ihmisen välisiä voimia, ihminen ja alus käsitetään erillisiksi, ja jos ne toimivat yhdessä, ne kannattaa myös laskea yhdessä.

>

Miksei ? Heti kun paineesta tuleva voima ylittää kappaleiden vetovoiman, kappaleet irtaantuu toisistaan. Ei tämä sen kummempaa ole.

>

Eikä ole. Yrität nyt tehdä kaikkesi kumotaksesi tuon kaavan, mutta kun se ei mitenkään onnistu: se pysyy ja vaikuttaa ihan jokaisessa kohdassa, missä paineen kanssa pelataan - myös kappaleen (massan) sisällä, jos siellä tarvitsee paineet huomioida.