Nyt kun joulu on tulossa ja saa taasen herkkua, imellettyä perunalaatikkoa, niin onko jollain siihen omaperäisiä versioita, erilaisia valmistustapoja yms. Pidän nimittäin sellaisesta ruskeasta, oikein karamellisoituneesta perunalaatikosta, mutta aina en saa sitä aikaan, joskus kyllä.
Mikähän tähän vaikuttaa?
Perunalaatikko
crudo
44
13737
Vastaukset
- vanha kokki
Minulle on käynyt nimittäin usein samoin, ei tahdo loota oikein imeltyä.
Kokeilehan seuraavaa ohjetta:
Kilo jauhoisia perunoita
vettä
1/2 dl. ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1/4 tl.fenkolia
1/4 tl.muskottipähk. jauh.
50 gr, voita
4 dl maitoa
1 1/2 tl suolaa
Korppujauhoa
Tämä on perusohje hämäläiselle imelletylle perunalaatikolle. Itse olen lisännyt imeltymisen asteen selvittyä jonkin verran sokeria ja tummaa siirappia.
Keitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä.
Kuori mahdollisimman kuumina ja survo välittömästi. Ripottele survokseen ruisjauho ja nosta astia lämpöiseen paikaan peiteltynä. Anna seistä pari tuntia. Lisää sen jälkeen survokseen vehnäjauhot ja sekoita kunnolla, nosta jälleen lämpöiseen paikkaan vähintään 6:si tunniksi, mieluimmin vrk:si Sekoita imeltyneeseen ja jäähtyneeseen survokseen mausteet sulatettu voi ja maito. Tässä vaiheessa maista seosta ja lisää sokeri ja siirappi, jos imeltymistä ei ole tapahtunut riittävästi. Kaada seos voideltuun vuokaan, koristele pinta ja ripottele sille korppujauhoa ja juustohöylällä kylmästä voista vedetty jokunen lastu. Tiedät että perunalaatikko kuohuu kovasti, joten älä laita vuokaa liian täyteen. Paista miedossa 120-140 uuninlämmössä 2-4tuntia.
Tein juuri tällä ohjeella muutaman laatikon äitini 90 vuotisjuhliin ja laatikoista tuli oikein kelvollisia lisättyäni makeutusaineet. Eli perunoissa oli ilmeisesti jälleen jotain vikaa. Lopputuloksena oli melko ruskeaa ja lievästi karamellisoitunutta sileää kiiltävää perunalaatikkoa.
Kokeile muuten antamaani vinkkiä lanttulaatikosta, se kannattaa. Ohje on toisaalla näillä sivuilla.- turhuudenjumala
ruuan valmistushan on aika pitkälle kemiaa. joskus samasta perunalajikkeesta valmistettu muusi esimerkiksi tahtoo mennä liisteriksi, vaikka tekisit sen aivan samoin kuin edellisellä kerralla täydellisesti onnistunut muusi. imelletyssä perunalaatikossa perunan tärkkelyspitoisuus on tärkeää. suomen tärkkelyspitoisin peruna pito on oma valintani imellettyyn perunalaatikkoon. katselin omia ohjeita ja löysin raaka-aineiltaan samanlaisen ohjeen samanlaisen ohjeen kuin vahalla kokilla on. ainoana erotuksena oli, että siinä perunat keitettiin suolatussa vedessä. tämä pitää perunan kuoren ehjänä keitettäessä. itse käytän perunan survomiseen perunapuristinta, koska silloin ei tarvitse kuoria perunoita ollenkaan. eikä jää sattumia. sähkövatkainta en suosittele käytettäväksi, koska silloin tärkkelys alkaa helposti liisteröityä ja sitä emme halua. pienen tujauksen siirappia voi lisätä peruna-ruisjauhoseokseen imeltymisen alussa. lanttulaatikon ohjeen otin myös talteen. sitä pitää kokeilla tänä jouluna. imelää joulunodotusta.
Tällaisella ohjeella olen itsekin tehnyt, mutta en ole käyttänyt ruisjauhoja. Tuota fenkolia olen kyllä lisännyt - sopii muuten moneen muuhunkin räätikäsruokaan.
Onkohan tämä ohje satakuntalaista perua? Muistaisin, että lapsuuden laatikkoon taidettiin lisätä ruisjauhoja ja siitä saattaa tulla myös se ruskeampi värikin.
Eipähän meillä näistä joulunajan laatikoista käytetä kuin perunalaatikkoa - ehdoton suosikki! - ja lanttulaatikkoa. Porkkana ei mene kaupaksi eikä maksa.
Mo, maksan tilalle on helppo tehdä hyvä paté ja porkkanaa ei kukaan tunnu kaipaavan.
Löysin lanttulaatikko-ohjeen - hyvältä tuntuu.- äitimuori
sitä mieltä, että vika täytyy olla perunoissa. Mun äitini teki aivan ihanaa imellettyä perunalaatikkoa, mutta hänen reseptissä ei ollut tuota fenkolia ja muskottipähkinää eikä ruisjauhoja, vaan pieni ripaus suolaa. Muskottia meillä käytettiin lanttulaatikkoon. Makeus tuli siitä vehnäjauhosta ja perunoista.
Imeltymisaika oli yli yön ja paikassa jossa oli tasanen lämpö. Ei saanu aukasta ikkunaakaan, ettei imellys säikähdä. Joo, monilla vanhoilla oli tuokin taito hyppysissä.
On tosi haastavaa löytää sopiva perunalaji nykymarketeista. Taas tänäkin vuonna kokeilen. Onhan se sen arvoista, eikö. Paistamisiin! - PunaiseksiKoodattu
äitimuori kirjoitti:
sitä mieltä, että vika täytyy olla perunoissa. Mun äitini teki aivan ihanaa imellettyä perunalaatikkoa, mutta hänen reseptissä ei ollut tuota fenkolia ja muskottipähkinää eikä ruisjauhoja, vaan pieni ripaus suolaa. Muskottia meillä käytettiin lanttulaatikkoon. Makeus tuli siitä vehnäjauhosta ja perunoista.
Imeltymisaika oli yli yön ja paikassa jossa oli tasanen lämpö. Ei saanu aukasta ikkunaakaan, ettei imellys säikähdä. Joo, monilla vanhoilla oli tuokin taito hyppysissä.
On tosi haastavaa löytää sopiva perunalaji nykymarketeista. Taas tänäkin vuonna kokeilen. Onhan se sen arvoista, eikö. Paistamisiin!Punaiseksi koodattu pussi, niin onnistuu.
- PerunaLanttuNauris
äitimuori kirjoitti:
sitä mieltä, että vika täytyy olla perunoissa. Mun äitini teki aivan ihanaa imellettyä perunalaatikkoa, mutta hänen reseptissä ei ollut tuota fenkolia ja muskottipähkinää eikä ruisjauhoja, vaan pieni ripaus suolaa. Muskottia meillä käytettiin lanttulaatikkoon. Makeus tuli siitä vehnäjauhosta ja perunoista.
Imeltymisaika oli yli yön ja paikassa jossa oli tasanen lämpö. Ei saanu aukasta ikkunaakaan, ettei imellys säikähdä. Joo, monilla vanhoilla oli tuokin taito hyppysissä.
On tosi haastavaa löytää sopiva perunalaji nykymarketeista. Taas tänäkin vuonna kokeilen. Onhan se sen arvoista, eikö. Paistamisiin!Kaikki perunalajikkeet imeltyy.
Myös lanttu ja nauris imeltyy. - Anonyymi
äitimuori kirjoitti:
sitä mieltä, että vika täytyy olla perunoissa. Mun äitini teki aivan ihanaa imellettyä perunalaatikkoa, mutta hänen reseptissä ei ollut tuota fenkolia ja muskottipähkinää eikä ruisjauhoja, vaan pieni ripaus suolaa. Muskottia meillä käytettiin lanttulaatikkoon. Makeus tuli siitä vehnäjauhosta ja perunoista.
Imeltymisaika oli yli yön ja paikassa jossa oli tasanen lämpö. Ei saanu aukasta ikkunaakaan, ettei imellys säikähdä. Joo, monilla vanhoilla oli tuokin taito hyppysissä.
On tosi haastavaa löytää sopiva perunalaji nykymarketeista. Taas tänäkin vuonna kokeilen. Onhan se sen arvoista, eikö. Paistamisiin!Suomessa viljellään noin 60 erilaista perunalajiketta ja kaikki lajikkeet imeltyy. Yleisessä viljelyssä on näistä noin 20 lajiketta, joten ei pitäisi olla ongelmia imeltyvää lajiketta valitessa.
Nykyään monissa ohjeissa annetaan niin alhainen imeltämislämpötila, että imeltyminen siitä syystä ei onnistu. Epäonnistunut imeltäminen laitetaan lähes aina väärän perunalajikkeen syyksi, vaikka kysymyksessä on selvästi liian alhainen imeltymislämpötila. - Anonyymi
crudo kirjoitti:
Tällaisella ohjeella olen itsekin tehnyt, mutta en ole käyttänyt ruisjauhoja. Tuota fenkolia olen kyllä lisännyt - sopii muuten moneen muuhunkin räätikäsruokaan.
Onkohan tämä ohje satakuntalaista perua? Muistaisin, että lapsuuden laatikkoon taidettiin lisätä ruisjauhoja ja siitä saattaa tulla myös se ruskeampi värikin.
Eipähän meillä näistä joulunajan laatikoista käytetä kuin perunalaatikkoa - ehdoton suosikki! - ja lanttulaatikkoa. Porkkana ei mene kaupaksi eikä maksa.
Mo, maksan tilalle on helppo tehdä hyvä paté ja porkkanaa ei kukaan tunnu kaipaavan.
Löysin lanttulaatikko-ohjeen - hyvältä tuntuu.Tässä on ohje satakuntalaista perua. Ohjekin löytyi nimellä "satakuntalainen imelletty perunalaatikko".
Satakuntalainen imelletty Perunalaatikko
Herkullinen satakuntalainen viikonloppu ja arkiruoka imelletty satakuntalainen perunalaatikko kruunaa viikonloppuaterian.
Ainekset:
3 kg Soseutuvia perunoita
vettä
1,5-2dl vehnäjauhoja, perinteisesti on käytetty ruisjauhoja
n. 0,8 litraa maitoa
6 -8 dl kermaa
80-130 g voita sulatettuna tai siivuina sulamaan soseeseen
3 teelusikalklista suolaa
1,5-2 teelusikallista muskottipähkinää
Valmistusohje:
Keitä perunat kattilassa suolattomassa vedessä.
Kuori perunat ja soseuta kuumina vaikkapa muusinuijalla. Ohenna tönkkösose kuumalla keittovedellä.
Jäähdytä sose huolellisesti ja välillä sekoittaen 70-75 asteiseksi.
Lisää ja sekoita sekoita vehnäjauhot soseen joukkoon. Laita kansi kattilaan.
Laita sosekattila noin 70 asteiseen uuniin ja anna imeltyä noin 3tuntia. Sekoita noin 3 kertaa imeltymisen aikana. Varmista imeltyminen maistamalla.
Lisää soseeseen voi. Lisää maito ja kerma niin että saat sakean puuromaisen vellin.
Mausta suolalla ja muskottipähkinällä.
Laita sose voideltuun lasiseen tai posliiniseen uunivuokaan ja paista 150°c uunissa noin 3 tuntia.
Tarjoile satakuntalainen ilmelletty perunalaatikko viikonloppuaterialla. Valmista satakuntalaista imellettyä perunalaatikkoa useampi vuoka, niin siitä riittää myös alkuviikon arkiaterialle. - Anonyymi
Kokeilehan seuraavaa ohjetta:
Imelletty perunalaatikko.
Siirappia ja sokeria ei lisätä. Maku saadaan aidosti imeltämällä.
1 kg jauhoisia perunoita
vettä
1/2 dl. ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1/4 tl.fenkolia
1/4 tl.muskottipähk. jauh.
50 gr, voita
4 dl maitoa
1 1/2 tl suolaa
Korppujauhoa
Vinkki: Perunat voi kuoria raakoina ja ne voi keittää niukassa vesimäärässä täysin kypsiksi ja soseuttaa kuumina suoraan niukkaan määrään keittovettä. Veden määrä tulee ottaa huomioon ohjeessa, koska keittovesi jää soseeseen. Tämä tapa sopii erittäin hyvin jauhoisille kypsennettäessä helposti hajoaville perunoille. Näin vältetään suurimmat kuorimistappiot, keittotappiot ja liukenemistappiot.
Valmistusohje:
Keitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä.
Kuori mahdollisimman kuumina ja survo soseeksi välittömästi. Ohenna tönkkösose kuumalla keittovedellä. Jäähdytä sose suurta huolellisuutta noudattaen ja välillä sekoittaen noin 73 asteiseksi. Lisää noin 73 asteiseen soseeseen kaikki jauhot vähitellen ripottelemalla ja hyvin sekoittaen. Lisää vain tarvittaessa noin 73 asteista keittovettä. Pienien erien imeltäminen onnistuu parhaiten sähkölieden uunissa. Anna imeltyä noin 3 tuntia. sekoita imeltymisen aikana 2-3 kertaa. Maistamalla voit varmistaa imeltymisen. Lisää imeltyneeseen soseeseen sulatettu voi tai siivuina sulamaan, voisiivut sulaa varsin hyvin imeltymislämpöiseen soseeseen. Lisää soseeseen maitoa niin että saat sakean puuromaisen soseen. Lisää suola ja sekoita. Laita seos voideltuun lasiseen tai posliiniseen uunivuokaan, sirottele pinnalle korppujauhoa ja juustohöylällä kylmästä voista vedetty jokunen lastu. Tiedät että imellettyä perunalaatikkoa voi paistaa aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voit paistaa lähes täysiä vuokia. Paista imellettyä perunalaatikkoa noin 3 tuntia.
- rotissööri
kuori 1 kg perunat ja keitä suolattomassa vedessä 1/2 tuntia. Kaada osa vedestä pois (voi myös käyttää keiton pohjana) Muussaa. Lisää ruokalusikallinen vehnäjauhoja ja teelusikallinen suolaa sekä nokare voita ja kahvikupillinen kermaa ja teelusikallinen sokeria. Jos käytettävissä on aitoa maalaismaitoa suoraan lehmän alta, niin anna seistä ja päälle muodostunut kermakuori käy hyvin. Ripaus muskottipähkinää jauhettuna ja sekoita huolellisesti. Pistä uuniin pienellä lämmöllä moneksi tunniksi. Minulla on maatilalla metrin haloilla lämmitettävä karjalaistyyppinen leivinuuni, johon laitan laatikot, kun leivät on ensin paistettu, koko yön ajaksi mietoon lämpöön ohrapuuron ohella. Perunalaatikko kannattaa tehdä aamupäivällä ja sitten pitää huoneenlämmössä iltaan asti ja vasta sitten uuniin. Tee taikinasta löysää, hieman vellimäistä ja täytä vuoka vain puoleenväliin, sillä laatikko kiehuu lämmitettäessä; jotta ei roiskuisi yli. Aamulla laatikko on valmista ja sen voi myös pakastaa ja sitten lämmittää mikrossa tai paistinpannulla.
Leivinuuni sopii siksi,että on ensin lämpimämpää ja sitten lämpötila hiljalleen laskee. Kaupunkihellan uunissa, lämmitä ensin tunnin ajan 120 asteen lämpötilassa ja sitten pienennä lämpö 100 asteeseen. Hyvänmakuisen kuoren saat,kun viimeksi pidät 170 asteessa 15 minuuttia. Pieni määrä mustaleima emmentalia raasteena taikinaan on myös hyväksi.- pernalooran ystävälle
Totta-aina ei onnistu, mutta teidän hyillä ohjeillanne varmaankin. Mistähän sais tuon leivinuunin ja talkootyönä tekemään.
Missä vaiheessa tässä reseptissä annetaan massan imeltyä?
Olen aina antanut muussaamisen ja jauhojen lisäyksen jälkeen massan imeltyä muutaman tunnin kunnes se tuntuu vähän liestyneeltä. Ja lisännyt vasta sen jälkeen muut tykötarpeet. Käyttäisin minäkin puu-uunia, jos arkkitehti olisi sellaisen talooni suunnitellut - tai itse osannut vaatia. Mutta kunnei tullut mieleenkään ja nyt joutuu tyytymään sähköuuniin. Pitkään annan laatikon sielläkin olla.- äitemuzzi
crudo kirjoitti:
Missä vaiheessa tässä reseptissä annetaan massan imeltyä?
Olen aina antanut muussaamisen ja jauhojen lisäyksen jälkeen massan imeltyä muutaman tunnin kunnes se tuntuu vähän liestyneeltä. Ja lisännyt vasta sen jälkeen muut tykötarpeet. Käyttäisin minäkin puu-uunia, jos arkkitehti olisi sellaisen talooni suunnitellut - tai itse osannut vaatia. Mutta kunnei tullut mieleenkään ja nyt joutuu tyytymään sähköuuniin. Pitkään annan laatikon sielläkin olla.tota imeltymistä ihmettelin, eihän se imelly jos siihen muusattuun seokseen heti suolat pistää.
Seos maustetaan vasta sitten, kun laitetaan uuniin. Ja että juustoraastetta vielä päälle, mä sanoisin tuota rötissöörin tuotosta perunapaistokseksi, en imelletetyksi perunalaatikoksi.
Mä olen antanut sen tosi vetelän seoksen imeltyä yli yönkin vedottomassa tasaisen lämpösessä paikassa. Sitten vasta lisännyt suolan ja muut, pistänyt uuniin paistuun n. 2-3 tunniksi. Tää ei ole mitään hätähousun hommaa, kärsivällisyys palkitsee. Juups. - Tässävaiheessa
crudo kirjoitti:
Missä vaiheessa tässä reseptissä annetaan massan imeltyä?
Olen aina antanut muussaamisen ja jauhojen lisäyksen jälkeen massan imeltyä muutaman tunnin kunnes se tuntuu vähän liestyneeltä. Ja lisännyt vasta sen jälkeen muut tykötarpeet. Käyttäisin minäkin puu-uunia, jos arkkitehti olisi sellaisen talooni suunnitellut - tai itse osannut vaatia. Mutta kunnei tullut mieleenkään ja nyt joutuu tyytymään sähköuuniin. Pitkään annan laatikon sielläkin olla.Vähän imellyttämisestä.
Imellyttämisreaktiot ei toimi jos lämpötila on alle 60 astetta. Beetta toimii hitaasti 60 asteen tuntumassa, mutta alfa metetään käytännössä kokonaan.
Imellyttämisreaktioiden optimilämpötilat on 62-77 asteen alueella. Alfareaktion lämpötila on 70-75 astetta ja beettareaktion lämpötila on 62-66 asteetta. Tuntuukin oudolta että alle 50 asteessa yleensäkään tapahtuisi imeltymistä. Jo 1800 luvulla vakiintuneessa menetelmässä peruna ja keitinvesi soseutetaan ja 75 asteessa lisätään jauhot. Tämä menetelmä on edelleenkin toimiva.
75 asteinen sose laitetaan 65 asteiseen uuniin. Imeltyminen tarkistetaan noin 1/2 tunnin kuluttua maistamalla ja soseen pitäisi olla jo selvästi makeutunutta. Alfareaktiossa syntyvä dekstriini on tehokkain ja tärkein imellyttävä yhdiste. Alfareaktio jää kuitenkin usein hyödyntämättä nykyisin käytössä olevien matalien imellyttämislämpötilaohjeiden takia.
Kun sose jäähtyy alle 70 asteen, niin beettareaktiosta tulee vallitseva reaktio. Beettareaktiossa muodostuu maltoosia mikä on myös tärkeä makeuttava yhdiste. Riittävä imeltymisaste saavutetaan kun imeltymisaika on yhteensä 3-6 tuntia. Uunista voi katkaista virra ja antaa soseen olla uunissa aamuun. Lisämakeutusta ei tarvita. Makean himoiset ??? - EiLeivinuunia
pernalooran ystävälle kirjoitti:
Totta-aina ei onnistu, mutta teidän hyillä ohjeillanne varmaankin. Mistähän sais tuon leivinuunin ja talkootyönä tekemään.
Leivinuuni on aika työläs jos haluaa tarkasti toimia. Ensin joutuu seuraamaan että lämpötila laskee noin 80 asteeseen. Sose tulee huolellisesti jäähdyttää 78 asteiseksi ennen kuin siihen voidaan lisätä jauhot. Tästä eteenpäin tietty helpompaa koska imeltyminen tapahtuu uunin jäähtyessä.
Sähköuunissa imellyttäminen ei ole läheskään yhtä tarkkaa puuhaa. Uuni säädetään 70 asteisekisi ja noin 70 asteiseen soseeseen lisätään jauho. Ja uuniin imeltymään muutamaksi (3-6) tunniksi.
Ennan imeltämistä sosetta notkistetaan vedellä jäykähköksi "puuroksi". Soseen imeltäminen tarvii siis hiukan vettä, jauhot ja noin 70 asteen lämpötilan. Mitään muuta soseeseen tässä vaiheessa EI lisätä.
- teidän laatikko juttuun
ON IMELLETTY PERUNALAATIKKO,PERUNALAATIKKO,LIHAPERUNALAATIKKO SILAKKAPERUNALAATUKKOym:ym: selvennys mitä oikein tarkoitatte?
- Mattiv
Imelletty hämäläinen perinteinen perunalaatikko eli -tuuvinki
noin 2 kg jauhoisia perunoita (esim. Pito tai lähes vastaava, punaiseksi koodattu lajike)
4 – 6 rkl vehnäjauhoja
50 g voita tai rypsiöljyä
8 dl (täys)maitoa
2 tl suolaa
Keitä perunat kypsiksi kuorineen suolattomassa vedessä. Kuori kypsät perunat kuumina.
Survo ne (tai soseuta hyvin varovasti vaikka sähkövatkaimella) ja lisää jäähtyneeseen (< 75 ˚C) soseeseen vehnäjauhot. Jos survos on kovin kuiva, lisää joukkoon jäähtynyttä keitinvettä.
Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta.
Kun seos on löystynyt ja maistuu imelältä, lisää sulatettu voi tai rypsiöljy, maito ja suola. Seoksen sakeuden tulee olla löysän puuron ja tukevan vellin väliltä.
Kaada seos kahteen voideltuun 1,5 litran vuokaan. Kaada vuoat vain reilusti puolilleen, koska perunalaatikko kuohuu herkästi yli. Paista 150-175 asteessa 2-3 tuntia. Mikäli haluat pakastaa laatikon, sen voi tehdä ennen kypsennystä ja paistaa vasta sulatuksen jälkeen.
Huomioitani useimpien muiden imelletyn perunalaatikon ohjeiden puutteista:
Suurin osa imelletyn perunalaatikon ohjeista on harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Hämäläisen maalaistalon poikana pidän niiden esittämistä suorastaan vanhan ruokakulttuurin häväistyksenä, koska niissä on niin täydellisesti unohdettu perinteet ja pilataan imellyksen onnistumisen mahdollisuudet.
Vain harvoin kerrotaan, että imellyksen edellytys on oikeanlainen perunalajike, sen pitää olla jauhoinen eli tärkkelyspitoinen. Useissa kaupoissa on käytössä perunapussien värikoodi, ja niissä jauhoiset perunat ovat merkitty punaisella. Oikea lajikekaan ei kelpaa edes heti syksyllä perunannoston aikaan, vaan aikaisistaan vasta syystalvella. Kiinteistä perunoista saa taitavakin kokki usein aikaan vain liisteriä, joka ei imelly. Tätä sitten yritetään korjata lisäämällä sekaan siirappia, mutta silloin on jo ruoka menetetty.
Eri perunalajikkeiden tärkkelyspitoisuus voi olla vaikka seuraava: Pito 19,9 %, Suvi 18,9 %, Puikula 18,5 %, Hertha 17,2 %, Sabina 17,2 %, Lady Claire 17,0 %, Kulta 17,0 %, Satu 16,9 %, Rekord 16,9 %, Van Gogh 16,8 %, Fontane 16,5 %, Felsina 16,5 %, Matilda 16,1 %, Redstar 16,0 %, Gloria 15,8 %, Sini 15,7 %, Rosamunda 15,7 % .... Viljelyolosuhteilla on kuitenkin suurta merkitystä tärkkelyspitoisuuteenkin.
Monissa ohjeissa neuvotaan lisäämään rasva jo soseutuksen aikaan. Tässä ei ole vähintäkään järkeä. Imeltyminen ei kaipaa rasvaa, ja rasva vaan hapettuu suotta lämpimässä soseessa.
Usein erittäin paha puute on imellyksen ohjeissa. Monesti sanotaan vain, että jätetään sose lämpimään paikkaan. Useimmat nykyihmiset kuvittelevan tuollaiset 30 astetta olevan lämpimän paikan, mutta siinä lämpötilassa sose ennemmin pilaantuu kuin imeltyy. Imeltymisessä perunan tärkkelys hajoaa sokereiksi, ja prosessissa tarvittava amylaasi -niminen entsyymi tulee soseeseen lisättävästä viljasta. Amylaasia on viljassa kahta muotoa. Amylaasin beta -muodon toiminnan optimilämpötila on noin 62 - 65 astetta ja alfa -muodon noin 72 – 75 astetta. Molemmat hajottavat tärkkelystä sokereiksi, mutta hiukan erilaisiksi, ja molempien toimintaa tarvitaan. Itse imellytän sosetta sähköhellan uunissa n. 55 asteen lämpötilassa ja valvon lisäksi soseen lämpötilaa sähköisellä kinkunpaistomittarilla. Sosetta on hyvä sekoittaa imeltymisen aikana ja jauhojakin voi lisätä. Imeltynyt sose löystyy hyvin huomattavasti ja maistuu imelältä.
Paistaminen on jo helppo juttu, pitkään ja miedolla lämmöllä, jolloin vellimäinen seos valmistuu herkulliseksi perunatuuvingiksi.- äitemuzzi
kun kirjoitit tuon reseptin. Näköjään sama ohje kun mullakin.
Munkin olisi pitänyt tarkentaa: Hämäläinen imelletty perunalaatikko, koska imellettyjen perunalaatikoiden tekotapoja taitaa olla useempia. Joihinkin sotketaan sokeria ja siirappia.
Kiitos ! - vanha kokki
äitemuzzi kirjoitti:
kun kirjoitit tuon reseptin. Näköjään sama ohje kun mullakin.
Munkin olisi pitänyt tarkentaa: Hämäläinen imelletty perunalaatikko, koska imellettyjen perunalaatikoiden tekotapoja taitaa olla useempia. Joihinkin sotketaan sokeria ja siirappia.
Kiitos !on minunkin hallussani oleva hämäläinen ohje. Erona olivat näköjään vain ruisjauho ja muskotti. Itse imellytän perunasurvoksen leivinuunin päällä ja hyvin peitettynä. Imeltymisen loppuvaiheessa survos muuttuu vellimäiseksi, joskus kuitenkin joutuu makeuden lisäämiseksi auttamaan tilanetta siirapilla tai rippusella sokeria. Enpä ole tullut koskaan mitanneeksi lämpötilaa imellytyksen aikana, mutta täytyykin ensikerralla muistaa tuo kikka. Kiva kun sai noin tarkan kemiallisenkin selosteen mukaan, aina sitä oppii uutta. Muuten, viimeksi pakastamani laatikot olivat supermenekki vanhan äitimuorini 90 vuotispäivillä. Eivät olleet vähääkään vettyneitä, kuten täällä jotkut väittivät käyvän, jos niitä pakastaa.
- jopjop
vanha kokki kirjoitti:
on minunkin hallussani oleva hämäläinen ohje. Erona olivat näköjään vain ruisjauho ja muskotti. Itse imellytän perunasurvoksen leivinuunin päällä ja hyvin peitettynä. Imeltymisen loppuvaiheessa survos muuttuu vellimäiseksi, joskus kuitenkin joutuu makeuden lisäämiseksi auttamaan tilanetta siirapilla tai rippusella sokeria. Enpä ole tullut koskaan mitanneeksi lämpötilaa imellytyksen aikana, mutta täytyykin ensikerralla muistaa tuo kikka. Kiva kun sai noin tarkan kemiallisenkin selosteen mukaan, aina sitä oppii uutta. Muuten, viimeksi pakastamani laatikot olivat supermenekki vanhan äitimuorini 90 vuotispäivillä. Eivät olleet vähääkään vettyneitä, kuten täällä jotkut väittivät käyvän, jos niitä pakastaa.
Hienoa lukea ruoka-alan ammattilaisten ja muidenkin tietoja imelletystä perunalaatikosta, kivaa ja vähän hassuakin on se että tästä samasta (perunalaatikkoseoksesta) me leipurit teemme mahtavan maukasta imellettyä perunalimppua, tosin ilman muskottia.
Kun mestarintutkintoa tein, yhtenä työnä piti tehdä imelletty perunalimppu, joka onnistui 100% ja pohjana oli juuri tämä imellytetty perunaseos.
Valitettavasti tätä reseptiä minulla ei enään ole, olisi ollut mukava antaa se niille joita se kiinnostaa.
Terkut kokkikselle ja crudolle maukkaista ohjeista ja vinkeistä. - Nimetön
Olenkin ihmetellyt miksi perunaloora joskus onnistuu,useimmin ei. Eiköhän tänä vuonna onnistu, kun noudatan ohjeitasi.
Hyvää joulua. - Kotileipuritar
Perunalaatikko onkin tuntunut tähän asti olleen se vaikein jouluruoka valmistaa. Muut jouluruokien reseptit minulla on pitkään suvussa kulkeneita, mutta kun meillä ei kotona ollut jouluna perunalaatikkoa, niin vasta aikuisiällä hämäläisen miehen kanssa ollessani olen siihen tutustunut. Nuo tiedot auttoivat todella paljon tällaista pohjoisen tyttöä. Luultavasti laitan laatikon 60-asteiseen saunaan imetymään.
- Tälläonnistuu
Kotileipuritar kirjoitti:
Perunalaatikko onkin tuntunut tähän asti olleen se vaikein jouluruoka valmistaa. Muut jouluruokien reseptit minulla on pitkään suvussa kulkeneita, mutta kun meillä ei kotona ollut jouluna perunalaatikkoa, niin vasta aikuisiällä hämäläisen miehen kanssa ollessani olen siihen tutustunut. Nuo tiedot auttoivat todella paljon tällaista pohjoisen tyttöä. Luultavasti laitan laatikon 60-asteiseen saunaan imetymään.
Jauho lisätään vedellä notkistettuun 77 asteiseen perunasoseeseen ja imellytetään muutama tunti sähköuunissa jäähtyen samalla 65 asteeseen. Imeltämistä voi jatkaa yön yli 65-68 asteessa.
Omasta puolestani kiitokset kaikille aloittajan ominaisuudessa. Hyviä kommentteja ja erityisesti nuo eri perunalajikkeisiin liittyvät arvioinnit. Samoin tieto siitä, että survoksen tulee antaa olla liestymässä varsin kauan - olen itse aina keittänyt aamulla perunat, survonut ne ja lisännyt jauhot ja antanut liestyä iltaan. Illalla olen lisännyt muut aineet - myös muskotin - ja paistanut laatikot.
Olen pelännyt, että survos lähtee happanemaan, jos imellytysaika on liian pitkä. Imellytyksessähän survoksen tärkkelys lähtee "käymään" ja voisi kai periaatteessa mennä ylikin etikan puolelle - lienen oikein ymmärtänyt?- Mattiv
Sokereiksi pilkkoutunut tärkkelys voi tosiaan käydä alkoholiksi ja muuttua edelleen etikaksi. Tähän tarvitaan hiivaa ja sen toimintaan sopivaa lämpötilaa.
Kun imellytettävän soseen lämpötila on koko ajan yli 50 astetta ei hiiva voi toimia. Amylaasientsyymi tuhoutuu liian korkeassa lämpötilassa, joten tarkkana on oltava. Itse seuraan soseen lämpötilaa kinkunpaistomittarilla. - Vettäimeltymiseen
Mattiv kirjoitti:
Sokereiksi pilkkoutunut tärkkelys voi tosiaan käydä alkoholiksi ja muuttua edelleen etikaksi. Tähän tarvitaan hiivaa ja sen toimintaan sopivaa lämpötilaa.
Kun imellytettävän soseen lämpötila on koko ajan yli 50 astetta ei hiiva voi toimia. Amylaasientsyymi tuhoutuu liian korkeassa lämpötilassa, joten tarkkana on oltava. Itse seuraan soseen lämpötilaa kinkunpaistomittarilla.Alle 60 happanee jos on pitkä imellyttämisaika. Lyhyessä ajassa ei happane ei imelly.
Vanha ohje unohdetaan jatkuvasti. "Massa ei saa jäähtyä missään vaiheessa hapattamisalueelle, eli alle 60 astetta.
Imeltymisreaktioita on kaksi. Uunissa helppo.
Beettareaktio optimi 65 astetta.
Alfareaktio optimi 75 astetta.
Kun lämpötilan annetaan vaihtua, niin silloin imeltymisaika 3-6 tuntia. - Anonyymi
Mattiv kirjoitti:
Sokereiksi pilkkoutunut tärkkelys voi tosiaan käydä alkoholiksi ja muuttua edelleen etikaksi. Tähän tarvitaan hiivaa ja sen toimintaan sopivaa lämpötilaa.
Kun imellytettävän soseen lämpötila on koko ajan yli 50 astetta ei hiiva voi toimia. Amylaasientsyymi tuhoutuu liian korkeassa lämpötilassa, joten tarkkana on oltava. Itse seuraan soseen lämpötilaa kinkunpaistomittarilla.Tarkkaa on ainoastaan kun sose jäähdytetään alle 78 asteiseksi. Hyvä lämpötila on 74-76 astetta. Jauhot lisätään jäähdytettyyn soseeseen ja sose laitetaan kattilassaan 66-72 asteiseen uuniin 2-4 tunniksi.
Olen joskus käyttänyt "70 asteen sääntöä":
Sose jäähdytetään 70 asteiseksi, lisätään jauhot ja tarvittaessa lisätään 70 asteista vettä ja sose laitetaan imeltymään 70 asteiseen uuniin 2-4 tunniksi.
Jopa minunkin olisi kai kuulunut ymmärtää oheisesta keskustelusta, mikä imelteen oikea lämpötila tulisi olla: 30 astetta - 50 astetta, mutta ei yli 50 astetta?
Pieni tarkennus, kiitos?- mattiv
Ohjeessani lukee:
Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta. mattiv kirjoitti:
Ohjeessani lukee:
Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta...pitkä ohje siellä, huono hoksa täällä.
Kiitos.- YliKuusikymmentä
mattiv kirjoitti:
Ohjeessani lukee:
Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta.Viidesskympissä happanee. Pitää olla yli kuusikymmentä.
- OnHelppoa
Isoäidit imellytti perunalaatikon niin että jauho ja osa keitinvedestä lisättiin siinä vaiheessa kun soseen lämpötila oli mahdollisimman vähän alle 80 astetta. Tässä vaiheessa alkoi alfa-reaktio mikä on tärkein imellyttämisreaktio. Alfa-reaktion optimilämpötila on 75 astetta. Jauhon polttamisen vaara oli mutta jos riski onnistui niin näin saatiin paras imeltyminen. Jauhojen palamisen riski korjattiin lisäämällä jauhoja 1/2-1 tunnin kuluttua, mikä varmisti alfa-reaktion jatkumisen ja pienestä reaktin heikkenemisestä ei juurikaan haittaa ollut havaittavissa. Lämpötilaa pyrittiin pitämään 70-75 asteen tuntumassa pitämällä imellytysastia kuuman hellan kulmalla. Imeltymisen edistyessä soseen lämpötilan annetti laskea noin 65 asteeseen. 65 astetta on beetta-reaktion optimilämpötila. Kun imellyttämisessä hyödynnettiin alfa- ja beetta-reaktiot, niin mitään lisämakeutta ei tarvita ja imeltyminen tapahtuu 3-6 tunnissa. Imellyttämisen nopeus perustuu alfa- ja beetta-reaktioihin optimilämpötiloissa.
Isoäidit osasi tämän kokemuksen ja perinnetiedon avulla.
Nykyisin tätä ei osata vaikka nykyisellä tekniikalla se on todella helppoa.- Seonhelppoa
Sähköuunissa helppoa. Annetaan soseen jäähtyä noin 60 asteiseksi. Laitetaan sose sähköuuniin ja säädetään uunin lämpötila 80 asteeseen. Annetaan soseen imeltyä 3-6 tuntia.
- Makeusmukaan
Seonhelppoa kirjoitti:
Sähköuunissa helppoa. Annetaan soseen jäähtyä noin 60 asteiseksi. Laitetaan sose sähköuuniin ja säädetään uunin lämpötila 80 asteeseen. Annetaan soseen imeltyä 3-6 tuntia.
On idioottivarma tapa mutta siinä usein menetetään 75 asteen reaktiossa muodostuvat erittäin makeat dekstriinit, kun kaikki lähtöaineet on kuluneet 65 asteen maltoosireaktiossa loppuun.
Riippumatta siitä onko käytössä sähköuuni, hellankulma, tai joku muu lämmin paikka, imeltäminen tulee aloittaa, kun vedellä notkistettu sose on hiukan alle 80 astetta. Silloin soseeseen lisätään jauho ja imeltyminen alkaa välittömästi. Kun imeltäminen aloitetaan hiukan alle 80 asteessa, niin imeltymisajaksi riittää usein 3-6 tuntia tai illasta aamuun.
Paras paikka imellyttää on 65-70asteinen uuni.
Hieman epävarmempi mutta yleisesti käytetty tapa on soseastian hyvä eristäminen ja laittaminen lämpimään paikkaan esim. hellan kulmalle.
Hyvin eritetyssä astiassa soseen lämpötila pysyy riittävän korkeana riittävän kauan ja huoneenlämmössäkin voidaan näin imellyttää, mutta sopiva lämmönlähde lähellä on aina hyväksi. - ArkaillaanTurhaan
Seonhelppoa kirjoitti:
Sähköuunissa helppoa. Annetaan soseen jäähtyä noin 60 asteiseksi. Laitetaan sose sähköuuniin ja säädetään uunin lämpötila 80 asteeseen. Annetaan soseen imeltyä 3-6 tuntia.
Mikä on syynä että sähköuunia pelätään vaikka se on idioottivarma paikka imeltää ? ? ?
Tarkkaa ei ole kun 80 asteisella vedellä notkistetun soseen jäähdyttäminen 78 asteiseksi ja jauhojen lisääminen 78 asteiseen soseeseen.
Sähköuunin lämpötilan voi säätää riittävällä tarkkuudella 65-70 asteiseksi. Jos tuntuu olvan tarvetta, niin lämpötilaa voi tarkkailla uunimittarilla. Soseen lämpötila on yleensä muutaman asteen uunin läpötilaa alempi.
- NukuYönYli
Perunalaatikon imeltämisestä.
1. Vesi on tärkeä. Kuivahko sose ei imelly. Notkista sose keitinvedellä. Kun perunat keitetään vähässä vedessä perunat soseutetaan suoraan keitinveteen ja tarvittaessa lisätään 75 asteista vettä. Kun perunat keitetään runsaassa vedessä, otetaan talteen keitinvettä ja lisätään tarvittessa soseeseen.
2. Jauhosta imellyttämisentsyymi. Lisää jauho noin 75 asteiseen soseeseen. Imeltyminen alkaa heti. Kuumemmassa jauhon imellyttämisentsyymit tuhoutuu.
3. Imellyttämisreaktiolämpötilat. Noin 75 asteessa tapahtuu alfa-amylaasireaktio ja noin 65 asteeessa tapahtuu beetta-amylaasireaktio. Pidä sose 65-75 asteisena. Laita sose 65-75 asteiseen uuniin. Uuni voi olla säädettynä muutaman asteen kuumemmalle, koska soseen lämpötila on hiukan jälessä uunin lämpötilasta. Sähköuunien lämmönsäätö toimii riittävän tarkasti perunalaatikon imeltämiseen.
4. Riittävän pitkä aika imeltymiselle. Imellä 3-6 tuntia. Tarkkaile imeltymistä maistamalla. Imeltymistä voi jatkaa yön yli. - Anonyymi
Jouluiset ohjeet siirappineen voi unohtaa. Arkisella ohjeella onnistuu varmasti. Arkinen imelletty perunalaatikko valmistetaan muutamasta raaka-aineesta: perunaa, vähän jauhoja, vettä soseen notkistamiseen ja imeltämiseen, voita, suolaa ja maitoa.
Ei suolaa keittoveteen
Aluksi tehdään kattilaan sakea puuromainen sose perunasta ja kuumasta vedestä. Sose jäähdytetään 74-76 asteiseksi. Jäähdytettyyn soseeseen sekoitetaan jauhot -tarvittaessa lisätään vielä 75 asteista vettä.
Sose laitetaan imeltymään 65-70 asteiseen uuniin 2-4 tunniksi.
Imellettyyn soseeseen lisätään ohuina siivuina voi. Lisätään suola. Sose ohennetaan sakeaksi velliksi maidolla.
Sose laitetaan voideltuun vuokaan ja pinnalle voidaan lisätä voinokareita ja korppujauhoja.
Sose laitetaan paistumaan kuumaan noin 200 asteiseen uuniin. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 140 asteeseen, mikä rauhoittaa kuplimisen.
Paistetaan 2-3 tuntia. - Anonyymi
Ei voi olla noin vaikeaa, unohtakaa nuo alfat ja betat, ne kuuluu besserwissereille, Ottakaa mummoilta selvää miten se tehdään, ei niillä ollut mitään mittareita ja hyvää tuli. On olemassa myös klassikko keittokirja hyvää kotiruokaa, jossa on paljon vanhoja ja tarkkoja reseptejä.
- Anonyymi
Tässä yksi mummon ohje. Ohjeen perusta on ilmeisesti jo 1700-1800 luvuilta. Mummo kuori perunat raakoina, keitti kypsiksi pienessä vesimäärässä ja soseutti tanakan puuromaiseksi soseeksi keittoveteen. Vedessä ei saanut olla suolaa. Soseen lämpötilan mummo arvioi koskettamalla kyynärpäällä sosetta. Mummo lisäsi tarvittaessa vähäisen lirauksen kuumahkoa vettä.
Kun mummo sai soseeen valmiiksi, ja kyynärpääkosketuksen perusteella arvioi soseen lämpötilan oikeaksi, mummo lisäsi soseeseen puolet jauhoista ja mummo eristi soseastian erittäin hyvin ja laittoi sen imeltymään sopivasti lämpimään paikkaan. Puolet jauhoista mummo lisäsi runsaan puolen tunnin kuluttua imeltämisen alkamisesta. Mummo halusi lisätä jauhot mahdollisimman kuumaan soseeseen, mutta jauhot ei saanut palaa ja tämän Mummo varmisti lisäämällä jauhot kahdessa erässä. Vaikka ensimmäisen erän jauhot olisi "palaneet", toisen erän lisääminen yleensä varmisti jauhojen toimivuuden. Sosetta mummo sekoitti kaksi - kolme kertaa ja joskus mummo maistamalla varmisti että imeltyminen oli alkanut. Soseen mummo antoi imeltyä 2-4 tuntia, noin kolme tuntia yleensä riittää.
Imeltyneeseen soseeseen mummo lisäsi voita ja suolaa maun mukaan. Imeltyneen soseen mummo notkisti maidolla niin että lopputuloksena oli tukevaa haarukkaruokaa.
Soseen mummo paistoi leivinuunin jälkilämmössä. Paistotulos vaihtelee sen mukaan miten kuuma on leivinuunin jälkilämpö.
Myöhemmin, kun mummollakin oli sähköliesi käytössä, mummo paistoi sähkölieden uunissa 150-160 asteessa 2-4 tuntia. Mummo pyrki välttämään ylikiehumisen alentamalla tarvittaessa uunin lämpötilaa 130-140 asteeseen.
Mummo opetteli myös imellyttämään sähkölieden uunissa. Mummo ohensi jäykän perunasoseen vedellä ja jäähdytti soseen niin että jauhot ei pala. Jäähdytetyyn soseeseen mummo lisäsi jauhot sekoittaen ja laittoi perunasoseen imeltymään noin 63-72 asteiseen uuniin 2-4 tunniksi. Mummo totesi maistamalla koska imeltyminen oli tapahtunut. - Anonyymi
Älä piilottele ohjettasi. Laita se näkyville niin että me muutkin osataan valmistaa imellettyä perunalaatikkoa.
Suuri joukko aloittelijoita odottaa ohjettasi. Kiitos julkaisusta ennakkoon. - Anonyymi
Mummot osasi tehdä onnistuneesti imelletyn perunalaatikon.
Mutta keittokirjojen tekijät osasi tehdä tarkkoja reseptejä millä imelletty perunalaatikko taatusti epäonnistui.
- Anonyymi
Tuuvinki
eli hämeen tuuvinki
eli hämäläinen tuuvinki
eli hämäläinen imelletty perunalaatikko
https://www.vauva.fi/keskustelu/3622546/tuuvingin-teko- Anonyymi
Tuuvinki
Eli imelletty perunalaatikko
Perinteistä vanhanajan tuuvinkia ei makeuteta siirapilla eikä sokerilla ja sitä ei mausteilla mausteta. Ainoastaan suola lisätään. Makeus saadaan tällä ohjeella imeltämällä.
Perusohje on näinkin yksinkertainen:
2 kg soseutuvia perunoita, kaikki lajikkeet imeltyy
1,5 dl vehnäjauhoja
50-100 g voita
8 dl täysmaitoa
2 tl suolaa
1. Kuori perunat keittokattilaan ja keitä kypsiksi suolattomassa vähässä vedessä.
2. Soseuta perunat kattilassa suoraan vähään keittoveteenveteen kuumina. (älä tee liisteriksi). Soseen tulee olla puuromaista. Tönkkösose ei aina edes imelly.
3. Jäähdytä sose huolellisesti 73-76 asteiseksi - sekoittaen muutaman kerran. Kuumemmassa jauhot menettää imeltymitehon lopullisesti - jauhot "palaa".
4. Lisää 72-76 asteiseksi jäähtyneeseen soseeseen vehnäjauhot hyvin mutta varovasti sekoittaen. Lisää tarvittaessa tilkka 72-76 asteista vettä.
5. Sitten se helpoin vaihe eli imeltäminen!
Laita kansi sosekattilaan. Laita 72-76 asteinen sosekattila 65-70 asteiseen sähkölieden uuniin ja anna soseen imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita 2-3 kertaa imeltymisen aikana. Maistamalla voi seurata imeltymisen edistymistä. Ylipitkä imeltymisaika huonontaa imeltymistulosta.
6. Lisää voi ohuina siivuina sulamaan soseeseen. Lisää maitoa niin että saat sakeanvellin. Lisää suola.
7. Laita sose voideltuun uunivuokaan. Lisää pinnalle muutama voinokare. Pinnalle voi halutessa sirotella korppujauhoa.
8. Aloita paistaminen noin 200 asteisessa uunissa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voit paistaa täysiä vuoallisia. Paista 2-3 tuntia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833940
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t342933Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992223Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?301860- 311760
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian231742Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell501587Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271527- 281481
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni81475