Olen kihloissa mukavan naisen kanssa. Mutta mua jotenkin huvittaa ja häiritsee, kun hän huolehtii hygieniastani. Kun käyn pissalla, niin hän pyyhkii mun heppini. Vaikka mä sanon hänelle, että mä haluan itse, niin silti hän tekee sen. Hän väittää, että normaalisti kumppanit auttavat toisiaan. Ja jos sanon hänelle, että en mitään äitihahmoa halua hänestä, niin hän loukkaantuu.
Kysymys teille miehille. Antaisitteko naisenne pyyhkiä teidän heppiä pissasta, kun käytte pissalla?
Kysymys naisille. Haluatteko pyyhkiä sekä auttaa miehiänne?
Lopuksi sellainen juttu, että tämä ei ole provo vaan ihan totista totta.
Kysymys teille miehille. Antaisitteko naisenne pyyhkiä teidän heppiä pissasta, kun käytte pissalla?
Kysymys naisille. Haluatteko pyyhkiä sekä auttaa miehiänne?
Lopuksi sellainen juttu, että tämä ei ole provo vaan ihan totista totta.
Vastaukset 40
Vanhimmat
En kyllä antais kenenkään pyyhkiä ja jos joku sitä ehdottais, suhde loppuis siihen
Valitettavasti tää juttu ei ole seksifantasia, vaan ihan totista totta.
enpäs ole koskaan ennen kuullut tuollaisesta. En minä ainakaan menisi mieheni kalua pyyhkimään. Onko kihlattusi muuten ok? Tarkoitan onko hänellä vaikeita neurooseja?
Niin on kyllä erikoista. No hänellä ei ole neurooseja. Mutta välillä hän osaa kyllä kiukutella ihan lapsellisesti. Arvelen, että hänellä hoivaus vietti on vahva, koska hänellä on 6kk ikäinen tyttölapsi. Olen kuinka yrittänyt puhua järkeä, että olen mies ja kaipaan oikeaa naista enkä mitään äidin jatketta. Mutta se ei auta.
Voisiko hänelle olla pakko-oireena puhtaus. En nyt muista sen sairauden oikeata nimeä, mutta siis johtaa pakko-oireisiin henkilön huolehtiessa hysteerisesti puhtaudesta, tai pelkää likaa - ei voi koskea, tai tarkistelee esim. oven lukkoa koko ajan. Voi olla aika huomaamaton sairaus.
Seuraile, tuleeko mitään muita oireita tai kummallisia tapoja. Vaikuttaako ahdistuneelta, jos et anna pyyhkiä.
Kun menet itse seuraavan kerran lääkäriin, kysy myös häneltä naisesi tavasta.
Siis naisesi seuraa sinua aina vessaan?
Pyyhitkö heppisi itse jos nainen ei sitä tee?
Pakko ola provo, ei pysty, ihan liian hapokas.
Ei todellakaan ole provo! Lueppa nuo mun vastaukset. Yksinkertaisesti naisellani täytyy olla jokin hoivausvietti. Hän todella seuraa mua vessaan, vaikka yritän estellä häntä.
Mutta siis en todellakaan kävisi mieheni paikkoja pyyhkimään. Tuo on tosi omituista. Ei mikään hoivavietti selitä tommosta, vai tunnetko muita vauvoje äitejä, jotka pyyhkisivät miehensä vehkeet? Naisesi on outo.
Ettei tämä ole provo! Naiseni väittää, että hänen auttaminen on muka normaalia.
Laita vessan ovi heti lukkoon kun menet tarpeillesi....Kummallisen utelias tuo parisi????
Niin onkin. Todella utelias. Olen yrittänyt estellä hänen tuloa vessaan, mutta hän tulee sinne väkisin.
Onko tämä jatkoa sille yhdelle ketjulle,jossa eräs naisihminen koitti opettaa omaa insinööriään "sisäsiistiksi"?
Kerro ihmeessä sen ketju linkki, koska minä olen insinööri! Aika lapsellista jos naiseni on kirjoitellut tänne.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000028387729
tainnu liittyä tähän tapaukseen, jotenkin oli kyse erilaisesta hygieniasta............
Tuo juttu ei onneksi ollut minusta. Se on jostain toisesta insinööristä. Huh huh. Itse 31v ja naiseni 27v.
Meillä pyyhkimisasiat on hoituneet luontevasti jo 14 vuotta. Vaimo pyyhkii, jos on paikalla jopa takapuoleni. Mikä tässä niin ihmeellistä on?
ja kerran vielä yäk!
Siis ei voi olla totta!!! Äipän kanssako te elätte?!?! Huhhuh.. Mutta sainpahan kunnon naurut.Kiitos.
Kyllä meillä molemmat hoitaa vessahommat ihan itse ja ovi on vielä kiinni. Musta suhteen kannalta on parempi, että jotain salaisuuksia on jotta kiinnostus säilyy. Hieman kuulostaa vääristyneeltä tuo suhde kun hoidetaan niin kuin lasta.
ole ennen kuullu! Entäs jos tulee p...a??? Mä voin kuvitella peseväni mieheni hepin rakastelun jälkeen yhteisessä suihkussa, mutta että pyyhkisin.! Mulle ainakin riittää mun lapseni pepun pyyhkiminen.....Oman mieheni haluan pitää miehenä, en lapsena.....
Minustakin hän pitää mua lapsena. Sanoin hänelle eilen ja tänään, että haluan hänestä naisen enkä mitään äitihahmoa. Siitä kommentista hän ei tykkää. Tänään oli paha riita joka meni hänen puolelta kiusaamiseksi, että kohta meidän suhde taitaa olla ohi.
Ensimmäistä kertaa mä tällaisesta nyt kuulen. Mitäs jos menisit sinne vessaan vauhdilla omia aikojasi ja pistäisit sen oven lukkoon. Ihan samaa loukkaantuuko nainen tai ei. Sun täytyy vierottaa se tollasesta.
Ei todellakaan! Minä olisin jo saattanut ärähtää... Ihan van pikkasen.. ;)
Sinuna pistäisin stopin tollaselle, mitähän muuta se eukkosi vielä keksiikään tulevaisuudessa...
Olen ärähdellyt ja yrittänyt juosta veskiin ennen häntä, mutta koska asuntoni on pieni hän aina ehtii mun perään.
Kerroin naiselleni näistä Suomi24 keskusteluista ja siitä, että haluan hänestä naisen enkä mitään äiti hahmoa. Naiseni ei tykännyt hyvää. Taitaa suhteemme tätä menoa mennä poikki, kun aamulla hän alkoi kutsumaan mua toisella nimellä eli "pikku *****". Ja ilme oli kuin jollain seonneella. Sitten kun menin syömään muroja niin hän päätti tulla syöttämään mua ja ihan vain kostoksi. Sanoin että hän ei saa kiusata minua, mutta hän ei uskonut. Pyysin häntä olemaan päivän erossa ja hän ei meinannut totella, kunnes soitin hänen äidillensä. Sanoin naiselleni, että jos hän vielä kiusaa mua, niin suhteemme on ohi. Tähän hän vastasi, että "ei haittaa". Aivan kuin hän ei uskoisi tai haluaisi sitä. Saa nähdä. Oon loppu kun hän kiusaa minua, että en pitemmän päälle jaksa sellaista suhdetta.
itselleen 'lapsen' jota hoivata ja vahtia. Ymmärrän erittäin hyvin jos voimasi alkaa olla lopussa! Eihän tuossa ole tietoakaan kahden aikuisen ihmisen välisestä suhteesta tai kunnioituksesta.. (Hänen puoleltaan siis.)
Sinuna pistäisin erittäin jyrkät rajat nyt tälle toiminnalle ja katsoisin mihin se johtaa. Aikuinen ihminen käy yksin vessassa, oli hätä kumpi tahansa, siihen hänellä ei ole kertakaikkiaan mitään sanomista.
Toivottavasti pysyt lujana, ihan vaan itsesi takia.. Voimia!!
Niin hän tais haluta minusta hänelle lasta, koska hän vahtii ja on hoivaava mua kohtaan, vaikka hänellä on 6kk:n ikäinen tyttövauva. Aivan kuin hän pitäisi mua vauvana. Olen asettanut hänelle jyrkät rajat sanomalla hänelle, että "hänen on suhtauduttava minuun aikuismaisesti ja etten jaksa sitä, että hän pitää mua lapsena". Tänään näköjään ollaan ainakin yksi päivä erossa, koska sanoin hänelle, että "ollaan tämä päivä omissa oloissa". Hän tykkäsi huonoa ja uhkasi tulla kiusaamaan mua, kun pääsen töistä. Koska vein hänet aamulla äitillensä, niin soitin hänen äidille ja pyysin tätä puhua mun naiselleni. Hänen äiti sanoi, että naiseni on ahdistuneen oloinen ja lupasi, että naiseni jää sinne täksi yöksi. Taisi alkaa suhteemme loppu. Nähtäväksi jää. Mutta itse hän aiheutti tämän sopan.
Unohdin mainita, että meillä on ollut hyvät hetkemme. Hän on pitänyt minusta ja minä hänestä. Suhteestamme ei ole puuttunut rakkautta eikä rakasteluakaan. Eli hän ei suhtaudu minuun kuin sisko veljeen, enkä itsekään suhtaudu häneen sisko-veli tyyliin. Tykkään rakastella useammin kuin kerran viikossa, mutta hänen kiusaamisen vuoksi mua ei kovin tee mieli rakastella häntä. Rakkauteni häntä kohtaan on siis alkanut hiipumaan. Ja tätä menoa se taitaa vielä sammua, jos hän ei ala käyttäytymään aikuismaisesti.
"hänellä on 6kk:n ikäinen tyttövauva"
Eikö lapsi ole myös sinun? Vai oletteko todella tuore pari?
Meni vähän OT, mutta en voinut olla kiinnittämättä huomiota sanamuotoon.
Sun juttus tuntuu kyllä aika provolta. Jos oot tosissas, niin joko naises on mentävä terapiaan tai sitten kannattais erota. Yritä keskustella asiallisesti, jotta hän ymmärtäisi asian vakavuuden. Tuo ei ole kyllä normaalia. Kammottavaa ajatella millaisen naisen roolin hän opettaa lapselleen (teidän lapselle?). Kyllä lapsen täytyy saada kasvaa terveessä ympäristössä.
Asutte siis saman katon alla vai? Jos ette, niin sun kannattaa etsiä oma asunto, helpottaa varmaan tota yhdessäoloa, kun voi mennä omille kämpille aina kun huvittaa.
No ei ihan asuta saman katon alla. Hänellä on oma asunto. Mutta hän on oleskellut mun asunnolla ja hänellä on sinne avain, koska vakuutuin hänen luotettavuudestaan. Olemme tunteneet toisemme jo yli vuoden. Mun onnekseni sain eilen olla ihan yksin omissa oloissa. Tänään näen hänet ja keskustelemme asioista.
Ei onneksi ole mun lapsi. Olin ajatellut yhteistä lasta hänen kanssa ja muutaman vuoden päästä avioon menemistä, mutta näillä näkymin en halua ajatellakaan sellaisia. Mitä nyt ajattelin tuosta sun viestistä, niin valitettavasti tämä on totta. Toiseksi oot oikeassa, että mun täytyy vakavasti puhua naiseni kanssa. Ihan hänen lapsen takiakin.
Tuota, jos lapsi ei ole sinun, saanen olettaa, että olette suht tuore pari.
Jos noinkin pian olette tuollaisessa tilanteessa, niin voin vain kuvitella mihin suntaan suhteenne vielä voi kehittyä. Ei ainakaan parempaan, mikäli et nosta kissaa pöydälle.
Toisaalta myös suhtautumisesi "ei onneksi ole mun lapsi" kertoo hyvin oikeat ajatuksesi tilanteesta. Teillä ei todellakaan mene hyvin. Muista kuitenkin, että lapsessa ei ole syy ongelmiin; hän ansaitsee rakastavan ja luottavaisen suhteen aikuiseen.
Tsemppiä!
Sairas hän on jollain tavalla...jonkinlaista apua, hoitoa, terapiaa tarvitsee.
Ja ihmettelen suuresti sitä että sinä yleensä vielä olet hänen kanssaan. Ei normaalia tuollainen.
Oma mieheni seurasi myös minua suhteen alussa vessaan, katseli kun kävin pissillä. Kyseli joskus myös että saako hän pyyhkiä. Ei minua hänen katselemisensa haitannut, mutta en antanut kyllä pyyhkiä.
Mutta tsemppiä sulla kyllä se siitä. Hienosti olen pärjännyt. Pidä vaan oma pääs, kyllä naises on tajuttava et tollasen o pakko loppua!
Kiitos kannustuksesta! Mitä näitä vastauksia lueskelin, niin monet on samaa mieltä kanssasi, kuten minä itsekin. Olet ihan oikeassa. Kyllä tuollaisen on loputtava.
...jos et nyt jätä. Miten ihmeessä joku voi keskittyä vahtaamaan jonkun aikuisen vessassa käyntejä noin tarkkaan. En minä ainakaan tiedä, koska mun ukko käy asioillaan ! Hänellä on jokin fobia tai pakkomielle jostakin. Ja ne molemmat ovat sairauksia, kun ne tuollalailla esiintyvät. On myös melkoinen kontrollifriikki sun tekemisistä.
Luota omiin tunteisiisi ja kokemukseen. Niiden kuunteleminen ei koskaan voi viedä niin paljon vikaan, että katuisit. Löydät jonkun tasapainoisemmankin.
Tsemppiä !
En halua edes ajatella...Oksettavaa!
minäkin tietyssä määrin huolehdin mieheni hygieniasta mutta en ihan noin "sairaassa" määrin(anteeksi karkea ilmaisu). Joskus saunan jälkeen esim. leikkaan mieheni varpaankynnet johtuen hänen "kankeudestaan" eli kankeista nivelistä ym. Eli hänen on vaikea niitä itse leikata ja siksi autan(naurakaa vaan=)) Ja juu kyse ei ole lihavasta miehestä(184/88).
Toinen asia mistä hänessä huolehdin SILLOIN TÄLLÖIN on parranajo. Yhdessä viettämämme saunomishetken aikana ajelen mieheni parran ja hän ottaa sen nautintona eikä palveluna jne.
Mutta palatakseni ap:n ongelmaan niin suosittelen emännälle terapiaa jne. Millaista hoivaa lapsi saa jos hän on sinun kimpussasi koko ajan?