Korjatkaa jos olen väärässä...
... Jotenkin tuntuu että naiset vakuuttelevat enemmän itselleen kuin muille että parisuhteessa "kaikki menee tosi hyvin". Vaikka todellisuus saattaisi olla jotain aivan muuta..
(Siis voihan asiat olla hyvinkin ei siinä mitään, mutta sitäkin mainostetaan)
... Oma mielipiteeni on että miehet ei sorru tähän valheelliseen vakuutteluun koskaan. Eikä muutenkaan puhu kavereilleen mitään, jos asiat on mallillaan.
... Jotenkin tuntuu että naiset vakuuttelevat enemmän itselleen kuin muille että parisuhteessa "kaikki menee tosi hyvin". Vaikka todellisuus saattaisi olla jotain aivan muuta..
(Siis voihan asiat olla hyvinkin ei siinä mitään, mutta sitäkin mainostetaan)
... Oma mielipiteeni on että miehet ei sorru tähän valheelliseen vakuutteluun koskaan. Eikä muutenkaan puhu kavereilleen mitään, jos asiat on mallillaan.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Ei miehet mielellään ala puhumaan siitä että miten suhde menee. Mut musta enemmän miehet sortuu tohon valehteluun. "kyllähän tässä mennään", tai "ihan jees" On ne vastaukset.
mieluummin vaietaan kipeätki asiat joista ois ehkä hyväki puhua jolleki. Naiset taas on mun kokemuksen mukaan paljon herkempiä avautumaan.
Sit jos mies tulee haastelemaan parisuhteen murheista nii ollaan jo syvällä...
Että miehet tietää ettei niiden kavereita kiinnosta =).. Vasta sitten kun ollaan eron partaalla.. sit ehkä heruu vähän sympatiaa... ehkä.
miehet jos jotakin mainitsee se on merkki siitä että kaikki on peruuttamattomasti ohi
Meinaan että ois hyvä ilimottaa ennakkoon eikä vasta sitte ku paska on jo housussa.
Mutta tässä olikin kyseessä se mitä yleensä tehdään eikä se mitä pitäisi tehdä =)
Joo niin tais olla :D
mut Pitää muistaa: ei hätää jos hätä tulee käteen. Siitä selviää käden käänteessä
jos se on kakkoshätä.. vaikka käden kääntää niin silti paska haisee =P
meneekin vähän heikosti, niin ei mies siitä paljon porise, sehän tarkottaa melkein samaa, kuin tunnustaisi oman epäonnistumisensa suhteessa. Ei tällaisesta saa puhua ääneen ;)
Sit ku mies puhuu suhteen huonosta tilasta, niin se taitaa olla todella huonossa jamassa :/
En usko että se puhumattomuus nyt siitä johtuu..
.. Tai no .. ehkä joillakin =)
puhumattomuus tietenkään siitä välttämättä johdu, mut kyllä mä ainakin helposti otan itseeni, jos ei tahdo onnata ja tuntuu, että on epäonnistunut. Tästäkö pitäs sit vielä kylillä rupatella =D ei...kovin helposti ainakaan onnistu.
Meitsi ainakin tyypillisesti kierii itsesäälissä.. Joskus saan jopa kaveritkin kilahtamaan..
senkin, että 'nyt menee tosi huonosti' tai 'ei mene oikein hyvin'. Siis, suhteen ulkopuolisille ihmisille. Miehet lähinnä vähättelevät suhteen tilaa, menee sitten hyvin tai huonosti.
Mä en sitte osaa sanoo, että mikä on 'oikea lähestymistapa'. Naiset niitä eroja kuitenkin vireille enemmän laittaa, jotta tuli vaan mieleen kysymys, että johtuiskohan se sit osaltaan miesten vähättelystä?
pohjimmainen ero olla just siinä, että kun suhteessa menee tosi hyvin, niin nainen tarttuu luuriin ja soittaa kaverille, et tiedätkö..aivan mahtava olo =) ja sit kun menee huonosti, niin tarttuu luuriin ja itkeä tirauttaa, et nyt on asiat tosi huonosti =(
Mies puolestaan ei taida osata ilmaista tai uskalla ilmaista tuntemuksia suunnassa tai toisessa..."No eihän tässä, ihan kai se menee".
et paha olo menee pois, ku siitei puhu.
'kyllä tää tästä vielä korjaantuu' =P
Että olet asian ytimessä.. Tätä meinaa juurikin tarkoitin.
Mun mieheni odotti niin kauan että kaikki itsestään korjaantuisi kunnes muuta vaihtoehtoa hänelle ei ollut kuin avioero. Eron jälkeen puhetta on riittänyt ja suhteen analysointia, mutta myöhäistä se on meille molemmille. Luulin että kaikki oli hyvin ja eroilmoitus tuli aikamoisena järkytyksenä. Pari viikkoa ennen eropäätöstä hän vielä sanoi että mun kanssa on hyvä olla.
Oma käsitykseni on, että siinä missä naiset porukassa haukkuvat kilpaa miehiään, miehet kehuvat kilpaa naisiaan.
Yksi kaveri on hyvä, kun se aina porukassa kehuu tyttöystäväänsä kovaan ääneen (tyttö itse ei yleensä tällöin ole paikalla). Jos on sen kanssa vaan porukassa, saa sen käsitykset että niillä on täydellinen suhde. Sitten kun se jää kahden mun kanssa, saan kuulla mitkä asiat ovat pielessä.
Sanoisin siis, että miehillä on suurempi tarve vakuuttaa muille, että kaikki menee hyvin, vaikkei menisikään. Vastaavasti naisilla on tarve vakuuttaa itselleen, että kaikki menee hyvin, vaikkei menisikään.
Sitä, kumpi on pahempi juttu, voi jokainen miettiä. Omasta mielestäni itsepetos on petoksista pahin.
erityisesti hädässä.
Kuulostaa yhdeltä tutulta, falski jätkä. Kerran se kailotti parin kaverinsa intiimiasioita, viagrat sun muut kevyenä keskusteluna.Todennäköisesti oli saanut nämä luottamuksellisesti tietoonsa. Hyi helevetti! Se levittelee totenakin huhuja. Jos uskaltaisin, hirttäisin sieltä. Vaarallisimpia ovat sudet lampaiden vaatteissa, mutta minähän tiedän...
Vanha sääntö pätee hyväksi ihmiseksi kasvamisessa, love all, trust FEW (very FEW), do harm to none.(W.S) Tosin ekaa osuutta voin noudattaa vain reppanoiden kohdalla, inhimillistä...
minä vakuutin ihan muille, että meillä on kaikki hyvin ja ihan vaa syystä, että alaikäisenä pelkäsin et lapset huostaanotetaan minult, koska nuoren ikäni vuoksi ensimmäinen olisi otettu huostaan synnytyssalista ellei mies olisi ollut jo 19-vuotias. Kyllä mä itse tiesin ettei esim.kylkiluuni suinkaan ollut murtuneet, kun portaissa kaaduin tai aamu yöstä lukittautunut lasten kanssa veskiin, kun mies heilui haulikon kanssa piripäissään.
Eräs exäni oli sitä mieltä että kun mies pahoinpitelee naista niin se on aina naisen syy ja että naiset sitä oikein toivovat, jotta voisivat mustelmiaan esitellä marttyyrina. En esitellyt enkä kenellekään kertonut vaan kaikki oli olevinaan ihan hyvin. Minussahan se vika oli. Se on nyt taaksejäänyttä elämää enkä samaan enää alistu.
Mulla ei oo ollu tapana kälättää asioitani (tai muidenkaan) pitkin kyliä sen erityisemmin mutta ystävien kanssa puhun avoimesti menipä sitten hyvin tai huonosti. Joskus oon saattanu syyllistyä kuitenkin itseni liialliseen vakuutteluun ja se jos mikä on syvältä.
Mä toivon että oon tähänastisista kokemuksista oppinut sen että koskaan ei kannata vakuutella itselleen jotain sellaista mitä ei ole. Aina ja j joka tilanteessa pitää nähdä asiat sellaisina kuin ne on, vaikka ne ei niin miellyttäviä oliskaan.
Kyllä minä ainakin sanon heti miten menee, tosin en kauheasti sellaisia asioita viitsi ympäristööni höpötellä.
Tuli mieleen yksi tilanne jossa mies ainakin itkee parisuhteensa huonoa tilaa ja vaimon ymmärtämättömyyttä ja kylmyyttä. Nimittäin pettämistilanteessa baarissa mies on hyvinkin hanakka avautuun suhteensa kipupisteistä vaikkei ne nyt niin tosiakaan olisi :D
Pakko kai se on myöntää..
T: Tekopyhä =)
Juu, ei kannat kieltää, mulla on aiheesta laaja empiirinen tutkimus takana :)
Mähän en tietystikkään suhtaudu sitten asiallisesti enkä suotuisasti miehiin jotka tulevat iskemismielessä jutteleen ja paljastuvat pettämistä suunnitteleviksi ukkomiehiksi. Oikeesti mä inhoan niitä miehiä aivan silmittömästi, joten kohtelu on sen mukaista.
Mä olen meinannut nyrkistäkin saada monet kerrat kun olen vittuillut oikein kunnolla noissa tilanteissa, ja arvaillut ääneen mitä mies seuraavaksi sanoo. Tai olen vastaillut mitä sattuu kuten -vaimo on ilkeä. -Joo saatan kuvitella, en mäkään silittelisi miestä joka vonkaa naisia baareissa jne jne.
Kerrankin yksi suuttui mulle oikein kunnolla, kun ehdotin että sehän voi soittaa vaimolleen ja mä voin olla siinä välissä sitten sellainen siltaa rakentava parisuhdeterapeutti ja antaa neuvoja niiden suhteen parantamiseksi.
Huumorintajutonta sakkia :DD
tää komppaa, (itsekin tavannut noit miehii ja toimintani menee samoille linjoille) :))
(vau mäkin pääsin tekee ton ny paljon puhutun komppauksen) :D
toimintani samoille linjoille ei niitten miestenkaa mee vaa semmoisten miesten kohtelu menee samoille linjoille, kuin sulla :D
Mun suurta hupia on alkaa ehdotteleen mitä kannattaa seuraavaksi sanoa, koska kuten auliisti aina kerron, mä osaan ne litaniat ulkoa. Sen verran paljon joutunut kuunteleen niitä vässyköitä :D
Sitten ne ei enää tykkääkkään musta enkä mä vaikutakkaan enää yhtään niiden unelmanaiselta. Niin se miehen mieli muuttuu :DD
huono puhumaan mistään. Kännissä ehkä saatan helpommin avautua. Mutta siis muuten, kyllä mä varmaan helpommin uskottelen kaikille, et kaikki on hyvin ihan loppuun asti. Varmaan hiukan ennen eroa voin jotain vihjata, et kaikki nyt ei oo ihan hyvin, mut en silloinkaan suostu myöntämään sitä koko totuutta, et kaikki on ihan päin h*lvettiä.
Helpomapaa varmaan niillä jotka osaa puhua.
Voit olla vähän oikeassa, mutta vain hyvin vähän.
Nimittäin naisille parisuhde merkkaa sen verran paljon, että sitä vois pitää monen naisen kohdalla menestyksen mittarina. Toimiva parisuhde, avioliitto tai avoliitto, lapset jne. on merkki siitä, että on menestynyt elämässä eli saanut sitä mikä merkkaa tosi paljon ellei eniten naiselle.
Miehellä vastaavaa vois olla vaikka oma bisnes ja sen menestyminen. Ei kai mieskään vastaa kaikille jos kenellekään kyselijälle, että firmassa menee päin persettä, vaan että kaikkihan on ihan hyvin... vai mitä? :)
kyllä aika mielenkiintoinen näkökanta...
Oon mä monesti miettinyt tota, mut en mä koskaan ole sitä ottanut muuta kuin leikkinä.
No et sinäkään naisista paljon mitään tiedä. ;)
on siis... totta ... :(
Oon mä kyllä sit aika naivi ja sinisilmäinen ;D
että mä oon täällä tänään ja satuin lukemaan tän alotuksen. Sähän tarviit mua todella paljon. ;D
Jos mulla on oma bisnes ja vielä osakeyhtiö niin enhän mä nyt rupea sijoittajia säikyttelemään huonoilla uutisilla.. ainakaan ihan pienestä =)
avasit mulle nyt ihan uuden tarkastelunäkökulman, ei sillä et siinä tavassa arvottaa itseänsä ja elämää tuollaistenkin asioiden kautta olisi jotain tyhmää, mut en mä uskonu, et se ois totta :)
Sä olet ollut kyllä tänään korvaamaton, kuinka paljon paremmin eväin saan herätä huomiseen päivään ja sinun ansiosta ;D
sitä noin. Eikö se ole luonnollista, että sen saaminen mikä on ihmiselle tärkeintä merkitsee hänelle myös sitä, että on menestynyt elämässään = on saanut sen mitä haluaa. Ei sillä välttämättä ole itsensä arvottamisen kanssa siinä mielessä tekemistä, miten kuvittelisin sun ajattelevan. Tuskinpa nainen, joka ei saa mitä haluaa pitää itseään välttämättä sen huonompana kuin muita naisia, jotka ovat ne asiat saaneet.
Kiinnostukseni heräsi: miten sitten olisit toivonut asian olevan? Millä tavoin olisit toivonut naisten suhtautuvan miehiin ja parisuhteeseen?
nyt vähän jäsentää mielssä tota asiaa ja siksi sanavalinnat ei välttämättä mene ihan parhaalla mahdollisella tavalla.
Mut älä huoli, mä tässä työstän koko ajan asiaa ja kyllä mä alan ihan hyvin ymmärtämään senkin näkökannan. Peilaa vaan sitä samalla tavalla, kuin omaakin elämän arvottamista, mutta muuttelee asioiden nimiä keskenään :)
Itse asiassa mä pidän oikeastaan varsin hyvänä ajatuksena ja tapana suhtautua elämän suuriin haaveisiin ja saavutuksiin just tuota koti/perhe ajatusta, sehän on loppujen lopuksi hyvin henkinen ja ei materialistinen ajatus, jossa saa itse ja samalla antaa itse toiselle :)
Toki terve suhtautuminen tässäkin on se tasapainoinottava tekijä, eikä asia saa mennä kerskalinjalle lainkaan... "Meillä on 2 lasta, volvo ja kesämökki, teillä ei oo oikeen mitään, ennen näitä..."
Mä vielä pohdin tuota asiaa mielessäni.
En tarkoittanut menestyksellä sitä, että vertaisi omaa elämäänsä muiden elämään ja sitä kautta päättelisi oman arvonsa ja menestyksensä. Voi kai toki semmoisiakin naisia tai jopa miehiä olla, jotka pitää kahta lasta, volvoa ja kesämökkiä osoituksena paremmasta menestyksestä kuin naapureita, joilla on vain yksi lapsi, volvo ja kesämökki tai naapureita, joilla ei ole lapsia ollenkaan.
Ois tosiaankin kiva kuulla, että miksi ajattelit asian negatiiviselta kannalta, ainakin aluksi.
tuo vertaus ihan yks yhteen tietenkään mene. Mutta voishan tuota verrata vaikka semmoiseen tilanteeseen, missä joukko parisuhteissa eläviä naisia kokoontuvat yhteen jonkinlaisen marttakerhon tyyliin ja huonossa suhteessa elävä nainen ei halua, että muut muuttaisivat asennoitumistaan häneen, mikä ehkä tapahtuisi, jos saisivat tietää suhteen tilasta.
mä en oikeastaan ajatellut sitä miltään kannalta ja lähinnä se negatiivisuus tuli siitä, että en koskaan ollut itse ajatellut sitä kuin leikkimielisenä läppänä.
Olin kaiketi pettynyt siihen, että en hoksaavaisena ihmisenä ollut koskaan edes pysähtynyt asian äärellä vakavammin. Oishan mun pitänyt älytä, mutta ei :)
Eli se itse ajatus, jota pidin leikkimielisenä ei aiheuttanut mitään negatiivisia tuntemuksia, päin vastoin :)
Niin varmaan. ;)
mitä sä oisit sit halunnu kuulla ;D
sä olisit halunnut kertoa, jos olisit halunnut. ;D