Akateemisten palkat on aika laittaa kuntoon. Suomen täytyy herätä arvostamaan näitä "keihäänkärkiään". Korotuspainetta on noin 30% ns. akateemisilla aloitta. Suomi on tässä jäänyt jälkeen Euroopan kehityksestä.
Akateemisten palkat aika laittaa kuntoon.
Juulia33
172399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nykyään pitää maksaa osaamisesta ja tuloksen tekemisestä, ei oppiarvosta.
Ymmärrän toki jos jotakin filosofian maisteria keljuttaa kun joku toinen pärjää suurella suulla ja joviaalilla luonteella.
Taitaisi tästä maasta loppua raha jos jokaikiselle "lettutieteentohtorille" maksettaisiin 4000 euroa kuukaudessa??
korkeestikoulutetut eka, paremmat palkkat heille sen jälkeenkö tavan amis duunarit ja kouluja käymättä olevat??? mikähän se raja olis 2200e ????
yleensä jotkii mussuttaa miten tavan duunari voi saada enempi kun montavuotta kouluja käynny hieno helma...
olimpa yks ilta istumassa ex tyttöystävän luonna joka oli yliopistossa, ja hänen kaverinsa kanssa. pikkusen olitiin otettu siinä . niin sit jostain tuli puheeksi ammatit, en sanonu kummiskaan omaa mut kuulin kuinka he haukkuivat siivoojat yms... jotka heidän mielestä olivat luusereita. ja tyhmiä yms......
pukuhomoille&neideille palkka tuloksen mukaan ei koulutuksen pituuden.Remonttireiska ja siivoojasini ovat reilusti palkkansa ansainnut työtä tekemällä,ei jonninjoutavuuksilla.
heh. Mitä te akadeemiset olette tehneet OIKEASTI? Lukeneet tenttikirjaa, laahustaneet konttoriin pyörittään paprua. Työstä maksetaan tuloksen mukaan, se on nyky aikaa. Tehtaissa meille duunareille maksetaan koska me tehdään avain alalla tuottavaa hommaa. Jos te taas pyöritätte papruja niin ei siinä kuules työn antaja paljoo rikastu. Ja tehtaissa ja raksoilaa duunissa saadaan jotain oikeeta aikaan, ei pelkkää paprua hyllystä toiseen.
Kyllä ne akateemiset tätä maata pyörittävät. Duunarit saisivat olla kiitollisia johtajilleen ja pitää mölyt mahoissaan.
Hei akateemiset; tulkaa teollisuuteen töihin. Täällä saatte kunnon liksat koska kadehtimanne duunaritkin saa. Joo, pois sieltä kirjaston hämärästä tänne korkeitten palkkojen, 5vuoro, ym kivan joukkoon. Saatte haasteita ja vaativan työn johon koulutuksenne antaa hyvät lähtökohdat. Ja pitäkää sitten huoli, että teette työnne niin hyvin, ettei se lähde Kiinaan.
valtiolla on palkkalistoillaan tuhansia turhia oppineita paperinpyörittäjiä,mutta toivottavasti säästöluuta jonakin päivänä lakaisee laiskat suojatyölaiset huitsin helvettiin.
nykyisin deen deille kuvia eddä voidde dehdä muudakin kuin kuluddaa phersausda.
eipä ole taas tyhmyydellä rajaa!
terv. akateeminen...
"heh. Mitä te akadeemiset olette tehneet OIKEASTI? Lukeneet tenttikirjaa, laahustaneet konttoriin pyörittään paprua. Työstä maksetaan tuloksen mukaan, se on nyky aikaa. Tehtaissa meille duunareille maksetaan koska me tehdään avain alalla tuottavaa hommaa. Jos te taas pyöritätte papruja niin ei siinä kuules työn antaja paljoo rikastu. Ja tehtaissa ja raksoilaa duunissa saadaan jotain oikeeta aikaan, ei pelkkää paprua hyllystä toiseen."
Ei se ihan noin mene. Nykyisin tuotanto on saatu niin tehokkaaksi, että vain pieni osa väestöstä täytyy valjastaa sellaiseen työhön. Missä suurin osa suomalaisista on töissä? Aivan, paikoissa joissa ei "oikeasti" tehdä mitään. Mitä konkreettista kaupan kassa saa aikaiseksi? Lidlin myymälöissä on kokeiltu, ainakin Saksassa, automaattikassoja, joissa tietokone lukee ostosten hinnan. Sellainenkin työ saataisiin automatisoitua, jolloin päästäisiin eroon "turhista" myyjistä ja firman tulos paranasi. Ja ei, se ei olisi hyvä tai tavoittelemisen arvoinen asia.
Nyky-yhteiskunnassa valtaosa ihmisistä tekee immateriaalista työtä. Palvelu- ja akateemiset ammatit ovat tästä oikein hyvä esimerkki.
Minusta tulee opettaja ja vähän mietityttää, saako siitä työmäärästä tarpeeksi rahaa, mutta riittävästi kuitenkin, että pärjää.
Vai luulet että et pärjää open palkalla ja työmäärällä?
Lueppas:
"Palkka määräytyy tuntien ja pätevyyden mukaan, ei ole väliä, oletko sijainen tai määräaikainen.
Yläkoulun aineenopettajan peruspalkka on 2416 euroa kuussa. Peruspalkan saat yläkoulussa opettamalla 18 tuntia viikossa, lukiossa 16. Useimmilla on ylitunteja, joista yläkoulussa maksetaan 111 euroa per viikkotunti. Kokemuslisiä tulee kahden, viiden, kahdeksan ja muistaakseni kymmenen vuoden jälkeen ja niistä kertyy useampi satanen. Useimmat aineenopet ovat luokanvalvojia tai ryhmänohjaajia, mikä tuottaa tällä hetkellä äikänopelle yläkoulussa 111 euroa kuussa. Koulussa on myös tarjolla erityistehtäviä kuten oppilaskuntatoiminnan ohjaaminen, kirjaston hoitaminen, erilaisten kokoelmien tai av-välineiden hoito, joista maksetaan erikseen, yleensä noin 100 e kuussa. Roposia voi kertyä myös tukiopetuksesta (n. 33 e/) ja kollegoiden sijaistamisesta hyppytunneilla. Jos on lisensiaatti tai tohtori, saa myös vähän lisää. Lukion opettajille maksetaan kirjoitusten hoitamisesta lisiä. Ylimääräistä voidaan maksaa myös koulun kehittämiseen osallistumisesta, opetussuunnitelmatyöstä, johtoryhmän jäsenyydestä jne.
Opettajan palkka koostuu siis monesta osasta ja voi vaihdella paljon. Itse olen äikänopena kahdeksatta vuotta ja tienaan kaikkineen yli 3500. Jos minulla olisi vain minimitunnit, palkka olisi tonnin pienempi. Lehtitietojen ja omien arvelujeni mukaan äikänopet tienaavat keskimäärin yli 3000 e/kk.
Palkkoja korotetaan seuraavan reilun parin vuoden aikana vielä seitsemisen prosenttia. Sen jälkeen on taas kovat paineet saada vähintään se, mitä hoitajatkin nelivuotisella sopparillaan. Lisäksi on käynnissä TVA-projekti (työnvaativuuden arvointi). Aika näyttää, kuinka paljon rahaa se tuo tullessaan ja kenelle.
Olet muuten valinnut oikean alan; opettajista lukion äikänope tienaa kaikkein parhaiten, ainakin niin kauan kuin opetusvelvollisuudet yms. pysyvät tällaisina. Systeemissä on nimittäin sellainenkin outous, että mitä pienempi opetusvelvollisuus, sitä isompi ylituntipalkkio. Lisäksi monet erityistehtävät ainakin toistaiseksi maksetaan ylituntipalkkioina; äikänope siis saa esimerkiksi luokanvalvojuudesta aika epäreilusti enemmän kuin reaaliaineen opettaja. Varaudu siis kateuteen. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, pian muut opet ryhtyvät ottamaan kantaa... Mutta minkäs teet asialle."
Tämä kommentti on palkat-osion eräästä keskustelusta, aiheena opettajien palkat, vastaajana äidinkielen opettaja. Kyllä noilla liksoilla pitäis hemmotellut kermaperseenkin pärjätä. Ja ei työtuntimäärä kovin stressaa.
"Tämä kommentti on palkat-osion eräästä keskustelusta, aiheena opettajien palkat, vastaajana äidinkielen opettaja. Kyllä noilla liksoilla pitäis hemmotellut kermaperseenkin pärjätä. Ja ei työtuntimäärä kovin stressaa."
Turha siinä on paljoa turpaa aukoa, kun vetelit palkkaa ne seitsemän vuotta, jotka minä keräsin velkaa opiskellessa. Tuolla palkalla ei tule hävitty netto mitään kovin nopeasti kuitattua.
Suomi on maa, jossa duunari saa hyvää palkkaa ja akateeminen huonoa. Revi siitä kaljaperse.
Sitä samaa akateemiselle tumpelolle. >-D
Mitä enemmän olet lukenut, sitä vakaampi on työpaikkasi.
nykyaika - ei nyky aika.
avainala - ei avain ala.
työnantaja - ei työn antaja.
akateeminen - ei akadeeminen
raksoilla - ei raksoilaa
näillä mennään.
Palkkatason nosto kannattaa aloittaa yliopistoverkoston karsimisella. On melkoinen vitsi, että Suomen kokoisessa maassa on 20 yliopistoa. Reilu kymmenen yliopistoa tai korkeakoulua riittäisi, eli Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Teknillisiä korkeakouluja tarvitaan oikeasti vain kaksi, kun niitä nyt on neljä. Taidealan korkeakoulutusta ei Suomessa tarvitsisi antaa kuin Taik:issa, Teatterikorkeakoulussa, Sibiksessä ja Kuvataideakatemiassa.
Vaasan, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopisto sekä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu voitaisiin aivan hyvin sulauttaa näihin pääkorkeakouluihin. Puhumattakaan jostakin Porin, Mikkelin tai Lahden etäyliopistovirityksistä, joiden toiminta pitäisi kieltää erityisellä lailla.
Tällä saataisiin valmistuvien maistereiden määrä järjellisiin mittoihin ja DI-koulutuksen laatua parannettua. Tällöin palkat voisivat jopa nousta tarjonnan laskiessa.
Suomen koulutuspolitiikka on raadollista aluepoliittista peliä, jossa maakunnat ja kuntapoliitikot vähät välittävät siitä, mikä on Suomen, yksilön tai yritysten etu. Suomen korkeakoulujärjestelmä on nykyisellään vähän tällainen keskustan junttauspolitiikan ja 60-80 -lukujen tuote.
Akateemisilla ei myöskään ole "työnantajaa", joka palkkoja nostaisi nappia painamalla. Me akateemiset olemme valtio, kunta ja työnantajataho itse. Me itse määrittelemme kuinka yhteiskunta toimii ja kuinka palkkoja on varaa maksaa. Siksi tuo palkan "ruinaaminen" sopii akateemisille aloille melko kehnosti.
Kyllä, palkat on saatava nousuun.
Tämä maa ei tarvitse älykköjä.
Yliopistossa opiskelee/valmistuu kaiken maailman huuhaa tieteitten maistereita ja tohtoreita, jotka ovat opiskelleet jotain swahilin kulttuuriantropologiaa! Joukossa on myös oikeita maistereita ja tohtoreita (esim.lääkärit, biologit, jne.) Ketä tämmöiset hihhulit oikein palvelevat? Peruskansalainen on onnellinen kun se saa kaljaa lauantai-iltana saunan jälkeen, seksiä loton jälkeen ja makkarakeittoa ruisleivällä viikolla. Lopun aikaa voi haukkua juristeja ja valtiotieteilijöitä työkavereille tai avautua jossain säälittävässä nettifoorumissa. Jota lukevat toiset yhtä aivottomat kanssa kansalaiset.