yhteen asumaan intialaisen poikaystäväni kanssa :) seurusteltu on pari vuotta, joten tunnetaan jo hyvin. Tosin kaukosuhteessa ei ne arkipäivän rutiinit ihan tule tutuksi, joten vähän jännittää miten arki lähtee rullaamaan. Mutta olo on niin onnellinen! :)
muutamme vihdoin
julie07
2830
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hupsis kun taas jumahin tänne koko yöksi (onneksi näitä sattuu vain harvoin)... no onnitellahan tässä pitää ja toivoa parasta;D
Itsekin tiedän jotain kaukosuhteesta... (heh, nythän on tavallaan ollut kaukosuhdetta miehen kanssa kaksi kuukautta kun mies on ollut koti maassaan käymässä... onkin ollut tosi kauko suhde kun ei olla yhteyttäkään pidetty mitä nyt rahoista ja tulevaisuudesta kinattu ja vaihdettu kuulumisia kahden viikon välein) Ennen oli meilläkin toisin mutta ei vaan olla oltu vakka ja kansi enää pitkään aikaan.
Yhteen muuttaminen on varmasti jännittävää.. tosin siinä samalla tutustuu myös kumppanin epämiellyttäviin tapoihin (kuorsaus, unissaan maiskuttelu, peitonkaappaus, kurlaushampaita pestessä, naputtaminen... no löydät ne itse, minäkin löysin omat inhokkini, vaikka olenkin hyvin salliva ihminen;D).
Paljon mukavia puolia yhdessä asumisessa on kuitenkin luvassa. ihaninta on tietysti, että saa olla yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa ja nähdä hänet jokapäivä (erityisesti sumuinen unenpöpperöinen ilme aamulla kun heräätte yhteisestä sängystänne... mahdollisesti kiihkeän yön jäljiltä raukeina valmiina uuteen sessioon tai kahvipöytään, on jotain aivan ihanaa).
Myös hetket jolloin ollaan vain jokainen omissa oloissaan mutta silti läsnä ja toisen käytettävissä.. valmiita ottamaan toinen syliin.
sinä ehkä luet kirjaa ja poikakaverisi katsoo teeveetä mutta kuitenkin se on sitä hyvää arkea.
Sitten on tietysti rutiini arki mutta siitäkin voi tehdä yhteispelillä miellyttävää (tosin miehet eivät aina tätä ymmärrä ja nainen joutuu muuttumaan suloisesta kanaloisesta nalkuttavaksi akaksi ja ongelmat ovat valmiina). Vaikka ette olisi vielä riidelleet kertaakaan kannattaa jo varmuudeksi etsiä vinkkejä rakentavaan riitelyyn, kotitöistä tulee ennemmin tai myöhemmin kränää... ellet sitten halua tehdä kaikkea yksin tai ellei miehesi ole modernimies joka osallistuu myös kotitöihin (sattui olemaan itsellä sellainen onni mutta nyt ollaan palattu miehen töiden ja minun luppopäivien vuoksi perinteiseen nainen kotona mies töissä malliin). Tärkeintä on ettei mene huutamiiseksi tai mököttämiseksi kummallakaan osa puolella. (Eipä tässä sen enempää aleta nauvomaan kun omakin elämä ihan piparina kun en noudattanut hyvän riitelynsääntöjä tai rakastanut tarpeeksi tai annoin vietin viedä tai... )
Yhdessä asuminen myös tuo varmuutta suhteeseen ja parhaimmassa tapauksessa tekee yhteisestä asunnosta kodin.
Monia armorikkaita rakkaudenvuosia teidän yhdessä olollenne!
PS:
Itselläni on ikäviä juttuja tiedossa suomi-intia suhteista mutta näissä on ollut pika-avioliitot, toisetnaiset,mustasukkaisuus, liutalapsia ja väkvaltaa, petoksia ja poliiseja mukana, että harvan ihmisen elämä noin värikästä on vaikka mies onkin maahanmuuttaja;D Itelläkin suhde kariutumassa niin voi olla vähän kitkerää tekstiä, sori menen nukkumaan nyt enkä varmaan hetkeen palaile kun aiheet on taas tämmöisiä.. eh tylsähtäviä.. joo pitää poistua kun nikkikin heitettiin jo pihalle;D
nauttia ja juoda malja pohjaan asti! :)
Kyllä olen tietoinen katkerista kokemuksistasi intialaisten suhteen, eiköhän heissä löydy epärehellisyyttä ja epäluotettavuutta siinä missä kaikista muistakin kansoista, samaten hyviä puolia.
Ekat pari vuotta mennyt niin hyvin, että pakko tämä on katsoa loppuun asti, voi olla että myöhemmin kadutaan.. tai sitten ei! Ei voi tietää etukäteen, arki näyttää mitä se tuo tullessaan.
Jokaisesta ihmisestä kansalaisuuteen katsomatta löytyy ihan varmasti tietyssä vaiheessa suhdetta niitä äärettömän ärsyttäviä piirteitä (edellisessä suhteessani oli mm. ääni joka tuli hänen syödessään aamulla kaurapuuroa... )minustakin, vaikko olenkin näin ihana ;) niin se vaan menee!
Zemiä sullekin kaikkiin kuvioihisi! :)