Oon 16 vuotias tyttö ja poikaystäväni 18 ja me ollaan 'seurusteltu' about 3kk.
En oikeen tiedä miten tän selittäis sillee hyvin että tekin ymmärtäisitte, mut...
En tiedä vaadinko liikaa kun haluaisin nähdä miestäni vähintään kerran viikossa, mutta näemme kuitenkin vain kerran kuukaudessa vaikka asummekin samassa kaupungissa. Se on nyt töissä ja väittää ettei kerkeä tapaamaan mutta tiedän että jos hän todella haluais nähä mut niin kyllä sitä aikaa löytyis! Tai ainaki pitäis... Mun miekkonen on semmonen renttu eikä vieläkään ymmärrä miks "mun kaltanen tyttö" voi olla kiinnostunu "sen kaltasesta jätkästä" Mut mulle se ei riitä! En haluais lopettaa tätä suhdetta koska välitän siitä oikeesti, mut musta tuntuu ettei tää toimi vaikka todellakin haluaisin saada tän toimimaan! Muut jätkät sanoo mun ansaitsevan parempaa ja et se jätkä ei osaa arvostaa mua ja samalla ne yrittää saada mua itelleen... Miehet todella sekoittaa mun pään!
Ja tässä vielä samalla viikolla sain kuulla että eräs todella hyvä ystävänikin on ihastunut muhun.
Mahtoi kuulostaa sekavalta mutta niin ovat kyllä ajatuksenikin tällä hetkellä!
Olen vielä neitsyt ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä että kuolenkin neitsyenä koska en pääse kenenkään pojan/miehen kanssa seurustelussa niin pitkälle että voisin sen hänelle antaa...
Olenko liian sinisilmäinen?
En oikeen tiedä miten tän selittäis sillee hyvin että tekin ymmärtäisitte, mut...
En tiedä vaadinko liikaa kun haluaisin nähdä miestäni vähintään kerran viikossa, mutta näemme kuitenkin vain kerran kuukaudessa vaikka asummekin samassa kaupungissa. Se on nyt töissä ja väittää ettei kerkeä tapaamaan mutta tiedän että jos hän todella haluais nähä mut niin kyllä sitä aikaa löytyis! Tai ainaki pitäis... Mun miekkonen on semmonen renttu eikä vieläkään ymmärrä miks "mun kaltanen tyttö" voi olla kiinnostunu "sen kaltasesta jätkästä" Mut mulle se ei riitä! En haluais lopettaa tätä suhdetta koska välitän siitä oikeesti, mut musta tuntuu ettei tää toimi vaikka todellakin haluaisin saada tän toimimaan! Muut jätkät sanoo mun ansaitsevan parempaa ja et se jätkä ei osaa arvostaa mua ja samalla ne yrittää saada mua itelleen... Miehet todella sekoittaa mun pään!
Ja tässä vielä samalla viikolla sain kuulla että eräs todella hyvä ystävänikin on ihastunut muhun.
Mahtoi kuulostaa sekavalta mutta niin ovat kyllä ajatuksenikin tällä hetkellä!
Olen vielä neitsyt ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä että kuolenkin neitsyenä koska en pääse kenenkään pojan/miehen kanssa seurustelussa niin pitkälle että voisin sen hänelle antaa...
Olenko liian sinisilmäinen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
olet liian nuori puhumaan vielä tuollaisia. Pysy vaan "impenä" ja katsele milloin kohdalle osuu se oikea prinssi!
T:ihminen, joka katuu kun ei odottanut
älä viitsi pilata elämääs haikailemalla rentun perään. Aivan totta, että jos hän todella välittäisi, aikaa ja hellyyttä riittäisi. Kuuntele vain läheisiäsi, et siinä riko mitään sopimuksia. Kaikkea hyvää!
oon kokenu melkein ihan saman..mut mulle ei riittäny vaa se,et nähtiin kerran viikossa...sitte tein jätkälleni selväksi,että haluan nähdä useammin,tai ei tuu juttu jatkumaan..
no,kyllähän sitä aikaa alko sit löytyy useammin ja olin onnelinen tilanteesta..mutta nyt jätkä lähti kesäksi toiselle paikkakunnalle töihin ja pääsee käymään täällä parin viikon välein..itse en kerkeä matkustaa ollenkaan...mutta kuhan kesä menee ohi niin....
mutta heii,kerran kuukaudessa?!sulla täytyy todellakin korjata tilanne!jos tämä kaveris todellaki välittäää susta,ni kyllä sillä pitäs löytyy enemmän aikaa!ja eihän tuota edes voi kutsua seurusteluksi.ku tapaatte nui harvoin.jos jätät sen,niitä tukijoita kuulostas viereltäs löytyvän!ja kyllä se unohtuu nopeasti,ku et näekään sitä.
Saatoin ehkä hiukan liiotella ku sanoin et nähää vaa kerran kuukaudessa mut se vaa tuntuu siltä ku on viikonki siit erossa!
Mä pyysin sitä tulee nyt sit meille et juteltas täst meijän suhteest...toivottavasti en mee lukkoon ja pystyn sanoo kaiken haluamani!
Eipä voi taas kun ihmetellä tätä maailman menoa, jos 16 vuotias tyttönen aivan tosissaan pelkää kuolevansa, ennen kun on neitsyytensä menettänyt!!! Olisit kuule tyttö kulta vain onnellinen, että vaikka seurustelet jo täysi-ikäsen poitsun kanssa, niin hän ei ole vielä neitsyyttäsi sulta riistänyt, vaikka selvästikin sen olisi sen voinut tehdä, kun olet noin valmis siitä luopumaan.
Kun kuitenkin itsekin tämän poikaystäväsi rentuksi luokittelet, niin eikö kuitenkin olisi mukavampi se neitsyys menettää jonkun ihan toisen kanssa? Äläpäs siis hätiköi, äläkä "tarjoa" itseäsi liian paljon, olet varmaan paremmankin ansainnut.