Takana kahdet pikkujoulut ja risteily ruotsinlaivalla. Tein tietoisen pitkäkestoisen miehiin kohdistuvan "testin", jonka saldo: 7 naimisissa olevaa miestä valmiina tositoimiin kymmeniä himokkaita katseita, flirttiä, "viattomia" halauksia ja poskisuukkoja, kunnon rietasta pikkujoulumeininkiä - etenkin laivalla.
Ikäjakauma ~25-50v, valtaosa nelikymppisiä, joilla yhteiseloa vaimon kanssa takana kymmenisen vuotta. Keskustelin aiheesta jokaisen kanssa, jotka olisivat olleet halukkaita seksiin (jotka siis myönsivät sen). Jokainen tyytyväinen ainakin suurimmaksi osaksi parisuhteeseensa, mutta arkea verottavat mm. pienet lapset, vähentyneet vaimon seksihalut tai se, että vaimo ei suostu seksissä kaikkeen mihin mies haluaisi. Myös silkka vaihtelunhalu syynä. Yksikään ei halua jättää vaimojaan, missään nimessä. Kysyttäessä jokainen ilmoitti rakastavansa vaimoaan. Miehet eri taustoista, ihan tavallisia miehiä - kuva lipevästä playeristä ei todellakaan pidä paikkaansa puhuttaessa "potenitaalisesta" pettäjästä.
Miehet olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että valtaosa miehistä pettää, heidän ystäväpiirissään ei pahimmillaan ollut ainuttakaan miespuolista, joka ei olisi miehen tietojen mukaan joskus pettänyt. Niistä ei missään nimessä puhuta vaimolle, eikä mitään saa myöntää, ei vaikka olisi konkreettisia todisteita. Kumpikin käy omissa riennoissa silloin tällöin, mutta AINA ollaan hiljaa mitä todellisuudessa tapahtui.
Liikematkat ym. reissut: mikäli mahdollisuuksia tullut, yksikään mies ei ole niitä jättänyt käyttämättä, ei myöskään matkaseuralaisista. Kun kysyin, onko vaimo koskaan epäillyt jotain, valtaosa sanoi ettei ole ainakaan sanonut, tai ei tiedä. Jos vaimo kysynyt, vastataan miten kuuluu vastata, kun haluaa liiton kestävän. Vaimon mahdollisista seikkailuista ei haluta tietää, mutta kuitenkin miehet olettavat naisten olevan keskimääräistä uskollisempia kuin miesten. Näistä 7:stä miehestä jokainen uskoi avioliittoon, mutta siihen KUULUU joskus vieraissa käyminen - se piristää ja auttaa jaksamaan arkea. Ensimmäinen kerta täynnä syyllisyyttä, mutta sen yli pääsee ajan kanssa. Seuraavat kerrat paljon helpompia.
Keskustelin aiheesta myös muiden kuin seksiin avoimesti halukkaiden kanssa - järkytykseni oli, ettei ainutkaan mies uskonut molemminpuoliseen uskollisuuteen parisuhteesa. Se on vain kaunis illuusio, ei todellisuutta. Pettäminen on tätä päivää, se on ollut sitä ennenkin, mutta asiasta vaiettu enemmän.
Kyllä meni minulta matto jalkojen alta, kunnioitukseni miehiä kohtaan. Varmasti yleistän, mutta näkemäni ja kuulemani perusteella olisi hulluutta luottaa enää yhteenkään mieheen. Omasta rakkaasta ei halua uskoa pahinta, ja siksi ainakin täytyy yrittää luottaa tähän. Siksi tulee usein yllätyksenä, että samalla tavalla hän on saattanut "hairahtua", kuten monet monet muutkin.
Aloin myös miettiä omia sukulaismiehiäni tai lähipiirin miehiä: isälläni ollut ainakin kaksi naista äitini aikana, toisen kanssa pitkäkestoisempi suhde, joka lopulta päättyi äidin saadessa tietää. Molemmat isoisäni: naissuhteita, joista isoäidit eivät halunneet tietää - oli jaksettava lasten kanssa kotona, oli jaksettava sosiaalisten odotusten vuoksi. Veljeni: pettänyt molempia avovaimojaan, toinen lähti lätkimään saatuaan tietää. Äitini nykyinen mies: pettänyt edellisissä suhteissaan. Oma mieheni: pettänyt kertomansa mukaan yhdessä edellisessä suhteessaan (-tietenkään- ei mennyt seksiin asti!). Siskoni mies: erosivat, myöhemmin paljastui suhde nykyiseen naiseen jo vuosi ennen eroa.
Naimissa oleva pomoni: panee yhtä naistyöntekijäänsä (surkuhupaisa näköhavainto).
Naisia en tässä avauksessa käsittele - mutten missään nimessä kiellä, etteivätkö naiset syyllistyisi (ainakin nykyään) täysin samaan kuin miehet. Ihmisen biologiaa näyttää olevan kumppanin vaihto ja pettäminen - tunteet ja instituutio vain hillitsevät sitä.
Iloista joulun odotusta kaikille suomalaisperheille - eletään edes hetki idylliämme onnellisen "tietämättöminä" parisuhteidemme todellisuudesta!
Ikäjakauma ~25-50v, valtaosa nelikymppisiä, joilla yhteiseloa vaimon kanssa takana kymmenisen vuotta. Keskustelin aiheesta jokaisen kanssa, jotka olisivat olleet halukkaita seksiin (jotka siis myönsivät sen). Jokainen tyytyväinen ainakin suurimmaksi osaksi parisuhteeseensa, mutta arkea verottavat mm. pienet lapset, vähentyneet vaimon seksihalut tai se, että vaimo ei suostu seksissä kaikkeen mihin mies haluaisi. Myös silkka vaihtelunhalu syynä. Yksikään ei halua jättää vaimojaan, missään nimessä. Kysyttäessä jokainen ilmoitti rakastavansa vaimoaan. Miehet eri taustoista, ihan tavallisia miehiä - kuva lipevästä playeristä ei todellakaan pidä paikkaansa puhuttaessa "potenitaalisesta" pettäjästä.
Miehet olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että valtaosa miehistä pettää, heidän ystäväpiirissään ei pahimmillaan ollut ainuttakaan miespuolista, joka ei olisi miehen tietojen mukaan joskus pettänyt. Niistä ei missään nimessä puhuta vaimolle, eikä mitään saa myöntää, ei vaikka olisi konkreettisia todisteita. Kumpikin käy omissa riennoissa silloin tällöin, mutta AINA ollaan hiljaa mitä todellisuudessa tapahtui.
Liikematkat ym. reissut: mikäli mahdollisuuksia tullut, yksikään mies ei ole niitä jättänyt käyttämättä, ei myöskään matkaseuralaisista. Kun kysyin, onko vaimo koskaan epäillyt jotain, valtaosa sanoi ettei ole ainakaan sanonut, tai ei tiedä. Jos vaimo kysynyt, vastataan miten kuuluu vastata, kun haluaa liiton kestävän. Vaimon mahdollisista seikkailuista ei haluta tietää, mutta kuitenkin miehet olettavat naisten olevan keskimääräistä uskollisempia kuin miesten. Näistä 7:stä miehestä jokainen uskoi avioliittoon, mutta siihen KUULUU joskus vieraissa käyminen - se piristää ja auttaa jaksamaan arkea. Ensimmäinen kerta täynnä syyllisyyttä, mutta sen yli pääsee ajan kanssa. Seuraavat kerrat paljon helpompia.
Keskustelin aiheesta myös muiden kuin seksiin avoimesti halukkaiden kanssa - järkytykseni oli, ettei ainutkaan mies uskonut molemminpuoliseen uskollisuuteen parisuhteesa. Se on vain kaunis illuusio, ei todellisuutta. Pettäminen on tätä päivää, se on ollut sitä ennenkin, mutta asiasta vaiettu enemmän.
Kyllä meni minulta matto jalkojen alta, kunnioitukseni miehiä kohtaan. Varmasti yleistän, mutta näkemäni ja kuulemani perusteella olisi hulluutta luottaa enää yhteenkään mieheen. Omasta rakkaasta ei halua uskoa pahinta, ja siksi ainakin täytyy yrittää luottaa tähän. Siksi tulee usein yllätyksenä, että samalla tavalla hän on saattanut "hairahtua", kuten monet monet muutkin.
Aloin myös miettiä omia sukulaismiehiäni tai lähipiirin miehiä: isälläni ollut ainakin kaksi naista äitini aikana, toisen kanssa pitkäkestoisempi suhde, joka lopulta päättyi äidin saadessa tietää. Molemmat isoisäni: naissuhteita, joista isoäidit eivät halunneet tietää - oli jaksettava lasten kanssa kotona, oli jaksettava sosiaalisten odotusten vuoksi. Veljeni: pettänyt molempia avovaimojaan, toinen lähti lätkimään saatuaan tietää. Äitini nykyinen mies: pettänyt edellisissä suhteissaan. Oma mieheni: pettänyt kertomansa mukaan yhdessä edellisessä suhteessaan (-tietenkään- ei mennyt seksiin asti!). Siskoni mies: erosivat, myöhemmin paljastui suhde nykyiseen naiseen jo vuosi ennen eroa.
Naimissa oleva pomoni: panee yhtä naistyöntekijäänsä (surkuhupaisa näköhavainto).
Naisia en tässä avauksessa käsittele - mutten missään nimessä kiellä, etteivätkö naiset syyllistyisi (ainakin nykyään) täysin samaan kuin miehet. Ihmisen biologiaa näyttää olevan kumppanin vaihto ja pettäminen - tunteet ja instituutio vain hillitsevät sitä.
Iloista joulun odotusta kaikille suomalaisperheille - eletään edes hetki idylliämme onnellisen "tietämättöminä" parisuhteidemme todellisuudesta!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Haluaisitko, että loputkin ihmiset pettäisivät puolisonsa?
Suurin osa ihmisistä ei petä kumppaniaan koskaan, ja ne ihmiset tuskin sinne laivoille tunkee.
Jopas on sinisilmäisyyttä.
Pidä vaan kokeuksesi omana tietonasi.
Itse olen avioliitossa,enkä koskaan pettänyt,
että se siitä.
...aviollisista kokemuksistasi ;)
Tulipa paha mieli.. :/
...että kaikki pettävät, koska itse pettävät.
Ne jotka eivät petä, yllättyvät aina petturin kohdatessaan.
...sehän aina suurimman äläkän nostaa aiheesta jolla ei ole ihan puhtaat jauhot pussissa...
Jos olet valmis menemään sänkyyn varatun miehen kanssa (tai esität sellaista), hyväksyt silloin pettämisen. Keräät ympärille silloin kaltaista seuraa. Osa miehistä ehkä yrittää mielistellä linjaasi, vaikka eivät todellisuudessa olisi siihen valmiita. Pyrit siis testistäsi tietoisesti lopputulokseen jonka olet jo lapsuudessa muodostanut. Seitsemän miestä satojen miesten joukossa on aika pieni otanta.
noo, ei tässä tieteellisen testin puolelle mennäkään, vaan omakohtaisen kokemuksen.
En lähestynyt/vilkuillut sillä silmällä yhtäkään miestä, minun ei tarvinnut kuin istua hetki drinkkilasi kädessä yksin, niin johan olin "vapaata riistaa". Tai vaihtoehtoisesti ystävän kanssa, jolloin miesporukat tulivat seurustelemaan.
Ei minulla ollut mitään tietoista lopputulosta, vaan olen tähän päivään asti kuitenkin uskonut siihen, että on olemassa toisilleen hamaan tappiin uskollisia puolisoita. Vaikkei minulla kokemusta lähipiiristä olekaan. Se oli kaunis ajatus, johon halusin uskoa. Odotin, että kohtaisin juhlissa pettämistä vastustavia mielipiteitä, mutta valitettavasti näin ei tapahtunut kertaakaan. Odotin, että median luoma käsitys ei todellisuudessa ole niin synkkä. Ei olekaan, se tuntuu olevan synkempi.
Seitsemän miehen lisäksi keskustelin aiheesta myös useiden muiden miesten kanssa, lisäksi näin omin silmin millaista touhu oli ympärilläni. Omia lapsuuskokemuksiani en ole näin tietoisesti ajatellut ennen. Vasta nyt tajuan, ei niitä uskollisia miehiä ole, tai ainakin he ovat katoava luonnonvara. Iloista, jos jollain on tästä positiivisempia kokemuksia. Voivatko hekään lopulta tietää, onko kumppani ollut uskollinen? Tuskinpa vain, on vain pakko luottaa toiseen jos haluaa yhdessä pysyä. Sitä haluaa luottaa itselleen rakkaimpaan ihmiseen, luottamuksen menettäminen on sama kuin maton vetäminen jalkojen alta. On vaikea kömpiä pystyyn, kun on luita murtunut. Helpompi ryömiä maata pitkin ja liittyä kaatuneiden ja langenneiden joukkoon.
Olisiko ollut niin, että ne miehet jotka olisivat olleet toista mieltä, eivät lähestyneet teitä, eivät olleet koko baarissa, olivat sammuneet, tai istuivat naisystäviensä kanssa. Normaalilla tasapuolisella otannalla ei tuollaiseen tulokseen pitäisi päästä. Tietty jos vain istuu ja odottaa, että joku vieras tulee juttusille, niin toki tulokset kallistuvat toiseen suuntaan, varsinkin pikkujoulujen alla.
Ja kuten totesit, niin ei sitä koskaan voi tietää onko kumppani ollut uskollinen vai ei, sillä usein se on vain uskon asia. Jos ryömii maata pitkin ja asettuu uhrin osaan, on kierre helposti valmis, ainakin jos alkaa antamaan liikaa painoa pelkille vakuutteluille.
Oletko miettinyt alkoholin ja paikan vaikutusta tulokseen, eli olisivatko herrat päätyneet samoihin ajatuksiin jos olisit kysellyt asiaa jossain muualla kuin juhlissa. Kuinka moni kyseisistä miehistä loppujen lopuksi myönsi pettäneensä tai olleensa uskoton kumppanilleen, ja kuinka moni kertoilu vain juttuja kavereistaan.
Ehkä, ne ketkä ovat uskollisia, niin ehkä heillä ei ole tarve vakuutella asiasta tai erikseen vastustaa muiden pettämistä, ja tämän takia et kuullut juhlissa pettämistä vastustavia mielipiteitä.
pätevä, koska sinun olisi pitänyt olla iskevänä osapuolena, silloin tulos olisi uskottavampi. Totta kai sinua tulevat iskemään ne pettäjämiehet. Uskolliset miehet taas jättivät sinut rauhaan koska kiinnostusta ei ole ja nyt testisi sitten antaa ymmärtää että "kaikki miehet pettävät" vaikka itse asiassa testissä olivat mukana vain sinua lähestyneet miehet eli ne pettäjät.
Ollaan oltu naimisissa kohta 10 v, nuorena aloitettiin yhdessäolo ja kumpikaan ei 100 % varmuudella ole pettänyt, hetkellisiä ihastumisia on ollut varmasti molemmilla, mutta ne ovat olleet käytännössä ohitsekiitäviä tilanteita.
Ammattini, tulojeni, ulkonäköni, kohteliaisuuteni yms perusteella saisin varmasti seuraa, jos sitä lähtisin hakemaan. Kuitenkaan ei ole tullut sellaista tilannetta eteeni, että laittaisin panokseksi perhe-elämäni ja pettäisin. Vaimo toki tarjoaa seksuaalisessa mielessä fantastista seksiä, vaikkei kaikkeen suostukaan, eli puute ei myöskään pakota. Itse asiassa uskon, että joku satunnainen seksiseikkailu ei pystyisi tarjoamaan sellaista hekumaa, mitä aviovuoteestamme löytyy.
Lisäksi tarjolla on niin paljon persoonallisuushäiriöitä, sukupuolitauteja, sosiaalisia ongelmia yms, että se "vaihtelu" toisi vain kärsimystä tullessaan.
Helppoa se on olla uskollinen. Kun on vielä luonteeltaan jotenkin platonistinen (paitti kun on vaimon kanssa säpinät), niin saat tulla vaikka testaamaan, niin kyllä se jäis rupattelun asteelle! Todennäköisesti olen jopa tylsä siinä suhteessa, kun en käy päälle ja tee ehdotuksia.
kysely naiseista vakuutan että yllätyt,prikulleen sama homma.Miten on oma tilanne,oletko omasta mielestä yksi niistä harvoja jonka ei petä vaikka olisi hyvä ja otollinen tilaisuus.Jos voi luottaa sun tutkimuksiin,sinäkin petät niin kuin kaikki muutkin.
Tätä osa miehistäkin sanoi. Että katsotaan kymmenen vuoden päästä, takuulla olet sinäkin menettänyt moraalisi, tai ainakin osan siitä. Jokaisella kuulemma on vaihe (nuoruudessa) jolloin vielä sinisilmäisenä uskoo ja haluaa uskoa, mutta vuosien jälkeen ihminen on aika erilainen, elämä on koulinut häntä, yleensä pettämiseen otollisempaan suuntaan!
En voi sanoa, ettenkö itse koskaan pettäisi. Tilaisuuksia olisi kyllä ollut kymmenittäin, mutta olen aina tuntenut niin suurta rakkautta miestäni kohtaan, etten ole tuntenut tarvetta, enkä ole halunnut rikkoa jotain sellaista, mitä ei koskaan voi enää myöhemmin saada takaisin. Viattomuus ja luottamus, ne kun särkyvät, on jotain olennaista hävinnyt, vaikka yhdessä pysyttäisiinkin.
Kukaan ei voi sanoa, ettei koskaan tee jotain. Tähän mennessä en ole pettänyt, ja toivon ettei moraalini heikkene tältä osin milloinkaan. Jos näin kuitenkin joskus käy, muistan varmasti aikoja sitten kuulemani sanat. Ehken silloin pidä asiaa enää minään, ehkä minustakin on sitten tullut osa tätä jättimäistä joukkoa, joka kuittaa kaiken vain pitämällä asiaa yhtenä elämän realiteeteista. Paskan marjat, kyse on heikosta ihmisluonnosta, heikosta itsekurista, heikosta tahdosta. Jos antaisimme aina biologialle periksi, olisin minäkin varmaan 6 lapsen äiti, pannut nuorena jokaisen prätkäjätkän kanssa joka vastaan on tullut jos on sattunut tekemään mieli (Kyllä, naisellakin voi olla seksihalut kuten miehelläkin), toteuttanut aina vain hedonistisesti itseäni, olenhan vain biologinen olento vailla minkäänlaisia moraalisia velvoitteita.
Ehkä naiset poikkeavat joukosta hieman sen takia, että meidän elämäntehtävänämme on miehen miellyttäminen ja näiden odotusten täyttäminen. Olemme miesten silmisiä hyviä tyttöjä ja huonoja tyttöjä. Jos huoraamme pitkin kyliä, olemme huonoja, toisin kuin mies tehdessään samaa. Arvomme näkyvät äskeisestä sanasta huoraaminen. Eihän mies voi huorata, se on nainen joka niin tekee. Naiset moralisoivat pettämistä enemmän, koska meidät on opetettu olemaan kilttejä, siveellisiä, olemaan sellaisia, että kelpaamme miehillemme. Todellisuus pinnan alla on usein toinen, ja tasa-arvo näyttääkin olevan nykyään sitä, että naiset paneskelevat siinä missä mieskin. Naiset ovat yhä useammin aloitteellisia yhdenillanjutuissa, kuvittelevat sen olevan todellista tasa-arvoa, että otetaan seksikäs katse baarissa ja sanotaan tiskillä notkuvalle miehelle: "haluutsä pillua?". Se on tämän ajan henki, vaikka toisaalta kaivataan pullantuoksuista ja siveellistä omaa kultaa, lasten äitiä. Harmi vain, sellaiset naiset alkavat olla vähissä, jokaisella heistäkin on takanaan menneisyys, johon saattanut kuulua vaikka mitä hurjastelua. Vaitonaisuus jatkaa kulkuaan, olisi hullua myöntää miehelle tällaisia asioita, illuusio särkyisi ja miehen arvostus naista kohtaan laskisi. Nähty ja kuultu, kuten myös toisin päin.
Koska ihmiset lakkaavat tavoittelemasta kaikkea, antamatta itse kuitenkaan mitään? Se ei ole yhteen hiileen puhaltamista, että puolisot antavat periksi vaikeina hetkinä, että tilaisuus tekee varkaan yhä useammin ja useammin. Jokainen tekee elämässään virheitä - kamalinta on, ettei itse edes ajattele asiaa sen enempää, ei kadu, ei lopeta, vaan jatkaa pettämistä ihan normaalina elmää sulostuttavana viihdykkeenä. Sekä naiset että miehet voisivat katsoa itseään peilistä ja kysyä itseltään, mitä on ihmisyys, mitä on rakkaus, mikä on minulle arvokasta? Onko pettäminen tosiaan niin arvokasta, niin kaunista ja tavoiteltavaa, että sen takia rikomme omat sielumme ja siinä samalla meille rakkaimpien ihmisten? Vaikka avioliitto on ihmisen luoma instituutio, siinä on paljon hyvää. Lupauksen noudattaminen, vaikka se olisikin joskus vastoin halujamme, on suojaava tekijä elämässä, se suojaa sisintämme. Ihmisen sisimmän ei pitäisi olla näin rikkonainen, mitä se tänä päivänä on. Katsokaa lapsiamme, katsokaa millaisessa maailmassa he elävät. On surullista huomata, että ekaluokalla yli puolet lasten vanhemmista ovat jo eronneet, monella on ollut elämässään jo montakin isä- tai äitipuolta. Mistä erot saaneet alkunsa - siitä, että nykyään seurataan omia haluja, omaa itseä niin paljon, että ollaan valmiita uhraamaan mitä tahansa sen eteen, että itsestä tuntuisi hyvältä ja onnelliselta. Kumppanin jatkuva vaihtaminen ja pettäminen nähdään apuna ongelmiin, jotka tulevat aina eteen ennemmin tai myöhemmin.
En ole uskovainen, vaikka siltä saattaa jo tuntua :) Yhteen asiaan kuitenkin haluan uskoa kuolemaani saakka: rakkauteen. Se tässä onkin pielessä, että kukaan ei nykyään enää usko siihen. Kun ei uskota, voidaan vapauttaa itsemme laivareissuilla, baarissa, missä vaan kunhan kumppani ei ole näkemässä. Himot, omat tarpeet ja oma onni ovat avainsanat - jollet niitä seuraa, olet säälittävä ja konservatiinen nössö. Etenkin jos olet mies, olet pelkkä tossun alla eläjä ollessasi kiltti ja haluton pettämään. Ainoastaan ne, jotka ovat pahasti tulleet loukatuiksi, pystyvät enää arvostamaan tällaisia ihmisiä. Jos hekään, sillä pelko on vallanut tilan arvostukselta. Syntyy kollektiivinen epäluottamus - siinä mielentilassa on yllättävän helppo lähteä itsekin samaan mihin muutkin!
Olen pahoillani, jos juttuni aiheuttaa pahaa mieltä ja yllyttää pettämään (!??). Päinvastoin haluaisin, että ihmiset katsoisivat itseään peilistä, pysähtyisivät joskus ja uskaltaisivat seistä sanojensa takana pelkäämättä muiden tuomiota ja väheksyntää. Usein toimiva muistutus on, millainen esimerkki minä olisin lapsilleni.
Todella hyvä kirjoitus.Näinhän se on ei koskaan saisi sanoa ei koskaan,mutta se koskee naisia yhtälailla kuin miehiä.Mutta onhan kuitenkin suuri joukko jonka ei pettää.Meillä rakkaan vaimonin kanssa 30v yhteinen taival,ja ekä tarvinnut pettää.Ne jonka väittää ettei ole ollut kiusauksia valehtelee.Pitää vain osata laittaa asiat tärkeysjärjestksiin,pitää vain miettiä mitä lojaalisuus ja luottamus tarkoittaa.
Kiva huomata, että en ole ajatuksieni kanssa yksin tässä Suomen maassa.
Minä uskon (ikuiseen) rakkauteen ja ajatus toisen pettämisestä tuntuu riipivältä. Se satuttaa, ja paljon - jos joku väittää muuta, niin todennäköisesti valehtelee. MIksi toisen ihmisen satuttaminen pitäisi olla sallittua/hyväksyttävää? Pettäminen on henkistä väkivaltaa. Aina se jättää jälkensä ihmisen mieliin, sekä petettyyn että pettäjään. Niin ja ne lapset, voi kun joku joskus ajattelisi niitä, kun juoksee ympäri kyliä muitten akkojen tai ukkojen perässä. Lapset näistä "aikuisten" haluista saa kaikista eniten kärsiä. Surullista itsekkyyttä ihmisiltä, jotka kuitenkin toisaalta pitävät itseään varmasti ihan fiksuina. Kaikkea ei tarvitse sallia/hyväksyä.
Veikkaisin, että kuitenkin ne kaikista onnellisimmat pariskunnat ovat niitä, joissa molemmat kunnioittavat toisiaan niin paljon, että pettämiselle ei anneta sijaa. Tällöin pariskunta oletettavasti myös pyrkii hyvään suhteeseen ja pyrkivät huomioimaan toisen tarpeet (seksin osalta, joskus voi antaa toiselle vaikkei itseään juuri sillä hetkellä niin mieli tekisikään, harvoin halut sattuvat samaan ajankohtaan). Ei sitten tarvitse parisuhteen ulkopuolelta hakea tyydytystä omille tarpeilleen.
Pettämistä puolustellaan ties millä selityksillä. Hetkellisesti on saattanut tuntua, että siitä olisi ollut jotain "hyötyä". Olen kuullut sanottavan, että piristään parisuhdetta, jaksaa olla kotona taas iloinen ymv. Ja höpö höpö. Sitten kun toinen saa tietää pettämisestä, monissa tapauksissahan näin kai käy, niin sitten onkin ilo kaukana. Pettäminen on hölmöläisten hommaa, sillä tavalla voi pilata monta hyvää ja ihanaa asiaa tässä elämässä. Ja hyvät ihmiset, ne lapset, ajatelkaa joskun ihan oikeasti niitäkin. Mikään ei ole niin surullista kun nähdä lasten kärsivän aikuisten toilailuista/välinpitämättömyydestä.
se ei voi loukata. Pettäminen ei ole maailmanloppu, vastuullinen ihminen hoitaa ehkäisyn (tottakai vahinkoja voi silti sattua) ja huolehtii siitä, ettei asia tule kumppanin korviin. Tervetuloa todellisuuteen! Elämä ei ole harlekiinisarjoista tuttua hattaraa.
En tiedä pettääkö oma kumppanini enkä halua tietää. Itse en petä koska seksi aina uusien ihmisten kanssa ei yksinkertaisesti kiinnosta.
Minusta pettäminen kertoo siitä että tällä ko ihmisellä ei ole kanttia vastustaa tulevaa tilaisuutta(tai halua edes vastustaa).Mutta minusta jos on suhteessa(jossa ei ole erikseen sovittu että saa olla myös muiden kanssa)ja jos silti pettää niin siitä tulee ottaa vastuu ja kertoa kumppanille.Jos asian salaa se kertoo minusta siitä että pettäjä ei ota vastuuta teoistaan.Ja toinen asia on se että pelkkiin puheisiin en luottaisi on puhemiehet/puhenaiset ja sitten on erikseen toiminnan väki.Jos suhteessa on ongelmia ja arki on tylsää pitää asioille tehdä jotakin.Sitten jos pitää lähteä pettämään voi samantein erota ja olla sitten yksin.Minä ihan rehellisesti olisin ennemmin yksin kuin valehtelevan pettäjän kanssa.Jos valehtelee/jättää kertomatta nuin oleellisen asian valehtelee tod näk jostain muustakin.Nykyään ehkä liian helposti mennään pettämään kun kaikki ei suhteessa menekään oman mielen mukaan.Suhteessa on 2 ihmistä ja niiden sovittaminen yhteen ei aina ole helppoa mutta aina se kultainen keskitie löytyy jotenkin asiaan kuin asiaan.Ja jos ei löydy niin sitten erotaan.Kaikki eivät petä meitä uskollisia ja kunnollisiakin on viellä niin naisissa kuin miehissäkin.Ja mitä pettämiseen tulee niin ihan yhtä paljon mies ja nainen pettää ihan yleisellä tasolla.Eli ei pidä syyttä pelkästään miehiäkään minusta.Nykyään tuntuu niin asiassa kuin asiassa olevan asenne minä minä minä muulla ei väliä meininki..Minusta terveessä suhteessa kunnioitetaan toista ollaan täysin rehellisiä ja ongelmista ja muista kaihertavista asioista puhutaan ja sitten taas turha nalkutus ja jupina pois..Minulla on ihana luotettava mies (yhdessä ollaan oltu 5,5v)ja itse olen hänelle myös rehellinen ja kunnioitan häntä ja olemme täysin tasaarvossa keskenämme.Jos toista pettää ja viellä valehtelee illan tapahtumista ei minusta voi silloin kunnioittaa toista.Nämä ovat miun mielipiteitä..Onnea kaikille suhteisiinne.Mutta mieleeni tulee myös se että ollaanko yhdessä nykyään oikeista syistä?Esim: en halua olla yksin,On kiva kun on joku,haluan säännöllistä seksiä,muija pamahtaa paksuksi..Minusta toisen kanssa ei pidä olla mistään muusta syystä kun siitä että toista rakastaa..Ja suhteesta jossa ei ole hyvä olla pitää lähteä.Pettäminen on itsekästä ja merkki siitä ettei toista kunnioita.Ei pettää pidä siksi että kun se on niin helppoa tai kun tuli tilaisuus.Pettäjällä ainakin yleensä on jonkinasteinen onkelma itsensä kanssa.
Ja viellä lisään äskeiseen stooriini että viaton flirttailu joka ei johda mihinkään ja se että katsoo kun näkee komian miehen/naisen ei ole pettämistä.Ei myöskään netissä jos katselee jotakin pornokuvia.Se että suutelee,panee tai on yleensäkään valmis mihinkään toimeen on pettämistä ja myös se on petämistä minusta jos rakastaa jotakin toista kun kumppaniaan.On henkistä pettämistä ja fyysistä.Että sitten myös turha kyttääminen pois.Mennään yhdessä ja erikseen ja sitten jos niin käy että on pettänyt asia kerrotaan ja katsotaan erotaanko vai jatketaan..Otetaan vastuu teostaan eikä syytetä humalaa tai jotakin muuta itse me kuitenkin asiat teemme ei se viinapullo tms..
Kukaan ei halua tulla petetyksi, mutta silti monet katsovat omaksi oikeudekseen pettää toista. Valitettavaa, mutta totta. Kuten testissäsi huomasit, pettämiseen haetaan mitä erilaisempia tekosyitä, mutta aina se on tietoinen teko.
Uskollisuus on minulle tärkeää ja annan sen kunnioituksen toista kohtaan parisuhteessa, toivoen että saan saman takaisin. Tiedän miltä peteyksi tuleminen tuntuu.
Olen sivusta voinut seurata miten kuvailemasi todellisuus toimii myös toisin päin. Varatut naiset ovat valmiita pettämään siinä missä miehetkin. Omassa tuttavapiirissäni on enemmän niitä joiden tiedän pettäneen, kuin joiden tiedän olleen uskollisia. Omat tekosyynsä kaikilla, useimmilla tyytymättömyys omaan parisuhteeseen. Ihmettelen joskus ääneen miksi sellaista parisuhdetta pidetään yllä vuosikaudet, mutta tuomariksi en tohdi alkaa.
Tällä hetkellä kaartelen singlenä etsien sitä sopivaa, uskollista, elämänkumppania. Olisikohan siinä 45% mahdollisuus onnistua? :) Kaikkihan pettämistä inhoavat kun uutta kumppania ovat etsimässä, tai ainakin petetyksi tulemista, eikös?
Maailma on välillä karu paikka, mutta omalla kohdalla valinnan mahdollisuus ja omien arvojen noudattaminen aina säilyy. Puhdas omatunto on minulle hyvää oloa tuottava asia - sellainen mistä en halua luopua.
Täytyy sanoa että se että useat ovat valmiit pettämään ei yllätä, mutta se yllätti miten paljon sait informaatiota noin lyheyssä ajassa.
Se että mies on itse valmis pettämään ja vuotaa tietoa kaveripiiristään on hyvin huolestuttavaa :-)
Mitenkä muuten miehet suhtautuivat kun vain testasit... siis et ilmeisesti testannut lakanoiden väliin saakka? Tuliko kiusaamisesta / harhaanjohtamisesta vittuilua? Et siis varmasti paljastanut että olit testiä tekemsässä, mutta....
Aika paljon informaatiota 2-3 illassa. Olivatko miehet muuten kuinka tuttuja / lähipiiriä. Esim tunsitko kenkään perheitä / vaimoja?
Mietitkö muuten oliko kaikki saamasi informaatio totta vai voisiko joku vaan laskea leikkiä tai vähän ronskimmman kuvan antaa "kaveripiiristään" - joillain on ainakin omasta kokemuksestani vähän tapana "liioitella" aisoita.
Laivalla henkilöt olivat minulle täysin tuntemattomia, ja en alkanut heti kysellä tai puhua aiheesta, vaan muun jutustelun lomassa. Osa iskijöistä häipyi huomatessaan, ettei minulta taida heruta :)
Muiden kanssa kävin esim. tanssimassa, juotiin drinkit ym, huomattiin että juttu luistaa. Silloin vasta on järkeä puhua aiheesta - siinä mielessä en tietoisesti tentannut, odotin jos tulee sopiva tilanne.
Nämä, jotka "vuosivat tietoa" olivat minulle tuntemattomia, he eivät siis menettäneet mitään kertoessaan. Kyselystä tuli kuittailua, kuten aiemmin mainitsinkin (että kyllä minäkin vielä hairahdun jne). Suhtauduttiin huvittuneesti naiseen, joka niin sinnikkäästi jaksaa väitellä tästä aiheesta, mutta "josta kuulemma näkee, että tuskin sinulla niin puhtaita jauhoja pussissasi on, tai ei ainakaan tule olemaan" :-D Syy oli ilmeisesti lopulta hyvä ulkonäkö, korkokengät ja iloisuus, se että keskustelin avoimesti kaikesta (kun kysyin perusteluita). Olin miesten mielestä sinisilmäinen, ja parisuhdehistoriani perusteella liian nuori arvioimaan tätä asiaa, että odotahan kun elämänkokemusta kertyy lisää. Siis elämää parisuhteessa. En tiedä, ehkä 6 vuotta ei riitä? Kyllä siinä ajassa aika moni pettää...
Firman pikkujoulut olivat sitä kokoluokkaa, että tuli juteltua myös ei-niin-tuttujen kanssa. Erään vaimon tunsin/tiesin, mutta tämä mies ei suoranaisesti ollut valmis seksiin kanssani (?) tai ainakaan en saanut sitä tietää. Kertoi pettäneensä ennen nykyistä vaimoaan.
En usko, että kukaan liioitteli. Uskoakseni keskustelimme näistä asioista kunkin kanssa niin antoisasti, ettei siihen olisi ollut syytä. Se oli luontevaa keskustelua, ei tenttaamista. Siinä samassa minun piti paljastaa myös omasta elämästäni suhteestani asioita, eihän se muuten olisi ollut kunnon keskustelua.
Näitä kertomuksia liikematkoista ulkomaille kyllä mietin, tosiaanko "jokainen perheellinen mies siitä porukasta" kävi maksullisissa? No tässä tapauksessa heitä oli vain 4, kuitenkin mietityttää. Jos puhui totta, kyllä aika alas ovat vajonneet. Tämäkin puhutti, mikä on suhtautuminen maksulliseen seksiin. Osa piti sitä ok:na ja oli joskus kokeillutkin, osalle sen käyttäminen olisi osoitus siitä, ettei ole tarpeeksi vetävä saamaan naista ilman maksua. Osa sulki sen pois lisäksi tautien takia. Sanoin kyllä, että eikös niitä tauteja saa nykyään melkein yhtä helposti satunnaisilta seksikumppaneilta mistä vaan!
Lähipiirissä tilanne olisi varmasti toinen - tuskin kukaan myöntäisi hyväksyvänsä toisen/oman pettämisen. Eri asia ovat naispuoliset hyvät ystäväni, joiden kanssa jaetaan kaikki asiat maan ja taivaan välillä. Yksi olisi ehkä valmis pettämään, koska miehen seksuaalisuus on niin paljon heikompi kuin hänen - seksiä kerran kuussa jos sitäkään. Hän moittii itseään siitä, että meni naimisiin vaikka ennakoi jo silloin pahinta tässä asiassa. Muuten kyllä rakastaa paljon miestään. Isäni on kommentoinut vain, ettei elämä ole niin mustavalkoista. Hän ei tiedä, että tiedän hänen pettämisistään. Veljeni mielestä pettäminen väärin, että se on johtunut tyytymättömyydestä suhteeseen ja siitä ettei ole laiskana saanut aikaiseksi lähteä, on pitänyt ensin pettää ja tajuta että ei tää näin voi mennä.
Ehkä on totta, että pikkujoulut ovat jonkinlainen liminaalitila ihmisille, kuten myös laivareissu. Ehkä siellä ihmiset ovat valmiimpia pettämään, se on jo yleinen vitsi. Ehkä risteilyillä olevat mieslaumat/poikaporukat koostuvat myös yleisemmin niistä, joilla vilkas naiselämä. Jotkut uskolliset saattavat ajatella tanssimisenkin olevan kyseenalaista, enkä siksi kohdannut näitä toisen puolen kannattajia. Ainakin tiedän monen naisen kieltäytyvän tavallisesta tanssista vieraan miehen kanssa, koska heille tulee huono omatunto tai oma mies on sen aiheuttanut saadessaan raivarin tällaisesta asiasta. Oma miehenikään ei aina pidä tästä ajatuksesta, miten tapaan tanssia paljon käydessäni laivalla/ravintolassa. Osa kokee siinä olevan enemmän, ja mieheni on sitä mieltä että aina miehelle tulee seksi mieleen kaikesta, se on eri asia kuka sitä lähtee yrittämään. Mielestäni kyllä tanssi voi olla ihan puhdasta tanssimisen iloa, etenkin kun siitä jää omassa suhteessa paitsi! :-)
Uskon, että epätyydyttävä seksielämä on varmasti todellinen ongelma, ja pettäminen käy mielessä jos ongelma jatkuu vuodesta toiseen. Pitäisi olla ihmisen kanssa tarpeeksi kauan, jotta tietää, meneekö seksimieltymykset yksiin ja muutkin asiat. Pitää olla itselleen rehellinen ja erota, jos kokee suhteessa olevan liikaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa haikailun pois siitä suhteesta.
Olin minäkin yllättynyt tiedon ja havaintojen määrästä, harmi vain, että kovin yksipuolisesti tuli pettämisen hyväksyviä näkemyksiä...
Tanssimisessa toisen kanssa on aina erootista latausta ja miehellä usein muna seisoo ja se painaa itseään naista vasten koettaen saada naisen tuntemaan kovan kalun ja haluamaan seksiä. Se vaan on meidän miesten ongelma. Juuri tämän takia parina hyväksymme tanssin vain keskenämme ja saamme siitä yhteistä eroottista johdatusta loppuillan tapahtumiin keskenämme.
-40v:n yhdessäolon kokemuksella toisilleen uskollinen pariskunta.
Mielestäni ei tarvi pettää jos parisuhteessa kaikki toimii ja halut (fyysiset ja henkiset) täytetään.
Mutta onhan näitäkin joilta löytyy kaiken maailman www.teinituhero.com sivustoja aloitussivuina. Siinä herää kysymys että kuka suhteessa on tärkein..
"Mutta onhan näitäkin joilta löytyy kaiken maailman www.teinituhero.com sivustoja aloitussivuina."
Täytyy sanoa että olet hieman outo... Siis yllä paheksut sivua katsovia ihmisiä ja sitten toisessa viestissä (toinen ketju) kirjoitit alla olevan (Eli itse suosit käytttöä).
"ja lopuksi passitin hänet www.teinituhero.com sivuille. Eipä tainnut miestäni enää pikkujouluissa kiinnostaa muut =)"
Itseasiassa ainoat viestit jotka olet kirjoittanut tunnuksellasi S24:ään sisältävät tämän sivuston... mainontaa(?).
Joo mulla on nyt kk:n aikana tullut käytyä baarissa joka viikonloppu ja TODELLA usein varatut miehet yrittäneet iskeä...Sanoneet ihan suoraan esim; joo on mulla tyttöystävä, mut se ei oo nyt kotona, että jos lähtisit panee.. jne..
Mä en voi sitä asiaa käsittää että tälläiset miehet oikeesti ovat valmiita satuttamaan ja loukkaamaan naistaan ihan tosta vaan :/
Ois tehny miel vetää turpaa :D ..idiootteja..
kohdallani sama tulos, kaikki pitkäaikaiset miesystävät pettäneet. tunnustaminen vain ollut vaikeaa kaikille.
eli rakkaus on ruma sana. jatkakaa naisetkin vaan pettämistä vaikka olis mitkä parisuhteet menossa tai häät suunnitelmissa, ei se mieskään kunnioita teidän suhdetta, niin miksi helkkarissa sinäkään?! ei muuta kuin etsimään uusia seksikokemuksia. ja äijä sitten kiertoon kun se (oikea) parempi löytyy. jne. ei sitä vanhaa soppaa kannata ihan mielettömän montaa kertaa lämmittää, maistuu jo ihan pilaantuneelta..