Kuulin isäni kehuvan työkavereilleen, että hän sentään on ollut hyvä isä! Aloin ajattelemaan, että miten niin? Minulla ja veljilleni hän ei ole koskaan ollut mitään muuta kuin ihminen joka kävi nukkumassa samassa talossa. Isälle tärkeintä oli työ, harrastukset ja jatkuvasti vaihtuvat rakastajattaret. Joskus kun äiti oli yövuorossa hän toi heitä kotiinkin. Hän ei koskaan tehnyt meidän kanssamme mitään, ei koskaan jutellut, eikä koskaan tuntunut edes huomaavan meitä. Taloudellisesti tiukempaa olisi varmaan ollut ilman häntä, mutta muuten tuskin olisin huomannut, jos hän olisi kadonnut elämästämme. Miten hän voi kuvitella olleensa hyvä isä?!
Miten te miehet määrittelette hyvän isän? Oliko oma isänne hyvä isä? Oletko itse hyvä isä(jos sinulla on lapsia)? Nykyään ollaan varmaan menemässä parempaan suuntaan, mutta edelleen tuntuu olevan isäni kaltaisia miehiä surullisen paljon. :(
Te joilla on lapsia, rakastatteko heitä? Olisitteko tekemisissä heidän kanssaan, jos eroaisitte lasten äidistä? Mitä ajattelette esim. ystävästänne, joka on lapsilleen kuvailemani kaltainen isä? Entä miehistä jotka eivät halua tavata lastaan eron jälkeen(siis siinä tapauksessa, että lapsen äiti ei sitä estä)?
Miten te miehet määrittelette hyvän isän? Oliko oma isänne hyvä isä? Oletko itse hyvä isä(jos sinulla on lapsia)? Nykyään ollaan varmaan menemässä parempaan suuntaan, mutta edelleen tuntuu olevan isäni kaltaisia miehiä surullisen paljon. :(
Te joilla on lapsia, rakastatteko heitä? Olisitteko tekemisissä heidän kanssaan, jos eroaisitte lasten äidistä? Mitä ajattelette esim. ystävästänne, joka on lapsilleen kuvailemani kaltainen isä? Entä miehistä jotka eivät halua tavata lastaan eron jälkeen(siis siinä tapauksessa, että lapsen äiti ei sitä estä)?
Vastaukset 7
Vanhimmat
pelasti minun ja lasteni suhteen.
Tunnistin itseni aika hyvin tuosta kirjoittastasi tekstistä avuiliitossa lasten äidin kanssa ollessani. Lukuunottamatta noita rakastajattaria.
Enkä ny aattele muista isistä yhtään mitään, kukin prioriteettiensä mukaan. Joskus olen asiasta jollekin kuitenkin sanonut, mutta se ihan turhaa hommaa, se pitää ite tajuta ja sisäistää.
Siis siksikö, että sen jälkeen oli pakko ottaa vastuuta ja viettää aikaa lasten kanssa? Kuvaile nyt vähän, että millainen on hyvä isä!
Perhettä elättäessä ei ole väheksyttävää myöskään se, että kantaa perheen hyvinvoinnista taloudellisen vastuun.
Parisuhde oli pari vuotta niin umpikujassa, ettei huvittanut olla kotona. Sehän tarkottaa myös sitä, etten ollut lastenkaan kanssa juurikaan, ku ei viihtynyt niiden äidin kanssakaan. Mut, mä opin vasta siinä eron yhteydessä erottamaan nämä kaksi asiaa toisistaan. Eli, olisinhan mä voinut lasten kanssa jo avioliiton aikana ilman niiden äitiä viettää aikaa yhdessä.
Ja lapset ajaa mulla 'kaiken' edelle. Jos olen niille jotain luvannut ja jostain syystä sattuu tulla päällekkäisiä lupauksia, ni se toinen lupaus 'rikotaan', mut en riko lapsilleni antamaa lupausta. En myöskään koskaan heitä ole 'estänyt' mun luo tulemasta, jos ovat näin halunneet. Vaikka ei oiskaan 'mun viikonloppu'.
Siis. Ehän tiedä olenko hyvä isä, sen ehkä näkee sitten tulevaisuudessa, jos näkee, mutta kyllä pyrin olemaan.
Enkä tämän yksityiskohtaisemmin halua asioista kertoa.
Kaltaisiasi lapsia on valitettavasti liian paljon. Naiset eivät vauvakuumeessaan kiinnitä riittävästi huomiota miehen käsitykseen isyydestä.
Niin varmasti olenkin, mutta olen neljäs lapsi, joten ei sitten ollut äijälle sen vertaa selkärankaa, että olisi sanonut, että en kuulu halunnut ensimmäistäkään!
Hyvä isä kasvattaa muksunsa siten, että ne pärjäävät maailmassa. Luonnollisesti sen voi tehdä monella tavalla. Lapset ovat erilaisia ja siksi heille pitää opettaa tarvittavat asiat eri tavalla. Näkisin isän ennen kaikkea mentorina ja opettajana.
Mitä hyvä isä ei ainakaan ole: lasten paras kaveri. Mulla särähtää aina korvaan, kun joku ylpeilee olevansa lapsiensa paras kaveri. Siinä ei todellakaan ole mitään ylpeilyn aihetta, että on käsittänyt vanhemman ja vastuullisen aikuisen roolin täysin päin mäntyä.
Mulla on hyvä isä. Olen oppinut siltä paljon ja vasta viime aikoina alkanut ymmärtää sen elämänfilosofiaa kokonaisvaltaisesti. Ainoan virheen se teki siinä, kun kasvatti musta laiskan. Vai liekö ollut äitee, joka on aina tykännyt passata?
se olisi suotavaa, että isä ja äiti kaikilla olisi.
nykyaikana kun kaikesta halutaan kaikki, niin on uskomatonta ettei sitä ihmistä arvosteta...joka mahdollisti sinunkin elämäsi..oli huono tai hyvä isä.