Kultapäivitystä

Tahtoo vain pitoisuudet olla pieniä tai sitten on rikaskin kvartsijuonne, mutta sitä juonnetta on ohuelti. Monissa malmeissa on pieninä pitoisuuksina myös kultaa ja hopeaa.
kullan hinta on niin tavaton ettei pitoisuuden tarvitse olla kuin grammoja tonnissa.. Tavaraa pitää tietysti olla tuhansia tonneja ennenkuin esiintymäää voi kannattavasti hyödyntää.. Tuossa aijemmin mainitsemassani kuparin anodisoinnissa jää juuri kultaa ja hopeaa helposti hyödynnettäviä määriä, ja melkeimpä sivutuotteena.
Muistelen tässä parin vuoden takaa kuinka Afrikasta tuotiin rikastusjätettä suomeen koska siihen oli jäänyt joku hyödynnettävä arvokas mineraari. Heidän laitteisto ei kyennyt ottamaan mineraalia talteen, ja laitteiston asennusten aikaan kys mineraalilla ollut esim heikko hinta.. myöhemmin hinta noussut pilviin.
Nikkeli jota talvivaarassa aletaan rikasta ensi syksynä.. Sen hinta on pudonnut puoleen vuoden alun huipusta.. ollen nytkin kolminkertainen parinvuoden takaiseen.. Kullan hinta on vakaampi.. vaikka olikin silläkin kova hintapiikki joitakin vuosia sitten.

airfoil kirjoitti:

Tahtoo vain pitoisuudet olla pieniä tai sitten on rikaskin kvartsijuonne, mutta sitä juonnetta on ohuelti. Monissa malmeissa on pieninä pitoisuuksina myös kultaa ja hopeaa.
kullan hinta on niin tavaton ettei pitoisuuden tarvitse olla kuin grammoja tonnissa.. Tavaraa pitää tietysti olla tuhansia tonneja ennenkuin esiintymäää voi kannattavasti hyödyntää.. Tuossa aijemmin mainitsemassani kuparin anodisoinnissa jää juuri kultaa ja hopeaa helposti hyödynnettäviä määriä, ja melkeimpä sivutuotteena.
Muistelen tässä parin vuoden takaa kuinka Afrikasta tuotiin rikastusjätettä suomeen koska siihen oli jäänyt joku hyödynnettävä arvokas mineraari. Heidän laitteisto ei kyennyt ottamaan mineraalia talteen, ja laitteiston asennusten aikaan kys mineraalilla ollut esim heikko hinta.. myöhemmin hinta noussut pilviin.
Nikkeli jota talvivaarassa aletaan rikasta ensi syksynä.. Sen hinta on pudonnut puoleen vuoden alun huipusta.. ollen nytkin kolminkertainen parinvuoden takaiseen.. Kullan hinta on vakaampi.. vaikka olikin silläkin kova hintapiikki joitakin vuosia sitten.

Lue lisää

>Muistelen tässä parin vuoden takaa kuinka Afrikasta tuotiin rikastusjätettä suomeen koska siihen oli jäänyt joku hyödynnettävä arvokas mineraari.<

Kokkolassa erotettiin Outokummun rikasteesta kobolttia. Kun Outokumpu ehtyi, piti kobolttirikaste tuoda vaikka vinkuintiasta asti.

koboltti? kirjoitti:

>Muistelen tässä parin vuoden takaa kuinka Afrikasta tuotiin rikastusjätettä suomeen koska siihen oli jäänyt joku hyödynnettävä arvokas mineraari.<

Kokkolassa erotettiin Outokummun rikasteesta kobolttia. Kun Outokumpu ehtyi, piti kobolttirikaste tuoda vaikka vinkuintiasta asti.

Lue lisää

Joka tapauksessa bisnespohjalta asiaa on tehty, jäte halpaa, elleivät jopa maksaneet kun vei nurkista haisemasta. Suomessa saatiin taloudellisesti erotettua mineraali.
Pyhäsalmessa oli ehkä rikkirikastetta vaivoiksi asti. Pikkuisen menekki vaikeuksia, puhuivat että Kiinassa olisi tarvetta, mainitsin että pitäis "höynäyttää" joku halpa laivuri rikastetta kuskaamaan sinne.. Kauhea naurun röhäkkä siinä tuli, taisi olla avoimet ovet pari kolme vuotta sitten.

yksittäisestä murikasta tehdään analyysi, niin siinä on kultaa parhaimmillaan tonni tonnissa malmia.
Ei kannata ottaa kovin vakavasti tuollaisia 612 g/tonni-juttuja, jos näytteenä ei ole ollut tuota tonnin murikkaa.

tonnejapa hyvinkin kirjoitti:

yksittäisestä murikasta tehdään analyysi, niin siinä on kultaa parhaimmillaan tonni tonnissa malmia.
Ei kannata ottaa kovin vakavasti tuollaisia 612 g/tonni-juttuja, jos näytteenä ei ole ollut tuota tonnin murikkaa.

Lue lisää

Ei ole oikeastaan mitään väliä paljonko yksittäisessä kivessä on kultaa, ainoa mikä mikä ratkaisee on se kuinka paljon tonneja saadaan keskipitoisuudeltaan riittävän rikasta tavaraa. Jos kullan määrä vaihtelee esiintymässä paljon, aiheuttaa se vain ongelmia. Näin on esim. Pahtavaarassa, jossa parhaimmissa kohdissa on kultaa muistaakseni yli 60g/t, mutta heikoimmissa kohdissa ei juuri ollenkaan. Louhintateknisesti ja muutenkin tämä on todella hankalaa.

Toisekseen analyysiin menee todella vähän tavaraa, ei sinne mitään tonnia laiteta vaan grammoja. tästä sitten lasketaan pitoisuuksia. Jos tämä näyte ei ole edustava, niin saadaan kyllä hyviä lukemia, mutta todellisuudessa kivi voi olla huono.

Muutamasta millistä kymmeniin sentteihin. välissä arvotonta kiveä metrejäkin.

Kvartsijuonteita on jokapaikassa ja olen itsekkin tietoinen kullan mahdollisesta esiintymisestä juonteissa ja siksipä katselenkin tarkasti kaikki mahdolliset juonteet, jos esim ammutaan kalliota.

airfoil kirjoitti:

Muutamasta millistä kymmeniin sentteihin. välissä arvotonta kiveä metrejäkin.

Kvartsijuonteita on jokapaikassa ja olen itsekkin tietoinen kullan mahdollisesta esiintymisestä juonteissa ja siksipä katselenkin tarkasti kaikki mahdolliset juonteet, jos esim ammutaan kalliota.

Lue lisää

Mikä mahtanee olla se malmigeologinen tekijä joka on "liittänyt" miljardeja vuosia sitten kullan ja kvartsin yhteen ?
Voisiko kvartsin ja kullan yhteyttä osaltaan selittää se että kulta erottuu kvartsista hyvin ellei parhaiten ?

useimmiten yhdessä kirjoitti:

Mikä mahtanee olla se malmigeologinen tekijä joka on "liittänyt" miljardeja vuosia sitten kullan ja kvartsin yhteen ?
Voisiko kvartsin ja kullan yhteyttä osaltaan selittää se että kulta erottuu kvartsista hyvin ellei parhaiten ?

Lue lisää

Moi

tuo malmigeologinen tekijä, jossa syntyy sekä kulta, että juonikvartsi on hydrotermiset liuokset. Eli liuokset ovat erittäin kuumia ja ovat peräisin joko suoraan magmasta tai sitten ns. meteorisesta vedestä (maan pinnalta tulevaa vettä). Liuokset ovat kuumia ja volatiili rikkaita (volatiilinä tässä tapauksessa CO2). CO2:n korkea pitoisuus saa aikaan sen, että esim. kulta pysyy liuenneena. Nämä liuokset sisältävät kyllä muutakin kuin kultaa. Liuokset pääsevät purkautumaan useinmiten jo olemassa olevia rakoja pitkin ylöspäin ja kun volatiilit pääsevät karkuun kiteytyy koko systeemi sitten aloilleen.

Kaikki kvartsijuonet eivät sisällä kultaa ja kulta ei aina ole kvartsijuonissa. Joillain kvartsijuonilla ja kullalla on vain sama synty-ympäristö.

airfoil kirjoitti:

Muutamasta millistä kymmeniin sentteihin. välissä arvotonta kiveä metrejäkin.

Kvartsijuonteita on jokapaikassa ja olen itsekkin tietoinen kullan mahdollisesta esiintymisestä juonteissa ja siksipä katselenkin tarkasti kaikki mahdolliset juonteet, jos esim ammutaan kalliota.

Lue lisää

Olen nähnyt kymmenenkin metriä paksuja kvartsijuonia. Kultaahan ei tarvitse edes joka kohdassa olla että koko paketissa olisi 5g/tonni. Useinmiten kulta ei paljain silmin näy, että jos kultaa näet jossain juonessa, niin todennäköisesti sitä on siinä paljon. Jos näet kvartsijuonissa merkkejä kiisuista, niin se on aika lupaavaa. Vaikka se kulta ei rikkikiisussa yleensä olekkaan, on se kuitenkin merkki että liuoksissa on ollut metalleja mukana.

kulta ei ole koskaan maksanut näin paljoa. Hinta tosin ehti vähän tippua noista huipuista.

http://www.kitco.com/charts/livegold.html

hinta oli nyt noin 880 dollaria/unssi (unssi = 35,4 g), eli vähällä kullallakin tienaa aivan kivasti. Suurin vaikuttava tekijä kullan hintaan on yleinen taloudellinen tilanne. Kun tuolla pörsseissä menee heikosti (kuten nyt), niin sijoittajat siirtävät rahaansa kultaan joka yleensä pysyy hinnaltaa melko vakaana. Tuo dollarin huono kurssi vaikuttaa asiaan myös, kun euroopassa ja aasiassa on valuttaa millä kultaa ostella.

Agnico-Eagle on tienannut mukavasti Suurikuusikon esiintymällä, vaikka tuotanto ei ole vielä alkanutkaan. Kullan nousu on varmasti vaikuttanut koko firman kurssiin. Kaivosyhtiöiden kurssiinhan vaikuttaa suuresti niiden omistamien esiintymien arvo ja kun kullan hinta nousee, koko Suurikuusikon sisältämän malmin arvo nousee rutkasti. Tämän hetkiset varannot taisivat olla 10 miljoonaa tonnia tavaraa keskipitoisuudeltaan 5g/t eli siitä voi laskeskella esiintymän arvoa.