Homma menee siis kutakuinkin näin: Mieheni ex on yhä tiiviisti tekemisissä anoppini kanssa. Heidän eronsa ei ollut helppo, ja anoppi onkin todella huolissaan ex-miniästä, eikä suinkaan siitä, miltä minusta tuntuu, kun tämä ex on aina asioiden keskipiste ja huolenaihe, että onhan kaikki hyvin sun muuta. Ex muutti heidän naapuriinsa asumaankin, jotta saisi anopiltani tukea ja turvaa. Kun ex on käymässä, tulee meidän karttaa anoppilaa kuin ruttoa, ettei exälle vain tule paha mieli. Ex on vielä ainakin loppukesästä kertonut "taistelevansa suhteen jatkosta", ja ilmeisesti hän olisikin anopilleni mieluisempi miniävaihtoehto kuin minä. Eli kokemuksia: Loppuuko tämä helvetti koskaan?
Onko antaa neuvoja
avuttomalle
171606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Älä ole harmissasi, anoppisi on kiintynyt ex miniään, se vie aikansa , älä ala kilpailemaan .
Anna ajan näyttää ja tärkein muista että ketään ei pidetä väkisin.
Ihmissuhteet vain ovat niin moninaisia, ei pitkää tuttavuutta voi noin vain heittää mielestä.
Ole ihan rento ja normaali, vältä yrittämästä liikaa, se vei mehut ennen kaikkea sinulta.
Onnea suhteellenne .
Minulla on kolme oikein mieluisaa miniää.
Olisi kova paikka, jos menettäisin yhdenkään näistä kauan elämääni kuuluneista naisista.
Nyt vähän riippuu siitäkin, kauanko exä oli miniänä, onko liitosta lapsia ja mikä oli anopin tietämän mukaan eron syy.
Samoin tärkeä tieto on sekin, onko avioero jo selvä ja menikö poika uuden kanssa avioon tai saiko lapsia uuden kanssa.
Minä nyt lähden siitä, että lastenlasteni äidit ovat minulle oleva aina läheisiä naisia.
Minua miellytti kovasti ajatuksesi, että lastenlastesi äidit ovat tärkeitä naisia sinulle. Kertoo kunnioittavasta suhtautumisesta, joka aina ennustaa hyvää. Toivottovasti saat yhtä kunnioittavaa vastakaikua miniöiltäsi.
Eikö SINULLA ole lainkaan itsekunnioitusta?
Tässä neuvo.
Anna anopin ja ex-miniän touhuta ja juonitella. Älä itse alennu. Jos et voi vapaasti käydä anopin luona, älä käy ollenkaan. Älä vaan lähde tuohon leikkiin mukaan. Nuo kaksi "aikuista" ihmistä tekee mitä tykkää, pysy vaan erossa.
eikä anoppisi pidä sinua syyllisenä eroon, niin kyllä se helvetti loppuu ajan kanssa. Jos taas olit syyllinen eroon, niin kokemuksen äänellä voin sanoa, että se voi kestää vuosikymmenet.
Toi on niin tarvikeesta! Samoin kun tän anopin ihmettely, että asiat voisi johtua siitä mikä on eron syy.
Eron syy ei ensinnäkään kuulu kenellekkään muulle kun niille eronneille. Olen itse eronnut, eikä me exäni kanssa kerrottu eromme syytä tasan kenellekkää.n Ei muuten ollu kauheesti sitten jutun juurta uteeiaille bessewisser sukulaisille juoruiluun.
Ja toiseksi kun kaksi ihmistä eroaa niin se syyllisyys löytyy tasan niistä kahdesta EIKÄ kenestäkään kolmannesta. Ei ois mun exäni uusi kumppani pystynyt meidän suhdetta rikkomaan, ellei siinä ois olllut jo paljon mätää ennen häntä ja loun alku jo hyvässä menossa.
Kyllä anoppi ja sukulaiset yleensä aavistavat eron syyn.
Ja tasan tarkkaan ei pidä paikkaansa, että eron syynä olisivat aina molemmat puolisot.
Ehkä moni kirjoittaja on kovin nuori ja vasta vähän aikaa ollut aviossa.
On myös olemassa uskottomuutta, alkoholismia, perheväkivaltaa. Eikä aina syy suinkaan ole uhrin.
ei lopu koskaan! Vastahan se on alkanut. Jos anoppi olisi vähänkin järkevä, ei ottaisi teidän aikana kyseistä henkilöä keskustelun aiheeksi. Taidate olla teinejä anoppia myöten??
Syy eroon olen minä. Tai sanotaanko, että ero olisi tullut ennemmin tai myöhemmin, nyt hiukan ennemmin, kuin minä tulin kuvioihin. Ilmeisesti ex on hieman värittänyt asioita minun suhteeni, ja puhunut asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Mieheni on niitä yrittänyt oikoa, mutta turhaan. Kai anoppi pitää minua syyllisenä siihen, että hänen unelma-miniänsä ei enää olekaan hänen täydellisen poikansa kanssa, vaan tilalla olen minä. Lapsia ei asiaan luojan kiitos liity. Jos anoppi ei sitä ajatusta siedä, että hänen poikansa haluaa elämänsä minun kanssani elää, ja että olen hänen tulevien lapsiensa äiti, jää meillä mummulakäynnit aika vähiin. Olenkin ilmoittanut miehelleni, että hänen äitinsä valitsee joko minut tai ex-miniän. Ja jos valinta on ex, ei minua anoppilassa enää näy. Minä en siinä mitään menetä, jos ei minusta kerran pidetä. Olen ihminen, joka ei väkisin yritä miellyttää ketään. Temperamenttini olen toistaiseksi saanut pidettyä kurissa. Tekee oikein pahaa miettiä mitä tämä ihanainen, katkera ex on puhunut minusta. Hän kun haluaisi tosiaankin vielä mieheni takaisin, ja on ilmoittanut kaikkensa sen eteen tekevänsäkin. Oikein puistattaa. Ja ihan aikuisia ollaan kaikki, vaikkei ainakaan exän käytös siltä oikein vaikuta.
"Olenkin ilmoittanut miehelleni, että hänen äitinsä valitsee joko minut tai ex-miniän. Ja jos valinta on ex, ei minua anoppilassa enää näy. Minä en siinä mitään menetä, jos ei minusta kerran pidetä."
- Sinä nimenomaan olet se lopullinen häviäjä miehesi, mahdollisten lasten ja lasten isoäidin kuviossa.
niin omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei anoppi ole hyväksynyt minua kolmenkymmenen vuoden avioliiton jälkeenkään vaan ex-vaimo on edelleenkin hänelle se oikea miniä.
soppasi keittänyt, nyt se on lusikoitava.
Sinulle ei kuulu lainkaan, kenen kanssa anoppisi seurustelee. Eikä sinunkaan ole pakko seurustella anopin kanssa.
Kasva aikuiseksi.
Niin, ja luuletko, että miehesi on antanut sinulle totuudenmukaisen kuvan eronsa syistä...? Herää jo.
Ota asia vähemmän itseesi!
Ole sinä se unelmaminiä joka ei itke anopille surujaan vaikka kertookin hänelle asioista. Jos anoppi puhuu exminiästä, kuuntele ja kysele=)
Kyllä se anoppi sitten aikanaan huomaa minkälaisen miniän sai.
Muista olla empaattinen ja ymmärtäväinen!
Se on vahva suhde mikä anopin ja miniän välille voi syntyä!
Yritä sinäkin luoda anoppiisi vahva suhde, kyllä se siitä.
Miehesi ja sinun rakkautesi on tärkeintä! Älä pilaa sitä mustasukkaisuudella!
Nykyisen vaimon / miniän pitäisi siis panna energiaansa jonkun hänelle täysin merkityksettömän ihmisen olemisten ja tekemisten kuuntelemiseen? Pitäisikö vielä kaiken lisäksi ystävystyä exän kanssa kenties?
Jotain rajaa sentään.
Jos tahtoo ihmisen sydämmeen päästä, niin se ei käy kuin oven kautta. Ovi aukeaa empaattisuudella ja hyvällä tahdolla, ei riidan haastamisella ja mustasukkaisuudella.
anoppisi ihmissuhteita määräämään. Kaikki miniät vaativat anoppeja elämään omaa elämäänsä ja pysymään poissa miniän elämästä.
Sinulla ei ole mitän oikeutta arvostella sitä että anoppi haluaa olla ystävä ex miniänsä kanssa.