Viikko sitten tuli sanomista, en tehnyt jotain asiaa oikein miehen mielestä ja molemmat lopulta hermostuttiin. Kaukosäätimet alko lentelemään isännältä joten katsoin paremmaksi lähteä tyttären kanssa pois tukalasta tilanteesta. Muutaman tunnin kuluttua tultiin takasin katsomaan josko tilanne ois jo rauhottunu mutta vastassa odottikin rikkinäisiä huonekaluja tavaroita. Lähdettiin uudestaan pois, ajattelin että toisella olis aikaa laittaa paikat kuntoon tai että se sekasotku vain häviäis jotenkin pois. Lopulta oli pakko tulla kotiin laitamaan lapsi omaan sänkyyn nukkumaan, mies jauhoi vielä samaa asiaa ja mulla ei riittäny enää pinna siellä sotkun keskellä. Koti mitä olin laittanut nätiksi oli rikottu... Mies riehui vielä lisää ja meinas lyödäkin, mutta iski sitten käden mieluummin kaapin oveen. Jotenkin tilanne rauhottui parin päivän aikana ja olikin ihan rauhallista ja mukavaa. Eilen taas repes, mies kehotti minua viemään roskat samalla koiran kanssa ja tokaisin hänelle että hän voi sitten sillä aikaa aloittaa tiskeistä. Hän loukkaantui kun olin niin epäkunnioittavasti hänelle sanonut tiskeistä? Ja alkoi mököttää...seuraavaksi odotettavissa viikon takainen uusinta jos avaan suuni? Vittu että ahdistaa, on sellanen möykky rinnassa ettei uskois. Mitä tässä osaa tehdä? Miehen mielestä kaikki vika on aina minussa, käskee katsomaan peiliin yms. mutta kun ei todellakaan tunnu siltä että minussa vaan on vika, hoidan tätä huusholliakin melkein yksin, vuoden vanhaa lasta, ihan kaikkea...ja aloitin työt juuri. En tiiä, viikko sitte kävin juttelemassa perhetyöntekijän kanssa tapahtumista ja hän oli sitä mieltä että miehen pitäis kasvaa aikuiseksi, ettei ole normaalia että hajottaa paikat kun suuttuu. Miehen mielestä taas se on normaalia että sikäli. Ulkopuolisen on varmaan vaikee saada tolkkua tästä kirjotuksesta, helpotti kun pääsee johonkin edes purkamaan. Joulu on tulossa ja päätin että en vietä joulua, lapsi on onneksi vielä niin pieni ettei ymmärrä. En jaksa ajatella että tänne risojen sohvien ja tuolien keskelle tulis joulu, enkä viitsi laittaa ruokia tai siivota, kun ihan turhaa kaikki!
Paikat remonttiin...
Joulu pilalla
91699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://galleria.suomi24.fi/tomcat_75
tai toivo tulevasi valituksi tai tajua, ettet tule valituksi, ikinä. Hyvään seuraan.
Oli varmaan pillua vailla.
Ei kenenkään tarvi kestää riehumista eikä aikuiset järkevät ihmiset paikkoja ja tavaroita särje vaikka kuinka suututtaisi. Tuskin kannattaa odottaa että se isku osuu omalle kohdalle. Ei oikein, eikä normaalia! Eikä sitä tarvi sietää.
HETKINEN FEMAKKO!
Parisuhteessa täytyy sietää paljonkin.
Jos avioliittolupaus on sinulle pelkkä fraasi miksi mennä, edes naimisiin?
Tavaroiden hajottaminen ei ole sama kuin pahoinpitely.
Tämäntyyppisen ajattelutavan takia suomesta löytyy järjetön määrä yh äitejä.
Perhearvot takaisin tähän maahan ja femut kebabbilaan..
Asiat selviävät puhumalla. Ylpeys pois ja kissa pöydälle!
Jouluun on vielä aikaa. Ehdit kyllä vielä löytää lapsellesi kodin, jonka hän antsaitsee. Jos jäät nykyiseen kotiisi nykyisen miehesi kanssa, niin sinulla on kyllä vastuu enemmän kuin vähän hukassa. Hiljaisesti vajoat samalle lapselliselle tasolle miehesi kanssa, mutta jos hän on sen arvoinen niin mikä siinä sitten, kukin kykyjensä mukaan.
selvität että tollanen käytös ei sovi aikuiselle. Jos rikkoo, niin korjaa ja ostaa uudet. Eiköhän vimma mene ohikin, kun mies huomaa ettet tee ihan kaikkea. Elämä on oppimista. Jotkut täytyy opettaa vähän fiksummiksi. Kyllä sun miehes varmasti tajuu tehneensä väärin teitä kohtaan. Kehotan edelleen keskustelemaan rauhallisesti asioista ja syyttelemättä. Tosiaan tehkää mieluisia asioita yhdessä ja hoitakaa suhdetta. Hyvä suhde ei kaadu muutamaan riitaan. Sun miehes on kuitenkin lapses isä. Ja molemmat yleensä osallistuu kotitöihin. Kysele vähän mieheltäs, miten te nyt jakaisitte paremmin kotityöt, kun olet töissä.
Itelläni oli samanlainen meininki yhessä vaiheessa. En kyllä huonekaluja alkanut rikkomaan. Vitutti vaan kun nainen pihtas jne, ja todellakin suutuin kun hän huomautteli asioista ärsyttävällä äänellä. Esim mainitsemasi "voitkin sillä aikaa aloittaa tiskeistä"..
Jos hän sinulle mitään merkitsee, koita puhua rauhallisesti että mikä mättää.. Jos hän jatkaa raivoamista, ja jos sinulla on mahdollisuus, esim yöpyä vanhemmillasi? Pari päivää eroa ainakin helpotti silloin oloani..
Lopulta kuitenkin päädyin tahtomattani tilanteeseen josta ei paluuta ollut, enkä tiedä edes miksi tätä palstaa luen.. Vituttaa vaan kaikki tyyni mitä oli ja mikä meni, ilman että mitään olisin voinut tehdä. Perkele.
Mutta silti, jos rakastat miestäsi kaikesta huolimatta, suosittelen vakaasti yrittämään puhua, nimenomaan RAUHALLISESTI, sillä kaikenlainen pienikin ärsyttävä ääni sai ainakin itseni räjähtämään. Mutta kun nainen vihdoin tajusi että ei kannata vittuilla, niin pystyttiin puhumaan ja sopimaan, ja miettimään asioita.. Tuollaisessa tilanteessa toisen on oltava aikuinen, vaikka se ei helppoa olisikaan, ja vaikka tuntuukin että "miksi yrittää?" tai "miksi minä?".. Toivottavasti pystytte jatkamaan suhdettanne rauhallisemmin, itse tekisin mitä vaan että saisin lapseni ja ex-vaimoni takaisin, vaikka eihän parisuhde aina hauskaa olekkaan..
Tylysti sanottuna parempi ero kun lapsi on vielä pieni.
Joten yritystä ja onnea, koita olla aikuinen ja rauhallinen! ja jos ei sekään auta niin..
-Sorrow
Jotenki ihmeellistä, että nainen aina muka vittuilee... Ehkä se on omassa pääkopassa jotain pielessä, kun kaikki "vituttaa" ja pienestäkin hermostutaan. Eikä se se voi pelkästä "pihtailusta" olla kiinni, kyllä tollaiseen tarvitaan enemmän. Kummallista, että miestä pitää paapoa ja pitää kuin kukkaa kämmennellä, varoa hermostuttamasta yms. Kyllä kuule avioliitossa/parisuhteessa täytyy kummankin tehdä kompromisseja ja uhrauksia eikä aina vaan vaatia huomioonottamista. Olit ilmeisen keskenkasvuinen ja et selvästikään ollut ansainnut vaimoasi, joten oma syy.
Viisasta, ettet ala laittaa ylimääräistä jouluhömpötystä! Koeta lukea alan kirjallisuutta, esim Mirjam Kuivaniemi: "Väkivallasta vapaaksi". Kirjassa on paljon eri naisten kokemuksia v.vallasta.
Pelon ilmapiiri on raskas ja iloton. Jos ei itse hyväksy satuttamista tai särkemistä pettymistilanteissa, ei ole selkeää opettaa sellaista lapselleen, jos toinen vanhempi "saa" särkeä tai edes seinään (toisten nähden) lyödä.
Väkivaltaisessa suhteessa uhri pikkuhiljaa kutistuu ja alkaa myötäillä ettei tule konfliktia.
-Miksi muuten miehelläsi oli oikeus vittuilla tai pomottaa sinua ja pyytää viemään roskat? Onko hän Herra talossa?
Varmasti on raskas mieli, kun toinen asettuu yläpuolelle. Olkoon vaikka miten rakas.
Rauhaisaa joulua Sinulle ja lapselle!