Mun ongelmana on ahmiminen :/ En tiiä ees mistä se johtuu, siitä varmaa ku ruoka on yksinkertasesti niin hyvää... Suklaataki alkanu menee ihan liikaa :S aiemmin oli vaa että ahmin leipää ym. terveellisempää...
Mä aattelin että jos ottaisin jonku toisen ahmijan kaa kisan, ni en ehkä ahmis :D
Eli otettais kisa, kumpi pystyy kauemmin olemaa ahmimatta (tietyst tavoitteena ettei kumpikaa ahmis ollenkaa), miltäs kuulostais? Vois meses jutella ja tukee toista :P
Mä aattelin että jos ottaisin jonku toisen ahmijan kaa kisan, ni en ehkä ahmis :D
Eli otettais kisa, kumpi pystyy kauemmin olemaa ahmimatta (tietyst tavoitteena ettei kumpikaa ahmis ollenkaa), miltäs kuulostais? Vois meses jutella ja tukee toista :P
Vastaukset 6
Vanhimmat
Moi, mä voin kisailla sun kanssa. Tosin 24-26.12 on tauko, silloin saan vähän (toivottavasti vain vähän!) ahmia.
Mulla oli pitkä tauko ahmimisessa, mutta perjantaina kaikki levisi käsiin ja sitten söin söinsöin sunnuntaihin asti. Tänään olen jo hillinnyt itseäni hienosti ja huomenna yritän aloittaa taas alusta. Eli alkakoon kisa huomenna? :)
Yritätkö laihduttaa? Kuinka paha ahmimisesi on? Oletko miettinyt, että mistä se johtuu? Itse yritän vähän laihduttaa ja ahmiminen on onneksi pysynyt välillä hallinnassa. Välillä ei.. Syömisen syitä en tarkalleen tiedä.
Nyt aion olla jouluaattoon asti ahmimatta ja ylipäätään syömättä mitään makeaa.
Minäki ahmin, noin kerran pari viikossa! Lasken kaloreita, kun yritän päästä 10stä liika kilosta ja homma menee päin peetä, kun saan ahmimiskohtauksen! Syön sillon sellasen 3500kalorii, ei ees välttämättä herkkuja, monesti vaan päivän puputan ruokaa. Johtuu masennuksesta, joka alkaa joka syksy ja kevään korvilla taas unohtuu. Tylsistyn, oon väsyny, vituttaa kun en oo saanu tehtyy kouluhommia ja taas alisuoriudun, ymsyms.
Otetaan vaan kisa! Mulla on kyllä tavotteena, että joulunki saisin kunnialla läpi, etten ois siinä kunnossa että makaan sohvalla ja mahaan koskee ja on törkeen paha olo!!
Oon mukana!
Mie oon niin kauhea tunnesyöppö että on pakko repiä ittensä siitä tavasta eroon. Mätän vaan niin kauan että tulee huono olo. Ja nyt ois tarkotuksena laihuttaakkin vielä 8 kiloa niin olen tyytyväinen. Todella tyytyväinen. Enkä todellakaan mikskään anorektikoks ole rupeemassa xD Olen nyt 168/68.
Lohdullista, että muillakin on samoja ongelmia kuin mulla. Se on raivostuttavaa, kun joskus vaan menee syömisputki päälle ja syö kunnes on pakko mennä kippuraan peiton alle kärsimään mahakivuista. Henkinen pahoinvointi on vähintäänkin yhtä suurta.
Yritän myös laskea kaloreita, vaihtelevalla menestyksellä. Aamulla mulla ei ole koskaan nälkä ja voin venyttää syömistä vaikka kuinka kauan. Sitten kun syön, en pysty lopettamaan, pitäisi saada jotain ja vielä vähän jotain, vaikka ei edes ole nälkä. Tai jos syön aamupalan, pystyn ahmimaan jo siinä vaiheessakin päivää.
Mitä teette kun himot iskee? :(
Ei mulla aina oo tollasta, mut joudun tappelee vastaa. Opettelen syömään terveellisesti ja vaan silleen, ettei oo nälkä. Mut syöminen on kivaa ja jos siitä ei tulis läskiks, voisin syyä koko ajan. Poltan myös tupakkaa ja puren kynsiä, varmaan joku oraalifiksaatio....
Mulla ainaski liittyy masennukseen ja tylsistymiseen ja yleiseen pahaan oloon ahminen, lohduttaudun sillä.
Oon huomannu, et jos liikkuu, ihan kunnolla, ei tee niin paljoo mieli ahmii, kun on niin hyvä olo siitä urheilusta. Tietty sillon pitää olla syöny hyvin, ettei maha kurni, kun tulee takas. Mieki voisin olla syömättä vaikka koko päivän, jos en vaan alottas, mut se just johtaa ahmimiseen sit loppujen lopukuks, kun elimistö huutaa energiaa ja sit antaa helposti itelleen luvan herkkuihin, kun ei oo vielä syöny, yms. Oon ihan opetellu säännöllistä, terveellistä ruokailuu.
Silti tulee niitä ahmimiskohtauksii ja ne on hirveitä, just tolleen, et makaa sängyssä ja mättää kunnes nukahtaa siihen karseeseen oloon.
Nyt oon päättäny lopettaa kokonaan herkuttelun. Oon aluks kaalikeittodieetillä, ja sit alotan muuten terveellisen, hitaan laihuttamisen, pienellä vajeella.
Mie en ainakaan pysty lopettaa, kun alotan. Kai se on ihan tutkittu syömishäiriö, että aivot menee jotenkin sikkuraan, kun se alkaa, ettei siinä enää tahdolla paljon oo sanomista. Yritän välttää niitä.
Ei mitään rajaa kuinka paljon sitä ahmii yhden päivän aikana, ihan sairasta. Vaikka olenkin pieni ihminen, niin tuntuu että mahtuu herkkuja lisää ja lisää mahaan. Yleensä haluis vaan olla yksin että sais syöty niin paljon kun huvittaa. Hävettää ihan hirveästi. Mesekaveria olis kivaa löytää niin vois yrittää keksiä "pelisääntöjä" yhdessä. Tosin kannattais alottaa vasta joulun jälkeen..