hyvä nähä, että sä olet täysin ok ja oma ittes
..mutta h****vetin vaikeata tämä on ja väsyttää hullun lailla
..mutta h****vetin vaikeata tämä on ja väsyttää hullun lailla
tietysti toisaalta
eräs mies
271524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Hei mies!
Mikä sinua väsyttää?...Oletko pettynyt ja surutyösi on kesken?
Ole onnellinen toisen voinnista jos se on ok!
Herää..ja nauti..elämä jatkuu...
..Kirjoitan koska haluan sinun tietävän kuinka hyvin voin..
Näytän hyvältä, koska elämäni on nyt erilainen kuin ennen. Elämä kanssasi ei ollut enää itselleni sopivaa..voin huonosti..halusin päästä pois.
Tietysti minullekin tulee huonoja hetkiä. Joku asia muistuttaa sinusta..kestän sen..tottakai minä tunnen jotain sinua kohtaan, mutta se ei ole rakkautta.
Haluan rakastua uuteen ihmiseen ja kokea uutta elämää uuden itseni kanssa.
Toivon sinullekin samaa..pääset yli ja elämäsi saa uuden vivahteen. Löydät ihmisen joka välittää sinusta ja rakastaa enemmän kuin minä. Sitä toivon. Ole iloinen puolestani siitä, että olen ok.
haluaa, mutta noita asioita minulle ei tule enää koskaan tapahtumaan. Luottamukseni petettiin viimeisen kerran ja mikään ei ole sen riskin arvoista, että kävisin ne asiat läpi uudelleen. Asioista ei pääse koskaan yli, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.
Siitä olen kuitenkin hyvilläni, että sinä olet onnellinen ja sinulla on vielä mahdollisuus saavuttaa haaveesi. On hienoa, jos olet löytänyt itsesi. Toivottavasti osaat nyt valita seurasikin tarkemmin ja saat kaiken mahdollisen onnen elämääsi.
elämästä..
Sinulle tulee tapahtumaan vielä paljonkin. Olet petetty, mutta se kipu lähtee pois aikanaan. Niin minullakin...haavat paranevat.
Jos voisin, pyytäisin anteeksi sinulta..anteeksi tekemääni vääryyttä, mutta sinunkin tulisi pyyttää...miksi kävi näin?
Eikös ole niin, jos toinen tekee jotain pahaa toiselle..esim pettää..toinen voi kysyä itseltään, mitä tein väärin kun joku vei asemani ja otti tilanteen joka kuului minulle..Enkö ollutkaan riittävä, unohdinko sanoa, rakastan sinua, olet kaunis, haluan että olet onnellinen..sanoinko toiselle näin ja huomioinko tarpeeksi??
Mieti näitä kysymyksiä ja jatka elämääsi!
Olet vahva ihminen, se on vain tunne sinussa, se ei ole raajan puute, se on vain sielun haava joka paranee rakkauden myötä. Ota tunne opiksi älä rankaistukseksi!
Välitän sinusta, mutta jatka elämääsi...
parane koskaan. Vaikka elämä jatkuukin, niin siltäosin kuin sinä ajattelet, se on loppunut. Haaveeni olen tappanut jo aikaa sitten. Nyt yritän vain nauttia pienistä asioista.
Kivun kanssa on helpompi elää. Se muistuttaa aamulla, että olen vielä elossa ja auttaa pysymään päätöksissäni. Ja se kipu ei ole mitään verrattuna siihen, että kaiken tuskan joutuisi kokemaan uudelleen ja uudelleen.
En minä syyllisyyttäni ole koskaan kieltänytkään. Yrityksestä mikään ei kuitenkaan jäänyt koskaan kiinni, mutta taidot ovat vajavaiset. Sen syyllisyyden takia minun on rangaistava itseäni, koska en muutakaan voi. Minun on maksettava hinta omista tekemisistäni.
Toivon, että sinun haavasi eivät enää koskaan aukeakaan etkä saisi uusia. Kun vain saisit kaiken sen, mistä olet haaveillut, niin sitten minunkin taakkani olisi vähän helpompi. Ainakin tietäisin sen, että olen edes jollain tavalla auttanut sinua parempaan huomiseen.
Tuo viestisi oli kyllä aika karmee. Petetyn pitäisi siis miettiä, mitä teki väärin.. no voi herranjestas.. Pettäjähän siinä on päätöksensä tehnyt ja lähtenyt.
Kumpaakaan ei pitäisi mun mielestä siltikään syyttää, koska siitä ei tuu yhtikäs mitään. Suhteessa se vika on, ei ihmisessä. Joskus ihan biologia selittää pettämisen.
Asioista pitäisi pystyä silti puhumaan.. Petäjä voiis kertoa, miksi päätyi siihen ja petetty taas saisi tilaisuuden kysyä ja kertoa, miltä tuntuu. Joskus, kun tunteet saavat sanat, ne helpottuvat. Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat myös tärkeitä asioita, jotta tilanteesta voi päästä ylitse.
En ole mikään asiantuntija, mutta sen tiedä, että elämä ei ole aina pumpulissa oloa. Pettymykset kuuluvat elämään samoin kuin hyvätkin asiat.
...viestisi oli koskettava...
Paranet ystäväni, paranet..toivon todella. EN halua sinua satuttaa, vaan seistä einnallasi kun sattuu..
MINUN on paha olla jos sinua sattuu...minullakin alkaa sattumaan..
Mikä on ollut sinun haaveesi, kerro se minulle?
Minullakin on ollut haaveeni..rakastaa miestä ja nauttia hänestä...missä se on, mihin se jäi..kerro se minulle..kaipaan rakkautta kuten sinäkin...
En halua koskaan kipua sinulle...
On hyvä, että myönnät syyllisyytesi...en halua syyttää, teen väärin...on minullakin vielä tunteita ja paljon..Luuletko, että minulla on helppoa, tulee myös aamuisin tuskan tunnetta..olla ilman sinua...ÄLÄ rankaise itseäsi..rankaisen itse itseäni...
Luuletko etten tuntenut pahaa oloa..monasti..
NYT MYÖS ITSE elän niiden kanssa, vaikka näytän olevani ok...
HAH! Asiaa kerrankin! Oon niin sammaa mieltä!
satuttaa, siksi on parempi matkata yksin. Tällä tavoin vahingot puolin ja toisin pysyvät kurissa.
Samat haaveet minullakin oli naisen suhteen. Vaan elämä tuli väliin ja hävitti nuo haaveet. Nyt kaikki on jossain hukassa, enkä tiedä edes mistä alkaa etsiä. Enkä edes tiedä haluanko etsiä. Kaikki on niin vaikeaa.
Olen antanut anteeksi kaiken, mutta luottamusta tuskin palauttaa enää mikään. Tiedän, että sinulla on myös ollut vaikeaa. Enkä tahtoisi, että joudut sellaista kokemaan. Vaan minulla on osavastuuni ja syyllisyyteni siitäkin. Siksi minullekin kuuluu rangaistus.
Toivon kuitenkin, että kaikki johtaa kohdallasi hyvään ja paha olosi väistyy lopullisesti. Jos minulla olisi valta, niin antaisin sen kaiken hyvän sinulle itse.
..jaksa keskittyä kehenkään.
Meillä molemmilla on haavat ja on parasta että olemme niiden kanssa ilman ketään "uhria".
Älä sano, että haaveet ovat hävinneet..eivät ole. Olet mies joka on ollut tärkeä ja on edelleen ja tulee olemaan jollekin jos en itse häntä saa.
Älä hukkaa haaveita, en minäkään... Kirjoituksesi saa aikaan tuskaa, tosin, saan siitä lohdutusta..
Koko elämä on vaikeaa..tuntuu siltä, että kaikki pettävät, mihin enää voi luottaa...kun ei aina itseenkään.
Hyvä, että olet antanut anteeksi, se on hyvä, mutta voit vielä kokea vihaa ja hävityksen tunnetta, silloin pääset eroon ja paranet.
Minulla on ollut vaikeaa ja miettinyt monesti, mitä olen tehnyt..menettänyt hyvän ihmisen, ihmisen joka joskus merkitsi kaikkea..Olen kamala, tyhmä, hirviö naiseksi, ihan kamala...mutta jokin ajoi minut siihen..älä enää syytä itseäsi..se riitti jo..Pyydän vain anteeksi!
Lähdetään uudelleen elämän poluille..olet sanonut että sattuu, sattuu minuunkin...kipuillaan ja edetään. Kiitos ajastasi, se oli tärkeää, koin että olin tärkeä ja olit tärkeä...
Kauniiisti sanoit..jos valta ....niin, haluisin sinullekin kaikkea hyvää ja tiedä sekin, vaikka kuinka elämä riipottaa, olet ja tulet olemaan aina mielessäni ja haluan että sinulla olisi hyvä olla!
että ketään uhria ei voi tähän enää sekoittaa. Se olisi hyvin julmaa käytöstä ainakin itseltäni. Onnekseni en edes pysty siihen.
Minun on turha haaveilla mistään, koska se luottamus muihin on mennyt. Kaikki pettää tässä maailmassa, kuten sanot. On helpompi antaa sen toivonkin kuolla, kuin elää tuskan kanssa, mitä se tuo.
En usko, että tunnen vihaa ketään muuta kohtaan, kuin itseäni. Jos vihaisin, niin elämäni olisi lopullisesti ohi. Se tunne olisi niin syvä, että se söisi minut sisältä rikki.
Ei sinun tarvitse pyytää anteeksi, kun olet saanut jo. Etkä ole mitään noista asioista, et ainakaan minulle koskaan. Elämä vain saa meidät joskus näyttämään sellaisilta. Minä olen aivan yhtä hirviö ja kamala kuin sinäkin, jos niin halutaan ajatella, sillä minähän sinut ajoin siihen.
Samaa toivon sinullekin, vaan niin.. eipä se meidän toiveista ole kiinni, kuten olet varmaan itsekin huomannut. Kun elämä on mitä on, niin onneksi ainakin kuolema on päivä päivältä lähempänä.
..älä phu kuolemasta..se on kaukana meistä. Olet nuori kuten minäkin.
Aika, jonka yhdessä elimme, oli hyvääkin ja et nyt saa syyttää itseäsi liikaa..
Kiitos anteeksiannostasi, se kertoo sinun hyvyydestäsi...taas sattuu, unohdin tuo piirteen sinussa...yhden hyvän niiden kaikkien joukosta.
Huomaatkos, minä kerron sinulle asioita joita sinun tulee ajatella, etkä surra.
Niin, tai surraan yhdessä aikaa, joka kerran oli ja ihan hyvä aikahan se olikin.
Et sinä minua mihinkään ajanut, kaipa se oli joku elämäntilanne ja joku mikä puuttui meiltä molemmista. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta unohda ja antaudu elämälle..kuolema on todella aina päivä päivältä lähempänä, mutta kuka jaksaa sitä odottaa.
Rakkaus on lähempänä kuin kuolema..näin haluan uskoa.
Hengitä syvään ja anna ajatustesi, rikkaat sellaiset, heittäytyä tulevaan ja ajattele että minä kuitenkin ajattelen sinua ja kuinka sinunkin on paha olla kuin minunkin on. Koe se niin, aina eroissa molemmilla on paha olla ja miettivät kaikkea...
Älä lopeta haaveilua, sillähän moni keskitysleiriläinenkin pysyi hengissä ja todella hengissä, oli mitä haaveilla. Sinähän pysyt muutenkin hengissä, mutta haaveile...
Huomaatkos kuinka verbaalinen tekstisi lohduttaa minua, minunhan pitäisi lohduttaa sinua..
Mitä menetinkään...paljon, mutta joudun elämään sen kanssa, katuen ja itkien...
itseni puolesta ollenkaan. Sinun puolesta surettaa se, että tuhlasin niin paljon aikaa elämästäsi. Sitä kadun syvästi, sillä se olisi voinut olla elämäsi parasta aikaa.
Asioita ei vain voi unohtaa, vaikka kuinka haluaisi. Minä olen oppinut tapani elää niiden kanssa. Toivottavasti sinäkin olet tai ainakin vielä opit. Minä jaksan odottaa kuolemaa, kunhan sen tulo ei kestäisi liian pitkään. Sitten voin unohtaa kaiken ja levätä. Sinulla on vielä toivoa, kun jaksat yrittää. Paha olosi helpottaa varmasti. Ehkä niin tapahtuu minullakin, mutta päätöksistäni se ei saa tinkimään.
Jos elämässä ei ole mitään, minkä vuoksi voisi kuolla, niin se menettää merkityksensä. Siksi haaveilukin vain tuottaa lisää tuskaa.
...voi kuule, nyt luen viestisi sävyn ja koen kamalaa oloa. Älä ystävä armaani ole tuollainen.Minun on paha olo.
Nyt koen että olet todella huonossa jamassa. Haluan auttaa sinua. Ota apuni vastaan...
Tule ja hali, en halua sinua jättää yksin...
Et tuhlannut aikaa elämästäni, jos olisit, olisin sen sanonut. Se aika oli hienoa ja ihanaa, minä sen vain nyt pilasin. Autan sinua ja sinä autat minua. Rakastan sinua jossain tunnetasolla ja se täytyy sinua auttaa...ota se vastaan...
Älä ajattele kuolemaa...se ei ole sinua varten...voi mahdoton,, mihin olen sinut jättänyt...et voi olla tosissasi..ota minuun yhteyttä..please!
surumielinen, mutta en tahtoisi sillä tuottaa pahaa oloa muille. Äläkä suotta ole minusta huolissasi, sillä pärjään, kuten olen aina tehnyt.
Tarkoitat hyvää ja arvostan sitä, mutta ainoastaan minä voin auttaa itseäni. On parempi, etten enää sekaannu elämääsi ja tuota lisää pahaa oloa sinulle. En kestäisi itsekään nähdä sitä, mitä se sinulle tekee. Se saisi minut entistä surullisemmaksi.
Toivon, että annat itsellesikin anteeksi ja jatkat sinne hyvään huomiseen. Uskon, että haaveesi tulevat käymään toteen. Lämpöä, valoa ja paljon rakkautta elämääsi!
Kiitos viestisi sisällöstä..nyt lohduttaa..
Haluan että pärjäät ja ilman minua, minunkin pitää ilman sinua, vaikka se vaikeaa onkin. Olet silti täyttänyt koko ajatukseni...
Hyvää yötä....yritän nukkua vaikka et ole vierelläni...kuten ennen...
olevan näin, mutta mennyttä ei saa takaisin eikä luottamusta voi palauttaa. Such is life.
Sinä pärjäät kyllä ja ajan myötä asiat helpottavat.
kiitos kirjeestäsi..ilmeisesti haluat viestinnän loppuvan..
Toivon sinulle jaksamista ja positiivista asennetta elämään. Olet hyvin päässyt minusta, mutta muista, se mitä tapahtui, oli väärin ja annoit anteeksi.
Näin koen tämän, koska kirjoitat noin...en häiritse sinua enää...vain muistot jää...
parempi niin, vaikka muuta haluaisinkin. En vain usko, että asiat tulisivat enää toimimaan. Olet saanut anteeksi, toivottavasti minäkin.
En aio myöskään häiritä sinua enää. Kaikkea hyvää elon tielle.
...jätit tavallaan oven auki..jätit tavallaan minut vielä vastaamaan ja sen teenkin...
Nyt tuntuu, että kaipaan sinua enemmn kuin koskaan...
Olet saanut anteeksi...et ole minua häirinnyt...kirjoita vielä ajatuksiasi...
en ikinä sulje oveani keneltäkään. En oikein usko sellaiseen lopullisuuteen, vaikka ehkä joskus pitäisi.
Haluaisinhan paljonkin muuta, mutta tuntuu siltä, ettei minusta ole mihinkään enää. Olen tainnut menettää kyvyn rakastaa. Nyt yritän kitkeä loputkin tunteet sisältäni. Ehkä sitten kaikki on helpompaa.
..kuinka rukoilen?
Etkö näe, että yritän parhaani....
No, sen sanon sinulle, katkera ihminen on kamala, joten älä ala siihen...
Luovutan nyt, luulin, että löydät asiani ytimen, mutta hylkäät sen...ajaudun takaisin sinne mistä tähän tulin.
Et haluakaan mitään joka helpottaisi oloa, antaa olla. Hylkää kaikki tunteesi, kulje kuin kylmä lumiukko..(no, näillä säillä se sulaa..:)), mutta sinä haluat vain jäätyvän entisestään.
Nyt otan askeleen taakse, jää ystäväni..suljen sen oven vaikka jätit auki..en voi aina katsoa ovesta, koska silloin en voi katsoa eteenpäin..ja sinne minun tulee mennä.
- tunteilla...-
arvostan sitä todella. Olen tavallaan iloinenkin siitä. Enkä minä katkeraksi aio ryhtyä, vaikka voihan sekin olla edessä, en tiedä.
Olet oikeassa, etten varmaankaan ymmärrä. Mutta sinun täytyy muistaa se, että olen tällä hetkellä niin sekaisin, etten tiedä mitä ajatella mistään. Kuten sanoin, niin kaikki tuntuu kovin vaikealta. Enkä tahdo satuttaa itseäni tai muita enää. Siksi ehkä ymmärrät, miksi voi olla parempi kylmettää itsensä.
Toivon, että tulevaisuutesi on valoisampi ja iloisempi. Muista pitää kiinni niistä haaveistasi, niin tulet saamaan ne.
..En tiedä, mihin hävisi edellinen viestini..mutta uudelleen..
olen seurannut kahden ihmisen viestin vaihtoa ja nyt haluan sekoittaa pakan...
Kerro, sinä särkynyt mies, kuka olet ja etkö ajattele, sinulla olisi ottajia...
Tässäkin eräs särkynyt..mutta jaloillaan...
kuka olen, koska en halua tulla tunnistetuksi. Mutta mitä ottajiin tulee, niin en usko, että tiedät mistä puhut tällä kertaa.
Jaloillaan toki minäkin, mutta sisin on niin palasina, että se tuskin enää korjaantuu. Yrittänyt olen jo kaikkeni, siksi joskus on älyttävä luovuttaa.
No niin, todellakin, et voi paljastaa tällä palstalla itseäsi, mutta sähköpostios aina voi laittaa..:D
Mitä oikein tarkoitat luopumisella tai luovuttamisella?
Sisin jos on rikki, niin kyllä se eheytyy...aikanaan..
No, en nyt tarkoita vampata sinua väkiste..Ei, ja joskus vaan on sellainen tunne kun kohtaa tai lukee tms, että tuossa ihmisessä on jotain sellaista joka "kutsuu" ottamaan selkoa enemmän...Anteeksi tunkeilu, lopetan sen ja jätän sinut rauhaan. En ole nainen jolla ei olisi mahdolliuuksia muuallakin, mutta jotenkin kun seurasin tätä kiihkeää surujen vuodatusta, se kiinnosti...
Kiva kun vielä huomaan, että hei, tämä nainen taitaakin selvitä elämästä hengissä!!!
Hyvää jatkoa sinulle ja toivon sinulle vain kaikkea hyvää....
eheytyy, mutta en voi käyttää muita ihmisiä apuna siihen. Minun on tehtävä se itse tai sisin ei koskaan parannu. Sitten vasta voin harkita muiden ihmisten kohtaamista. Tällä hetkellä tuo kaikki näyttää niin mahdottomalta, etten kykenen edes ajattelemaan sellaista.
Et varmaankaan tarkoittanut sitä niin, mutta minulle tulee mieleen tuosta selkoa ottamisesta sääli. Ja se on viimeinen asia, mitä kaipaan. Ehkäpä kohtaamme sitten joskus siellä muualla, jos niin on tarkoitettu.
Kaikkea hyvää sinullekin. Toivon, että unelmasi jaksavat vielä kantaa ja tuoda ilon elämääsi.