Kirjottelu tytön kanssa meinaan. Moneskohan kerta jo? Ei oikeastaan edes vituta enää. Rupee lähinnä naurattaa. Välillä tuntuu, että eiköhän tää ole nähty. Mutta olkoon profiili nyt vielä jonkin aikaa.
Ja joskus tekisi mieli lähettää sille toiselle osapuolelle kysymys, että mikäköhän sun mielestä tässä nyt meni pieleen? Jos kertosit ihan omin sanoin.
Yhtään härskiä viestiä en ole nimittäin lähettänyt. Ihan asiallisia ja fiksuja ollu kaikki.
Ja joskus tekisi mieli lähettää sille toiselle osapuolelle kysymys, että mikäköhän sun mielestä tässä nyt meni pieleen? Jos kertosit ihan omin sanoin.
Yhtään härskiä viestiä en ole nimittäin lähettänyt. Ihan asiallisia ja fiksuja ollu kaikki.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tuttu juttu tosiaankin. Kumma kun livenä ei ikinä tule niin pahasti päihin kuin täällä. Mielummin kuuntelee vaikka rehellisen "painu jätkä vittuun" toivotuksen kuin tuomitsevan hiljaisuuden.
Mutta ei masennuta. Kaippa täällä voi roikkua ja odottaa ihmettä. Suuret odotukset kun on kadonnut jo aikoja sitten.
ketään löytyvän! Tämä on vaan sellaista kuvitusmaailmaa siinä sivussa kun todellisuudessa ihmissuhteita sitoo. Todellisuuden pakoa. Oikeat ihmissuhteet sidotaan muualla.
Eräälle kerroin syyn yhteydenpidon lopettamiseen, mies valehteli ja sanoin että hänen käytöksensä pahoitti mieleni. Hän pilkkasi ja halveksi minua tyyliin "ähäskutti, mitäs uskoit, netissä saa naiselle sanoa ja tehdä mitä huvittaa". Tapasin miehen useamman kerran.
tämän jälkeen en koskaan en kommentoi kenellekään miehelle netissä mitään. laitan torjuttujen listalle jos mies osoittautuu vastenmieliseksi. Kerran oli esim. eräs ylimielinen tyyppi joka vastasi kysymykseeni hänen harrastuksistaan lähettämällä kyseistä aihetta sivuavan linkin.
Minä en halua tietää faktaa vaan miehen itsensä kertomaa...lopetin välittömästi yhteydenpidon.
Lähtökohtaisesti etsin miestä, joka tuottaa minulle iloa elämään eikä pahaa mieltä.
Siksi näin.
kostaa hänen käytöksensä muille? Miten, onko tapana myös kasvokkain keskustellessa vain yhtäkkiä kääntää toiselle selkä merkiksi siitä että keskustelu on osaltasi ohi?
Minusta on huvittavaa, miten prinsessojen harras toive on saada sellainen hyväkäytöksinen ja huomioon ottava mies, mutta samanaikaisesti omat käytöstavat puuttuvat kokonaan.
" Kerran oli esim. eräs ylimielinen tyyppi joka vastasi kysymykseeni
hänen harrastuksistaan lähettämällä kyseistä aihetta sivuavan linkin."
Ja tuollaisen takia päätit välittömästi lopettaa yhteydenpidon?
Kuulostaa kovin äkkipikaiselta. Eli kun mies ei tee täsmälleen kuin
sinä haluat, niin se on heti hyvästi? Tulee mieleen joku kiukutteleva
pikkulapsi. Jos tuollaisesta noin pahasti loukkaantuu, niin
luultavasti olet niitä naisia, joiden suhteet päättyvät aina ensimmäiseen
pikku riitaan. Ehkä mies yritti olla humoristinen, mutta
kun se ei sinulle kelvannut, niin heti kantapäät vastakkain, eikä
tietenkään kerrota miehelle edes syytä siihen?
Heh! Kovin kuulostaa tutulta puuhalta!
Et voi ikinä tietää mihin homma loppu, jospa se loppuikin juuri siksi, koska et ollut härski? :D
Ehkä naiset tosiaan haluaakin just niitä pillunvonkausviestejä (vaikka täällä niistä marisevatkin). Pitäisikö vaihtaa taktiikkaa ja ruveta härskiksi. Ei tää nyt ainakaan enää huonommin voi mennä.
kun jo tuntuu että toinen alkaa olla kiinnostunut:
Jotenkin vaan... en tiedä. No jos ihan täysin rehellisiä ollaan niin olit siinä ekassa kuvassa kivemman näköinen... Ei ehkä pitäisi lähtellä kuvia ollenkaan, mitäs ne ihmisestä juurikaan kertoo... Mulla myös siirtyi mielenkiinto tuonne asuntokaupan puolelle... Menen huomenna katsoaan yhtä potentiaalista asuntoa..
ja taas homma alkaa alusta!? No ei me vielä mikään vakipari oltukaan. Kunhan ihastuin tyypin huumorintajuun ja juttuihin - ei lähettänyt edes itsetään ensimmäistä kuvaa.
Aina voi laittaa viestiä ja kysyä toiselta mikä meni pieleen. Joskus väärinkäsitykset voivat olla syynä viestien hiipumiseen ja/tai loppumiseen..
Voihan kyse toki olla väärinkäsityksestäkin. Omat viestit kuitenkin ollu aika selkeitä. Ja jos joku asia jää vaivaamaan, niin miksei kysy.
Lähinnä ajattelin sitä, että tommonen viesti sais sen kirjottamisen lopettaneen naisen edes pikkasen miettimään omaa käyttäytymistä. Ja ehkä vähän häpeämäänkin.
Miksi pitäisi antaa palautetta miehen negatiivisesta käytöksestä?
Tuntea häpeää, siitäkö, ettei vastaa viesteihin.
Miehessä voi ilmetä jotain ikävää ja sen vuoksi voi joutua lopettamaan viestittelyn.
Palautetta miehelle en anna, koska siitä saa vastaansa törkeää haukkumista.
on ollut miehen "negatiivisessa käytöksessä"? Aloittaja todennäköisesti tarkoitti sitä, että viestittely on sujunut ihan hyvässä hengessä, ja yhtäkkiä se loppuu kuin seinään, ilman mitään järjellistä syytä.
Voi tosin olla, että naisen määritelmä "negatiiviselle käytökselle" on tavallista laajempi?
Mulla menee kaikki toisinpäin. Naiset haluaa vaan kirjoitella. Ja tietty joskus sitten suostuvat tapaamaankin. Mutta sitten tulee se. Hiljaisuus. Seinä. Ja jään taas ilman naista.
Miksi naista?
Eikö treffipalstan tarkoitus ole löytää se oikea?
hyviä pointteja kirjoiteltuna. Juuri kanssa samoja asioita pohtinut, kyllä kumppanin etsiminen on vaikeaa.
Siis siksi, että haluan toisen ihastuvan minuun sellaisena kun olen, en halua tehdä vaikutusta mieheen mielistelemällä ja olemalla mitään enempää. Eli antaa ihan todellisen kuvan itsestäni virheineni päivineen ja toivoa, että toinen löytäisi jotain kiinnostavaa minusta.
Mutta sitten huomaan kommunikointi ongelman joka vain syvenee. Ja sitten mies päättää luovuttaa. Siis miksi on niin vaikeaa pukea sanoiksi ajatuksensa jos jokin askarruttaa, niin voihan sitä kysellä eikä tuppisuuna keksiä itsekseen väärinmeneviä selityksiä jollekin pikkujutulle, kuten esim sen naisen tuolla jolle mies lähetti linkin harrastuksestaan. Miksi ei esitetä kysymyksiä? Jos oikeasti haluaa kumppanin ja on toisesta kiinnostunut, niin miksi ei voi kysyä, että mitä mahdollisesti tarkoitat? Paljon helpompaa vaan siirtyä seuraavaan ja seuraavaan.
Olen siis ihan raivona miksi miehen aktiivisuus päättyy puhevaikeuksiin? Silti olisin uskonut, toivonut ja luottanut, että hän olisi tuonut itsensä ja ajatusmaailmansa aktiivisemmin esille ihan vain jo siksikin, että haluan tutustua myös herkkyyteen hänessä ihastuakseni. Mut nykymies kääntää selkänsä ja jatkaa seuraaville treffeille ja selittelee itselleen, että olimme erinlaisia kuin lintu ja kala. Millä helskutilla se voisi selvitä jos toisella ei ole halua edes yrittää tutustua? En minäkään mikään täydellinen ole, eikä tarvi olla miehenkään, mutta miehen mielestä pitäisi näytellä sellaista "ylimiellyttävää palvelijaa".
Selityksiä sitten kyllä kuulee kun itse kysyy: en viitsi enää yrittää kun olen saanut siipeni liian monta kertaa. hittoko minä yksikseni yritän jos toisella ei oo halua.
Tuokaa joku nyrkkeilysäkki tänne tekee mieli mäiskiä, mullekun riittäisi ihan tavallinen aktiivinen mies joka ei olisi ikuisuustreffailija ;)
..., mutta eroa on vain se että olen mies. Noin se toimii näköjään toisinkin päin.
Amen. Ja mies olen myös... Ehkä tämä systeemi on tehty liian helpoksi. Täällä voi jokainen vain "käydä katselemassa". Pitäisi olla joku active-osasto tai vastaava :)
asia on niin, että on näitä "yhteinen kemia ihmisiä" jotka elävät siinä luulossa, että ihankuin itsestään toinenkin haluaa samoja juttuja kuin itse ja jos ei haluu (puhuakaan), niin ollaan erinlaisia. Totta hemmetissä ihmiset on erinlaisia ja kuuluukin olla sen pitäisi olla elämänrikkaus.
Eihän tässä muu rassaa, mutta oma itsetunto ropisee aina vain alaspäin, kun tulee epäonnistumisia toisensa jälkeen.
Itseäni rassaa paljon myös miehet jotka kyllä haluavat, mutta heillä on kauhea kiire haluta minua huomaamatta, että olenko yhtä nopeasti mukana haluamisissani. Eli oma halu vie niin paljon, ettei ole halua huomioida tai kysyä olenko mukavasti mukana. Sekin tuntuu hyvin itsekkäältä.
tuo emmalauran teksti.
Jos ajattelen itseäni olen tavannut ehkä 5 % kaikista jotka ovat ottaneet netissä yhteyttä.
Näinhän se menee että eka viesti loppuu:
Toivon kuulevani sinusta lisää, sillä olet kovin mielenkiintoinen.
Ja sen jälkeen ei mitään.
Tai kun luulee että on saannut toisen kanssa kommunikaation köyntiin niin seuraa suuri hiljaisuus. Tottakai on vaikea tietää miten tai mitä toinen ajattelee mutta olen ehdottomsti sitä mieltä että tämä on liian anonymiä ja sen takia ei ole mitään pelisääntöjä ja minen käytöstavat hukassa.
siihen viestiin mitään kun saat sellaisen? Eikös se vähän niinkuin ole kehoitus kertoa itsestään jotain lisää?
Kantsiiko aina luovuttaa jos on syvä hiljaisuus? Voishan sitä lähettää viestiä ja kysellä vieläkö toinen kaipaa seuraasi? Voi hyvä tilaisuus mennä turhaan ohitse?
Joo ei silti rassaa ne hiljaisuudet naistakin, saattaa olla, että toisella on niin kauheasti trafiikkia, että vähemmän itseään (ehtineet) esintuovat jäävät junasta. Itse tykkään ehdottomasti niistä miehistä jotka ihan oikeasti ajan kanssa tutustuvat vain muutamaan kerrallaan. Eivätkä vastaile jokaiselle nikille ja lopulta mene solmuun jutuissaan.
Hitsi on tämä parinvalinta niin julmetun vaikeeta kun itse tahtois ihan oikeasti, niin aina jokin kämmää, eikä se oo kiinni ollut etteikö olis löytynyt kiinnostuneita miehiä. Mut paljon niitä syvä hiljaisuus miehiä jotka häipyvät vähin äänin mitään virkomatta, anteeks anteeks jos en ollu kyllin nokkela tarpeeksi ajoissa :)
vastaan kaikkiin saamiiniviesteihin - myös heille jotka ovat heti ei kiitos laitan vastauksen. Se on ihan tavallista hyvää käytöstä jota ei näissä ympyröissä ole liikkaa.
Ymmärrän myös että toinen henkilö elää omaa elämää ja monta asiaa voi tapahtua parin viestin aikana - mutta miksi laittaa henkilölle viesti missä kertoo olevansa kiinnostunut minusta ja kun saman vuorokauden aikana vastaan niin mitään jatkoa ei seuraa. Kysyn kaikilta joiden kanssa viestejä vaihdan mitkä hätänä kun homma loppuu kuin seinään - suurin osa ei vastaa. Tai sitten tulee näitä:
"Jotenkin vaan... en tiedä. No jos ihan täysin rehellisiä ollaan niin olit siinä ekassa kuvassa kivemman näköinen..."
Kai se vaan on monta kertaa että ajoitus ei natsaa. Ja minä en ole mikään sarjatulideittaaja. Koska homma toimii niin hyvin ei tarvitse myöskään pelätä että useamman kanssa tarvitsee kirjoitella samanaiakaisesti. Olisi edes se yksi ja ainoa...
Olet oikealla tiellä
juuri oikea asenne älä anna nettituutavuuksien pilata sitä. Kyllä sinulle on varmasti miehiä mitkä ovat kiinnostuneet.
Ihmissuhteet vaatii aina uhrauksia molemmilta puolilta itse päätät kuinka paljon haluat uhrata.
Mutta ilman uhrauksia ei mielestäni synny mitään hyvää.
Se on vähän sama juttu jos ihminen joutuu maksamaan lemmikistään niin silloin se tuntuu paljon arvokkaammalta.
Ja silloin sitä arvostaa enemmän.
Älä luovuta nyt kun olet jo niin lähellä.
Sitä tarvitsee jokainen aina.
Taidat olla nainen? Siis ajattelen vain, että voiko mies ajatella uhrautumista? Vai olenko törmännyt liikaa miehiin jotka näkevät asiat vain saamisina. Vai lukutaitoko mulla on mennyt ;)
Onhan niitä paljon kiinnostuneita miehiä ja aika harvoin minä nettitreffeille lähdenkään, nyt viikonloppuna kyllä menin ja plörinäksi meni täysillä. Tiedän kyllä entuudestaan, että nettitreffit eivät ole minun lajini. Sovimme treffit ravintolaan baaritiskille. Jäin juuri suustani kiinni mukavanoloisen miehen kanssa kun hän ilmestyi ja tämä mukava yritti kaikkensa treffeilleni selittää, että jos ei sulle kelpaa, niin hän mielellään ottaisi, tunnistaa kuulemma silloin kun nainen oikeasti on kiinnostava, olisin siltä seisomalta itse vaihtanut seuraani.
Huonosti siis alkoi treffimme hän ei luovuttanut, minä juttelin itsekseni puutaheinää toinen totteli ja kuunteli kuin lammas ei ilmaissut itseään millään tavoin, vastaili kun kyselin, kyllä hän kiinnostunut oli paljonkin ja ihan mukavantuntuinen ihminen. Mutta pääsin taas siihen, että en aio itsekseni yrittää jos toiselta puuttuu aktiivisuus täysin. Taitaa olla myös niin, että en osaa olla tarpeeksi vaativainen nettiprofiilissani ja oma aktiivisuuskin vaihtelee, mutta kun katson, ettei mulla ole varaa sellaiseen aliarviointiin toisia ihmisiä kohtaan. Sitten taas kun menen ulos, niin automaattisesti kiinnostavat ihmiset kohtaavat ilman mitään turhia valkkaamisia. Ja silloin on vielä se etu, että jää nuo valokuvaongelmat kokonaan pois ja ikäväntuntuiset kommentit kun toinen toteaa, että et vastaa ulkonäöltäsi herran toiveita.
Suurin ongelma on justiinsa ne "ikuiset vaatimukset" ollaan suunniteltu minkälainen sen kumppanin olis oltava ja ollaan kait sitten niin ehdottomia, ettei nähdä metsää puilta...
Itsekin juuri siksi olen lepsu vaatimuksiltani, sillä minun totuuteni ei ole ainoa oikea ja jos sattuu kohdalle ihminen, niin mielelläni haluun tutustua hänen todellisuuteensa, omani kun sattuu olemaan jo ihan tuiki tuttu itselleni.
Näyttää aika pahasti tökkivän tuo sähköposti kun monet viesti-ilmoitukset tulee päiviäkin myöhässä.
ihmettelet, miksi treffit tuntuivat hiukan takkuiselta, jos aloitit kätevästi niin että deittisi joutui hakemaan sinut toisen miehen seurasta.
Ei ..malauta millaista ajatusmaailmaa.
En oikein tiedä mihin tuo edellisen kaverin kommentti perustui???
Olen kyllä mies, mutta ymmärsin pointtisi.
Pystyn kuvittelemaan tilanteen treffeilläsi ja voihan se olla että deittisi meni kipsiin tapaamasi kaverin takia, mutta sitä tapahtuu kaikenlaista.
Varmaankin ihmiset ajattelee ehkä vähän liikaa treffeiltä tai jotain. Näen asiat aika samalla tavalla mitä kerroit lopuksi. Se kun ei ole nähnyt ihmistä livenä ennen muodostuu ennakko odotuksia ihmisen suhteen ja sitä voi yllättyä paljonkin kun lopulta näkee livenä. Sen takia ei pitäisi laittaa liikaa odotuksia itselleen eikä toiselle jotta tilanteesta tulisi luonnollinen. Se nettideittailu on vaikea laji ja siinä pitää olla pää kylmänä jottei asiat pääse vaikuttamaan liikaa itseen.
Uskon että olet itsekin huomannut että kaikilla se ei ole mahdollista ja kai se on ihan luonnollista sekin. Joka tapauksessa mielestäni sinulla on silti vielä ihan terve ote ja ei liian ennakkoluuloinen ja osaat tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä, sitä pidän tässä hyvänä asiana. Se ei ole helppo reitti mutta mielestäni ainoa.
Täällä on tietysti muitakin mielialoja muilla ihmisillä, mutta itse näen että toimit olosuhteisiin nähden tosi hyvin. Itselleni tapasi toimia oli ihailtava oli muut mitä mieltä haluavat.
Tärkein pointti tulee olla, että kerran vain täällä eletään ja että omanlaatuista seuraa tulee löytää, tiedän kyllä, että tyytyisin tässä mielentilassa ihan keheen hyvänsä tarjokkaaseen. Joku tuolla muualla sanoikin, että kaikista muista viis, niin tulen jokatapauksessa päätymään tietynlaiseen päätökseen ja kun mielessä se tuntuu oikealta, niin silloin on sama muiden mielipiteet.
Enkä voi väittää deittikaveriani tylsäksi, mutta hän oli 8v nuorempi joka varmaan kertoo osaltaan kuilun syyn, toisaalta olen ajatellut, että itse olisin vähän jälkeenjäänyt, ettei sellainen haittaisi ja ettei todellinen ikä vielä kerro ihmisestä, mutta netti ei taida kertoa sitä vähääkään. Olen puhuvainen ihminen ja lähden treffeille tyypin kanssa jolta saa vetämällä vetää puhetta tai kiinnostusta asioihin esiin. Kai sellainen kertoo täysin erinlaisesta kemiasta tai jotain. Enkä minä sillä ettenkö lähtisi toisille treffeille jos hän haluaa pyytää ihan vain siksi, etten luota yksien voimaan. Kuitenkin puhutaan molemmille tärkeästä asiasta kumppanin löytymisestä.
Enmä usko, että hän siitä toisesta miehestä kipsiin meni päinvastoin ehkä innostui uskomaan toisen sanat todeksi kuitenkaan tekemättä omaa päätöstä asiasta. Tiedätkö sellainen ihminen ketä on aina samaa mieltä jos joku jotain sanoo todeksi. Minä kaipaan haastetta, en silti liiallisesti minulle mies on kiinnostava jos hänellä on omia mielipiteitä ja päämääriä eikä vastaa kaikkeen: joo :)
Apua mieleeni tuli sellainen kun monasti puhutaan tietynlaiset ihmiset hakevat isä ja äitisuhteita juuri kumppaneistaan. Elikkä se toinen mies kenen kanssa turisin etsi ikäistään valloittavaa seuraa ja ehkä tämä ketä on nuorempi haki huoltajaa, ei silti tunnen monia nuorempia miehiä jotka ovat kiinnostavan oloisia, mutta tuskin juuri minusta kiinnostuisivat, heitetään silti huulta ja nautitaan elämästä. Silti yhden 12v nuoremman ottaisin heti jos se olis mahdollisuuksieni rajoissa, hänessä on miestä monen vanhemmankin edestä, eli arvot kohdallaan. Mut taidan tyytyä vain ottamaan kohteliaisuudet vastaan ja nauttimaan erittäin hyvästä ja kannustavasta seurasta sillätavallakin saa paljon puolin ja toisin.
Niinhän se on, että tärkeintä on tajuta oma totuus jotta löytyisi kumppaniksi samanmoinen ihminen joka ei sodi oman luonteen kanssa vaan kannustaisi olemaan juuri hyvä sellaisena kun on. Ja kun sen oikean kohtaa, niin ulkonäöllä ei oikeasti ole mitään tekemistä sen kanssa vaikka sitä täällä netissä kovin korostetaan ja juuri siitä syystä mennään huomioimatta ohi todella kiinnostavien ihmisten joiden kuva ei ensisilmäyksellä tuota oikeaa tunnelmaa. Saatan täällä jos minulla olisi kuva esillä olla aina ohitettavissa ylipainoni vuoksi, mutta todellisessa elämässä jään sormi suussa ihmettelemään miksi kaikki komeimmat miehet kiinnostuvat minusta eikä niistä "kauniimmista". Tässä iässä he ovat nimittäin niitä ketkä nuorina valitsivat naisen ulkonäön perusteella ja nyt ovat tajunneet elämän totuuden olevan toisenlainen ja minä kuljen kuin olisin maailman kaunein nainen, sillä sitä olen sisimmissäni ainaskin ;)
Pakko vain tajuta elämän realiteetit tämä nettideittailu ei ole minun lajini lainkaan eikä tule olemaan, en osaa vaatia sellaista miestä joka olisi kaltaiseni ja liian sulavasti toimivat miellän liian helposti ikuisiksi pelaajiksi jotka viehtyvät enemmän pelaamisesta kuin siitä, että löytäisivät kumppanin. Enkä halua enää saada enkä tuottaa pettymyksiä treffeillä. Mikään ei ole ihmiselle tylympää kun epäonnistuminen väkisin luodussa pelissä. No 5 t treffit kahdessa vuodessa ei kai ole vielä edes todellista deittailua.
Itsekin taidat seuraa olla etsimässä? Minkälaisia kokemuksia omat treffisi ovat olleet?
Edellinen kommentti perustui pessimistille ihmiselle joka tulee aina löytämään vikaa kaikessa ja kaikissa eikä tuu huomaamaan, että maailma saattais olla valloittavampi paikka jos avaisi silmät sen näkemään. Silti pessimisteissä on yksi valloittava puoli, kun heille sanoo jotain positiivista, niin mielihyvä on niin suuri itsellä kun oli onnistunut niin paljon vaikuttamaan toisen mielentilaan ;)
viesti että olit vastannut, noh kyllä tuossa päivemmälläkin kyllä huomasin kun tuosta toisesta tuli.
Kai se on niin, että ihmisen ei pitäisi etsiä parempaa ihmistä rinnalleen, kun omat resurssit antaa myöden ja pitäisi tajuta, että he jotka eivät osaa samansuuntaisesti kommunikoida ovat kai sitten erintyylisiä ihmisiä. Silti tiedän, että jotkut ovat vain hitaita liikkeissään. Ja vaikeneminenkin joskus on kai tavallaan epävarmuutta kun ei osaa sanoa vähäisen tuntemisen perusteella, että ollakko vai eikö olla. Mutta sellainen vaikeneminen jossa tietää, että toinen ei kiinnosta laisinkaan, niin ei varmaan olisi vaikea homma sanoa toiselle, että sori olet kyllä ihan mukava, mutta ehkä erinlainen ja toivottaa hyvää jatkoa. Ihan vain siksi, että ei tuota mielipahaa kellekkään suotta. jotenkin pidän enemmän tälläisestä suorasta ja jämptistä linjasta.
Mut mut jos joku sanoo, että kiinnostat häntä, niin kyllä uskon, että hän sitä jollain tasoa tarkoittaa. Miehet yleensä laittavat lyhyitä viestejä juuri tolleen, itse olen kyllästynyt vastaamaan laajemmin ja vastaan samoin takaisin: niin sinäkin saattaisit kiinnostaa...jatketaanko vielä?
Siihen tulokseen olen tullut, että ei jaksa antaa enempää kun tarjotaan, eli en vaivaudu edes täysillä yrittämään tehdä vaikutusta enkä halua monia pitkiä maileja väsätä yhä uudelleen turhan takia jos toinen katoaa nettiavaruuteen.(massapostitukset pistän pannaan) Ja muutenkin olen jo oppinut, että pimbo nainen pärjää paremmin kuin liikaa ajatellen, joten säästän jorina osaston sitten tulevaisuuteen jos oon kelvannut sinne asti. Nyt kiinnostaa vain se, että mitä mies haluaa antaa ja saada. Omat tarpeeni tiedänkin jo kerron kyllä jos mies haluaa tietää. Ja toivon, että hän olis niin pajon kiinnostunut, että haluaisi kysyä asioita minusta eikä vain pelkästään takertuisi kertomaan omista tarpeistaan. Mutta hän itse päättäköön omasta ulosannistaan, en edes yritä vaikuttaa siihen suuntaan enkä toiseen. Ja tiedän, että tämä on vain mun tapani toisilla on erinlainen tapa tutustua ja silti yhtä oikea.
selittää:
"Jäin juuri suustani kiinni mukavanoloisen miehen kanssa kun hän ilmestyi"
Olettaen että ihminen on edes hitusen tosimielellä liikkeellä, tarkoittaa sitä että ensitapaamiseen suhtautuu hiukan hermostuneena. Se, että joutuu hakemaan deittinsä toisen seurasta lisää kuormaa huomattavasti, eikä ainakaan anna toisesta kovin kiinnostunutta kuvaa.
"ja tämä mukava yritti kaikkensa treffeilleni selittää, että jos ei sulle kelpaa, niin hän mielellään ottaisi"
Eli edellisen lisäksi joutui vielä seuraamaan sivusta, kun tämä sattumalta paikalle osunut sankari yritti täysillä loppuun saakka. Numeroiden vaihtaminen olisi ehkä hoitanut itsetunnon rippeet vielä tehokkaammin.
"olisin siltä seisomalta itse vaihtanut seuraani."
Ja ainoastaan täydelliseltä idiootilta olisi jäänyt tällainen huomaamatta. Miksiköhän ei saanut suutaan auki, kun deitti jäi mielessään edelliseen seuraan?
jos hän löysi jonkun mielenkiintosemman? Usein täällä valitetaan että viestittely loppuu ilman syytä. Aina on syy! Jos mielenkiinto lakkaa niin syy on joko että viestittelijä ei etene, eli viestit on joka pvä tyyliin "mitä kuuluu", tai sitten toinen osapuoli on löytänyt mielenkiintosemman kohteen jonka kanssa viestittely sujuu kuin vettä vaan. Saahan sitä baarissakin jutella vaikka kuinka monen kanssa mutta sielläkin on sitten vaan se yksi jonka kanssa juttelu etenee......
vaikenemiseen aina joku syy on, mutta mistä sitä tietää jos toinen ei sitä kerro. En sitten tiedä miten sinut on kasvatettu, mutta minä olen ainakin saanut sellaiset opit evääksi, että tapanani on ilmoittaa kohteliaasti ja kiittää keskustelusta.
vai lähdetkö siellä baarissakin vain sanaakaan sanomatta litomaan kesken keskustelun?
Eli likka luultavasti odotteli aikansa,että ehdottaisit treffejä (tai jos olitte jo treffeillä,niin kosintaa)
Kaikella vaikuttaa nykyään olevan "määräaika"
=parasta ennen
Niin ärsyttävää,kuin asia onkin