Polttopuista

Tarkotatko että pesä sytytetään lapetun puukeon päältä? Mikä siinä on idea?

alta tuikasija kirjoitti:

Tarkotatko että pesä sytytetään lapetun puukeon päältä? Mikä siinä on idea?

Siinä on se idea, että puut syttyvät ja palavat alusta asti puhtaammin eli tulee vähemmän savua. Jos tuikkaa puukasan alle sytykkeet palamaan, ne kuumentavat yläpuolella olevia puita, jotka eivät mahdu päälläolevien puiden vuoksi palamaan kunnolla ja energia haihtuu savuna ilmaan kirjaimellisesti.

Eihän niitä puita nyt ihan päältä sytytetä, mutta päällimmäisten pienten puiden välistä. Kannattaa kokeilla.

H.J. kirjoitti:

Siinä on se idea, että puut syttyvät ja palavat alusta asti puhtaammin eli tulee vähemmän savua. Jos tuikkaa puukasan alle sytykkeet palamaan, ne kuumentavat yläpuolella olevia puita, jotka eivät mahdu päälläolevien puiden vuoksi palamaan kunnolla ja energia haihtuu savuna ilmaan kirjaimellisesti.

Eihän niitä puita nyt ihan päältä sytytetä, mutta päällimmäisten pienten puiden välistä. Kannattaa kokeilla.

Lue lisää

sytettä välihin ja tulta . Savuuttaa palio vähee , eikä mee harakoolle lämmintä .

Mieluummin vaikka lahoa puuta pesään kuin suhinakoivua. Kaikki tulipesät ei oikein kuumene päältäpäin sytytettäessä. Alapalo on hankalampi sytyttää, mutta muuten parempi. Ei se tarkoita sitä, että voi yleistää jokapaikkaan jos on joskus makkaraa paistaessaan nuotiolla todennut syttyvän päältä. Jos on aikaa turata puitten kanssa, niin voi sytyttää vaikka sillä lailla jotta vuolee jokaa puuhun sata pientä sakaraa ja sytyttelee ne yksitellen ja menee luonto-ohjelmaan tai pikkukakkoseen kertomaan kuinka ihminen voi olla nero vielä kiikkutuolissakin.

Laastari kirjoitti:

Mieluummin vaikka lahoa puuta pesään kuin suhinakoivua. Kaikki tulipesät ei oikein kuumene päältäpäin sytytettäessä. Alapalo on hankalampi sytyttää, mutta muuten parempi. Ei se tarkoita sitä, että voi yleistää jokapaikkaan jos on joskus makkaraa paistaessaan nuotiolla todennut syttyvän päältä. Jos on aikaa turata puitten kanssa, niin voi sytyttää vaikka sillä lailla jotta vuolee jokaa puuhun sata pientä sakaraa ja sytyttelee ne yksitellen ja menee luonto-ohjelmaan tai pikkukakkoseen kertomaan kuinka ihminen voi olla nero vielä kiikkutuolissakin.

Lue lisää

Ettet nyt vain sekoittaisi alapalokattilaa tavalliseen vastavirtauuniin. Niissä on aivan erilainen toimintaperiaate.

Päältä sytyttäminen on tutkitusti paras tapa toimia. Puiden kaasuuntuminen tasaisempaa ja kaikki haihtuvat kaasut palavat. Jos sytytät alhaalta, puut kaasuuntuvat myös yläpuolelta ja kaasut haihtuvat palamattomina hormiin.

Koivu on erittäin hyvä polttopuu. Kaikki puut suhisevat kosteina. Kuivata puusi huolella niin ei tarvitse suhinoita kuunnella.

tulistiet kirjoitti:

Ettet nyt vain sekoittaisi alapalokattilaa tavalliseen vastavirtauuniin. Niissä on aivan erilainen toimintaperiaate.

Päältä sytyttäminen on tutkitusti paras tapa toimia. Puiden kaasuuntuminen tasaisempaa ja kaikki haihtuvat kaasut palavat. Jos sytytät alhaalta, puut kaasuuntuvat myös yläpuolelta ja kaasut haihtuvat palamattomina hormiin.

Koivu on erittäin hyvä polttopuu. Kaikki puut suhisevat kosteina. Kuivata puusi huolella niin ei tarvitse suhinoita kuunnella.

Lue lisää

Väitätkö, että fysiikan lait pätevät eri tavalla eri uuneissa. En ole uunien kanssa onneksi joutunut puljaamaan ja mistä vitusta sinä saatanan käppänä tiedät mitä minä poltan.

samalla tavalla kirjoitti:

Väitätkö, että fysiikan lait pätevät eri tavalla eri uuneissa. En ole uunien kanssa onneksi joutunut puljaamaan ja mistä vitusta sinä saatanan käppänä tiedät mitä minä poltan.

Lue lisää

"Väitätkö, että fysiikan lait pätevät eri tavalla eri uuneissa"

Enhän toki, mutta kuten sanoin, alapalokattilan ja vastavirtauunin (yläpalo) toimintaperiaatteet ovat täysin erilaiset. Alapalokattilassa sytyttäminen, kuin myös palaminen tapahtuu panoksen alapuolella. Myös palokaasut poistuvat panoksen alapuolelta. Yläpalossa sytytetään päältä jolloin palaminen alkaa päältä ja leviää tasaisesti panokseen. Palokaasut poistuvat päältä, joten päältä sytytettäessä ne saadaan myös palamaan.

Huomaa ettet tosiaan ole joutunut uunien kanssa puljaamaan. Minä olen puljannut molempien kanssa ja paljon.

tulistiet kirjoitti:

"Väitätkö, että fysiikan lait pätevät eri tavalla eri uuneissa"

Enhän toki, mutta kuten sanoin, alapalokattilan ja vastavirtauunin (yläpalo) toimintaperiaatteet ovat täysin erilaiset. Alapalokattilassa sytyttäminen, kuin myös palaminen tapahtuu panoksen alapuolella. Myös palokaasut poistuvat panoksen alapuolelta. Yläpalossa sytytetään päältä jolloin palaminen alkaa päältä ja leviää tasaisesti panokseen. Palokaasut poistuvat päältä, joten päältä sytytettäessä ne saadaan myös palamaan.

Huomaa ettet tosiaan ole joutunut uunien kanssa puljaamaan. Minä olen puljannut molempien kanssa ja paljon.

Lue lisää

mikään palamisperiaate vaan se on juopon muurarin kyhäämä loukku joka ei vedä ja halkeaa seuraavana päivänä. Sytytetään polttoöljyllä. Lapsikin käsittää mikä on alapalokattila, mutta vain typerys sekottaa sen hormiin joka on alaspäin mutkalla.

tulistiet kirjoitti:

"Väitätkö, että fysiikan lait pätevät eri tavalla eri uuneissa"

Enhän toki, mutta kuten sanoin, alapalokattilan ja vastavirtauunin (yläpalo) toimintaperiaatteet ovat täysin erilaiset. Alapalokattilassa sytyttäminen, kuin myös palaminen tapahtuu panoksen alapuolella. Myös palokaasut poistuvat panoksen alapuolelta. Yläpalossa sytytetään päältä jolloin palaminen alkaa päältä ja leviää tasaisesti panokseen. Palokaasut poistuvat päältä, joten päältä sytytettäessä ne saadaan myös palamaan.

Huomaa ettet tosiaan ole joutunut uunien kanssa puljaamaan. Minä olen puljannut molempien kanssa ja paljon.

Lue lisää

Muututko kääpiöksi ja ryömit sytyttämään kattilan sen sisälle. Kehuit tuntevasi alaa.

"Alapalokattilassa sytyttäminen, kuin myös palaminen tapahtuu panoksen alapuolella."

pannaan kirjoitti:

Muututko kääpiöksi ja ryömit sytyttämään kattilan sen sisälle. Kehuit tuntevasi alaa.

"Alapalokattilassa sytyttäminen, kuin myös palaminen tapahtuu panoksen alapuolella."

Lue lisää

Tuhkaluukun kauttahan se lähtee oikein mukavasti ja toinen vaihtoehto sytyttää pieni panos ja täyttää varastopesä sen jälkeen.

tulistiet kirjoitti:

Tuhkaluukun kauttahan se lähtee oikein mukavasti ja toinen vaihtoehto sytyttää pieni panos ja täyttää varastopesä sen jälkeen.

Varustettuna jättimeisseleillä. Kattiloissa on automaattisytytys.

H.J. kirjoitti:

Siinä on se idea, että puut syttyvät ja palavat alusta asti puhtaammin eli tulee vähemmän savua. Jos tuikkaa puukasan alle sytykkeet palamaan, ne kuumentavat yläpuolella olevia puita, jotka eivät mahdu päälläolevien puiden vuoksi palamaan kunnolla ja energia haihtuu savuna ilmaan kirjaimellisesti.

Eihän niitä puita nyt ihan päältä sytytetä, mutta päällimmäisten pienten puiden välistä. Kannattaa kokeilla.

Lue lisää

Kokeilin sitä päältä sytyttämistä.... savutti aivan saatanasti, palo kauan mutta pienellä liekellä, jonka takia aivan turha taktiikka varaavissa takoissa polttaa sillälailla.

samalla tavalla kirjoitti:

Väitätkö, että fysiikan lait pätevät eri tavalla eri uuneissa. En ole uunien kanssa onneksi joutunut puljaamaan ja mistä vitusta sinä saatanan käppänä tiedät mitä minä poltan.

Lue lisää

Mä poltan L&M Sinistä

4ttgfg kirjoitti:

Mä poltan L&M Sinistä

Laihian Marllboro

Itse asiassa koivu, tai paremminkin koivun tuohi nokeaa ja tukkii savuhormin paljon helpommin ja nopeammin kuin havupuu.

Mun mielestä sekaklapit on ehkä käyttökelpoisinta tavaraa koti- ja mökkikäyttöön. En ole koskaan ollut tarkka siitä millaista polttopuiden pitäisi olla. Kaikki palaa kuivana hyvin ja on oikeastaan ihan yhdentekevää noiden paino-lämpösuhteiden kanssa.
Mitä väliä sillä lopulta on, jos kiukaaseen tai takkaan joutuu nakkaamaan muutaman kalikan enemmän..?

nokeaa.. kirjoitti:

Itse asiassa koivu, tai paremminkin koivun tuohi nokeaa ja tukkii savuhormin paljon helpommin ja nopeammin kuin havupuu.

Mun mielestä sekaklapit on ehkä käyttökelpoisinta tavaraa koti- ja mökkikäyttöön. En ole koskaan ollut tarkka siitä millaista polttopuiden pitäisi olla. Kaikki palaa kuivana hyvin ja on oikeastaan ihan yhdentekevää noiden paino-lämpösuhteiden kanssa.
Mitä väliä sillä lopulta on, jos kiukaaseen tai takkaan joutuu nakkaamaan muutaman kalikan enemmän..?

Lue lisää

koivua kuluu keskikokoisen lämmitysuunin lämmittämiseen 4-5 klapia/pesällinen (5-6 kg), vastaavasti kuusta/mäntyä 6-7 klapia saman lämpötehon tuottamiseen. Koivulla lämmittäjä tekee vaikkapa 10 pm3 vuoden tarpeisiin, kuusella lämmittäjä 13pm3. Minustakin sekaklapi sopivinta hyvä säätää niin että pakkasilla kaikki koivua, välikeli 50/50 ja lauhaan aikaan ei koivua lainkaan

kun koivua polttaa kirjoitti:

koivua kuluu keskikokoisen lämmitysuunin lämmittämiseen 4-5 klapia/pesällinen (5-6 kg), vastaavasti kuusta/mäntyä 6-7 klapia saman lämpötehon tuottamiseen. Koivulla lämmittäjä tekee vaikkapa 10 pm3 vuoden tarpeisiin, kuusella lämmittäjä 13pm3. Minustakin sekaklapi sopivinta hyvä säätää niin että pakkasilla kaikki koivua, välikeli 50/50 ja lauhaan aikaan ei koivua lainkaan

Lue lisää

sanomatta, että kilomäärä on sama ja jos lämpöarvot taulukoitten mukaan ovat kiloa kohti samat ja männyllä jopa hieman paremmat, niin lämpömäärä saadaan hyödyksi paremmin muilla keinoin. Männyssä on 10 % enemmän ligniiniä ja se on nopeammin kuivuvaa koska siitä lähtee kuori itsestään. Joudut koivuistasi repimään tuohet irti, kun ne ovat likomärkiä tuohen alta.

tyhmyyksissäsi kirjoitti:

sanomatta, että kilomäärä on sama ja jos lämpöarvot taulukoitten mukaan ovat kiloa kohti samat ja männyllä jopa hieman paremmat, niin lämpömäärä saadaan hyödyksi paremmin muilla keinoin. Männyssä on 10 % enemmän ligniiniä ja se on nopeammin kuivuvaa koska siitä lähtee kuori itsestään. Joudut koivuistasi repimään tuohet irti, kun ne ovat likomärkiä tuohen alta.

Lue lisää

polttopuitaan punnita. Siis minkä kilomäärä on sama? Pesällisen kuivaa polttovalmista koivua sisältää n. 130% siitä energiamäärästä kuin pesällinen mäntyä, eikö? Näin ollen männynpolttaja haaskaa aikaa koivunpolttajaan verrattuna.
Juu näin on

monikaan kirjoitti:

polttopuitaan punnita. Siis minkä kilomäärä on sama? Pesällisen kuivaa polttovalmista koivua sisältää n. 130% siitä energiamäärästä kuin pesällinen mäntyä, eikö? Näin ollen männynpolttaja haaskaa aikaa koivunpolttajaan verrattuna.
Juu näin on

Lue lisää

http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
Puulaji /    

Lämpöarvo
   

Kuivatiheys
Puun osa    Wa (MJ / kg KT)    SKT (kg KT / m3 f)

Mänty
Puhdas puu    18,71 - 19,29    410
Kaarna    18,38 - 20,72    300
Oksat    19,39 - 20,50    370
Neulaset    21,05 - 21,07    300
Latvat    18,84     -
Kokonainen puu    19,60 - 20,40    385
Kannot    19,20 - 19,60    450

Kuusi
Puhdas puu    17,96 - 19,02    400
Kaarna    17,83 - 19,83    340
Oksat    19,80 - 20,00    300
Latvat    18,63 - 19,80     -
Kokonainen puu    19,20 - 19,60    400
Kannot    18,95 - 19,05    410

Koivu
Puhdas puu    17,41 - 19,13    490
Nila    17,12 - 18,42    550
Tuohi    28,38 - 29,30    550
Oksat    18,84 - 19,80    530
Kokonainen puu    19,10 - 19,60    475
Kannot       510

kuin paino kirjoitti:

http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
Puulaji /    

Lämpöarvo
   

Kuivatiheys
Puun osa    Wa (MJ / kg KT)    SKT (kg KT / m3 f)

Mänty
Puhdas puu    18,71 - 19,29    410
Kaarna    18,38 - 20,72    300
Oksat    19,39 - 20,50    370
Neulaset    21,05 - 21,07    300
Latvat    18,84     -
Kokonainen puu    19,60 - 20,40    385
Kannot    19,20 - 19,60    450

Kuusi
Puhdas puu    17,96 - 19,02    400
Kaarna    17,83 - 19,83    340
Oksat    19,80 - 20,00    300
Latvat    18,63 - 19,80     -
Kokonainen puu    19,20 - 19,60    400
Kannot    18,95 - 19,05    410

Koivu
Puhdas puu    17,41 - 19,13    490
Nila    17,12 - 18,42    550
Tuohi    28,38 - 29,30    550
Oksat    18,84 - 19,80    530
Kokonainen puu    19,10 - 19,60    475
Kannot       510

Lue lisää

en ole muuta väittänytkään. Pointtini on että koivu polttopuuna on siinä mielessä järkevämpää että puuta(tilavuudella mitattuna)tarvitsee tehdä, kantaa ja polttaa vähemmän. Massa ei ole hyvä yksikkö arkielämässä puun polton suhteen, koska käytännössä haet liiteristä aina kopallisen tai kottikärryllisen tms. tilavuuden verran puita. Samoiten tulisijan käyttö perustuu tilavuuteen, yksikkönä pesällinen. Tietysti voisi ajatella että polttaisi aina vajaita pesällisiä jolloin koivua vähemmän tiheää puulajia laittaisi sitten tarvittavan määrän enemmän pesään ja saisi sillä tavalla uunista saman lämpöisen.
Yleensä puiden lisääminen tulisijaan polton aikana ei ole energiatehokasta vaan pesällisen polttaminen mahdollisimman suurella lämpötilalla ja pellit mahdollisimman pian kiinni antaa hyvän hyötysuhteen. Tarvittaessa sitten uusi lämmitys muutaman tunnin kuluttua jollei lämpö riitä.

Nokian vanhat kumisaappaat palvat ilosesti ja juo siinä olusen ja kusasee pesään, niin tulee vetyä joukkoon. Puhumattakaan metaanin piereskelemisestä. Sitten jun viet tuhkat marjapensaan juureen, muista kusta sinnekin.

omena puu on loistavaa polttaa

omp3 kirjoitti:

omena puu on loistavaa polttaa

Älkää polttako omenapuuta. Minä otin eilen neuvosta vaarin ja kokeilin, enkä saanut sitä syttymään muuta kuin pensalla valemalla. Eikä se sittenkään palanut kuin hiukan pinnasta. Lämpöä tuli tietenkin vain sen aikaa kun se pensa paloi. Ja sekin lämpö karkasi harakoille. Nyt pitää sitten vissiin ruveta omenapuun kaatoon, kun se on naapureitten mielestä hiiltyneenä niin ruma.