Olen kohta kuuskymppinen. Olen harrastanut runsaan vuoden verran juoksua. Oikeastaan varsinaista juoksua vasta viisi kuukautta, koska aloittaessani harrastuksen olin ylipainoinen ja niin huonokuntoinen, että pystyin vain kävelemään. Aikaisemmin en ole koskaan harrastanut mitään urheilua enkä kuntoilua.
Olen ihmetellyt sykemittarini antamia sykelukemia. Pari kuukautta sitten yritin saada selville maksimisykettäni siten, että juoksin jyrkkään ylämäkeen täysillä useita kertoja. Suurimmaksi lukemaksi sain 183. Loivassa ylämäessä olisin varmaankin saanut korkemman lukeman, koska jyrkässä ylämäessä rajoittavaksi tekijäksi saattoi tulla jalkavoimat.
Eilen juoksin Cooperin testin tuloksella 2750 m, keskisyke oli vain 160 ja maksimisyke 175.
Viisi minuuttia tuon testin jälkeen juoksin 400 m. Maalissa tarkkailin sykemittaria, joka näytti usean sekunnin ajan yli 190 lukemia. Tietääkseni kuuskymppisen syke ei pitäisi nousta noin korkealle. Voiskohan sydämen rytmihäiriö, esim. eteisvärinä aiheuttaa tuon korkean lukeman. En kylläkään tuntenut mitään rytmihäiriötä.
Olen ihmetellyt sykemittarini antamia sykelukemia. Pari kuukautta sitten yritin saada selville maksimisykettäni siten, että juoksin jyrkkään ylämäkeen täysillä useita kertoja. Suurimmaksi lukemaksi sain 183. Loivassa ylämäessä olisin varmaankin saanut korkemman lukeman, koska jyrkässä ylämäessä rajoittavaksi tekijäksi saattoi tulla jalkavoimat.
Eilen juoksin Cooperin testin tuloksella 2750 m, keskisyke oli vain 160 ja maksimisyke 175.
Viisi minuuttia tuon testin jälkeen juoksin 400 m. Maalissa tarkkailin sykemittaria, joka näytti usean sekunnin ajan yli 190 lukemia. Tietääkseni kuuskymppisen syke ei pitäisi nousta noin korkealle. Voiskohan sydämen rytmihäiriö, esim. eteisvärinä aiheuttaa tuon korkean lukeman. En kylläkään tuntenut mitään rytmihäiriötä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kyllä korkeemman sykkeen, ja sen kyllä tuntee. Tosin onhan niitä viattomia ja vaarattomiakin eteisvärinöitä (aiheuttajine hormoonit, nautintoaineet) jotka pari kertaan "muljauttaa" ja sillähän jo tuon 190 saa helposti. Itse olen käsittänyt että nämä pulssimittarit eivät ole kovin luotettavia flimmerissä koska eivät "pysy perässä" kovassa rytmissä, mutta ihan varmaa nyt en sano,sillä mittarithan on nykyään huipputasoa. Koska ikää sinulla jo on tuonkin verran, eihän se hullu idea olisi käydä ottamassa ekg ja varmistaa että rytmi on kunnossa.
"Oikeastaan varsinaista juoksua vasta viisi kuukautta, koska aloittaessani harrastuksen olin ylipainoinen ja niin huonokuntoinen, että pystyin vain kävelemään. Aikaisemmin en ole koskaan harrastanut mitään urheilua enkä kuntoilua."
Olet siis kuusikymppinen, vielä vuosi sitten ylipainoinen ja huomattavan huonokuntoinen koska et pystynyt edes juoksemaan? Et ole siis kuusikymppiseksi asti harrastanut mitään liikuntaa? Ja nyt ihmettelet kun sydän alkaa pragaa kun juokset veri suussa jotain saakelin mäkeä ylös?
Ongelmana sinulla ei ole sydän, vaan aivot. Käytäppä nyt vähän järkeäsi ja ymmärrä että kyysikymppisen henkilön joka ei ole koskaan liikuntaa harrastanut ja joka vieläpä sattuu olemaan ylipainoinen, kunnonkohotusmetodit ovat jotain ihan muuta kuin 20- vuotiaalla. Vuosi on ihan liian lyhyt aika alkaa kohottamaan kuntoa joka on ollut koko alkuelämän ajan tasoa: rapa.
Jos olet ollut koko elämäsi ajan huonokuntoinen etkä ole harrastanut liikunta, on turha ihmetellä jos sydän reagoi voimakkaasti yhtäkkiseen fyysiseen rasitukseen. Vain tyhmä kyttää keinotekoisesti tehtyjen mittareiden lukemia, viisas kuuntelee omaa kehoaan.
Mietis nyt mitä se sydämesi tuolla sykkeellä yrittää sinulle sanoa? Hei chillaa vähän. Relaa, ota iisimmin.
Jotkut viisaat ovat sanoneet, että sen korjaamiseen mikä on aiheutettu vaikkapa sitten 60- vuoden aikana, tarvitaan toiset 60- vuotta. Tietysti nykyihmisen elinikä voi nousta jopa 120 vuoten, mutta jos kuntonsa haluaa kohottaa hyväksi 60- vuotiaana, on pakko kohdata realiteetit. Tai toinen vaihtoehto tietysti on sydäri. :-/
En ole havainnut sydämeni oireilevan juostessani ollenkaan edes kovassa rääkissä. En tunne itseäni harjoituksen jälkeen väsyneeksi ja palaudun hyvin, tosin kovemman harjoituksen voi vetää korkeintaan kerran viikossa. Suvussani ei ole ollenkaan sydän- ja verisuonitauteja, joten en ole itsellänikään uskonut olevan geneettisistä syistä taipumusta esim sepelvaltimo-ongelmiin. Verenpaineeni on 110/75. Eteisvärinä eli flimmeri on mielestäni ainoa rytmihäiriölaji, joka voi esim. minullekin tulla rasituksessa. Tietääkseni flimmerin saamiseen ovat suurimmassa vaarassa nuorena paljon urheilleet.
Mainitsemani 400 m:n testijuoksun jälkeen yli 190 sykelukema tuskin oli oikea sydämeni syke. Vikaa oli joko mittausjärjestelmässä tai sitten kyseessä oli sydämen lyhytaikainen rytmihäiriö, vaikka en mitään tuntenutkaan.
En ole havainnut sydämeni oireilevan juostessani ollenkaan edes kovassa rääkissä. En tunne itseäni harjoituksen jälkeen väsyneeksi ja palaudun hyvin, tosin kovemman harjoituksen voi vetää korkeintaan kerran viikossa. Suvussani ei ole ollenkaan sydän- ja verisuonitauteja, joten en ole itsellänikään uskonut olevan geneettisistä syistä taipumusta esim sepelvaltimo-ongelmiin. Verenpaineeni on 110/75. Eteisvärinä eli flimmeri on mielestäni ainoa rytmihäiriölaji, joka voi minulle tulla rasituksessa. Tietääkseni flimmerin saamiseen ovat suurimmassa vaarassa nuorena paljon urheilleet.
Mainitsemani 400 m:n testijuoksun jälkeen yli 190 sykelukema tuskin oli oikea sydämeni syke. Vikaa oli joko mittausjärjestelmässä tai sitten kyseessä oli sydämen lyhytaikainen rytmihäiriö, vaikka en mitään tuntenutkaan.
Ei kai näihin sykemittreihin tarvita kuin muutama ylimääräinen lyönti peräkkäin kun mittari reagoi sen jo maxsykkeeksi. Sehän laskee aikaeron kahden sykkeen välillä. Urheilijoilla vaarattomat "rytmihäiriöt" eivät ole harvinaisia. Itse olen ihmetellyt tuota maxsykettä kun kerrankin sain 170 maksimiksi ja juoksin koko ajan 125-138 alueella. Siinä pitäis tulla aikamoinen ylämäki ylitettyä, kun kovimillaankaan mäkitreenillä en saa paljon yli 160 nousemaan.
Niin että se siitä.