Onko kellään muulla samaa ongelmaa, että juoksukunto romahtaa, kun lämpötila lähestyy nollaa tai menee sen alle?
Lämpimämmillä keleillä juoksin 8-12 km lenkkejä, vauhdilla 6,5-6,8 minuuttia km. Kun lämpötila putosi alle 5 asteen, lenkkien pituus romahti n. 3 kilometriin, jonka juoksemiseen meni puoli tuntia(!) (10min/km). Loppulenkin sitten kävelin, kun en jaksanut juosta. Nyt pystyn juoksemaan jopa tunnin, mutta vauhti ei ole kauheasti tuosta kasvanut, tunnissa pääsen eteenpäin noin 7 km, joka tarkoittaa yli 8,5min/km.
Treenaan suurinpiirtein samalla tavalla kuin aikaisemmin, juoksen vaihtelevassa maastossa, vaihtelevia lenkkejä (pyrin juoksemaan peräkkäisillä lenkeillä eri reitin, jotta mielenkiinto säilyisi). Pyrin tekemään säännöllisesti pitkiä, hitaita lenkkejä, välillä lyhyempiä ja nopeita lenkkejä sekä vauhtileikittelyä.
En aiemmin ole juossut talvisin, aloitin juoksemisen - tai oikeastaan hölkkäämisen - vasta kesäkuussa, joten tämä on ensimmäinen talveni.
Minulla on todettu astman kaltaisia oireita, mutta en tunne hengästyväni lenkillä sen enempää kuin aiemminkaan, enkä tunne hengenahdistusta.
Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Miten pärjäsitte sen kanssa?
Jonkin verranhan tämä koettelee motivaatiota, mutta en aio lopettaa juoksemista, olivat tulokset mitä tahansa. En juokse tulosten takia, vaan oman kuntoni ja painonhallinan takia. Silti olisi kiva nähdä tuloksia, huomaisi kuntonsa parantuneen...
Lämpimämmillä keleillä juoksin 8-12 km lenkkejä, vauhdilla 6,5-6,8 minuuttia km. Kun lämpötila putosi alle 5 asteen, lenkkien pituus romahti n. 3 kilometriin, jonka juoksemiseen meni puoli tuntia(!) (10min/km). Loppulenkin sitten kävelin, kun en jaksanut juosta. Nyt pystyn juoksemaan jopa tunnin, mutta vauhti ei ole kauheasti tuosta kasvanut, tunnissa pääsen eteenpäin noin 7 km, joka tarkoittaa yli 8,5min/km.
Treenaan suurinpiirtein samalla tavalla kuin aikaisemmin, juoksen vaihtelevassa maastossa, vaihtelevia lenkkejä (pyrin juoksemaan peräkkäisillä lenkeillä eri reitin, jotta mielenkiinto säilyisi). Pyrin tekemään säännöllisesti pitkiä, hitaita lenkkejä, välillä lyhyempiä ja nopeita lenkkejä sekä vauhtileikittelyä.
En aiemmin ole juossut talvisin, aloitin juoksemisen - tai oikeastaan hölkkäämisen - vasta kesäkuussa, joten tämä on ensimmäinen talveni.
Minulla on todettu astman kaltaisia oireita, mutta en tunne hengästyväni lenkillä sen enempää kuin aiemminkaan, enkä tunne hengenahdistusta.
Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Miten pärjäsitte sen kanssa?
Jonkin verranhan tämä koettelee motivaatiota, mutta en aio lopettaa juoksemista, olivat tulokset mitä tahansa. En juokse tulosten takia, vaan oman kuntoni ja painonhallinan takia. Silti olisi kiva nähdä tuloksia, huomaisi kuntonsa parantuneen...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Henkisellä puolella on...
Taitaa mennä ohikin vain juoksemalla.
Otat jotenkin liian erityisesti sään vaikutuksen.
Vauhdit putoaa lähinnä alustan hidastuessa (lumi-liukas-sohjo) tai hieman liian vaatetuksen vuoksi.
(Voisiko sulla olla liikaa kuteita päällä.)
Yli nollan pärjää todella kevyellä asulla.
Tsemppiä...
Uskon että homma menee ohi.
Mieleeni tuli että syöthän tarpeeksi hiilihydraattipitoista ruokaa? Itse söin liian vähän hiilareita yhdessä vaiheessa ja lenkeistä tuli heti paljon rankempia, mutta kun edellisenä iltana on syönyt riittävästi hiilareita voimat riittää hyvin lenkin loppuun asti
En ole koskaan huomannut vastaavaa kunnon alkulämmittelyn jälkeen. Vähintään ensimmäinen kilometri menee alkulämmittelyyn, vasta sitten alkaa tapahtua.
Jaksamispuolen ongelmat kuulostavat energiavajeelta, ja siihen lisänä tuo kylmän tuoma rasitus..
Tosin koska kyseessä on ensimmäinen talvesi, et vielä itsekään tiedä miten kroppasi käyttäytyy.
Syötkö riittävästi, ja pidätkö riittävästi lepopäiviä? Jos laihdutat samalla, saattaa ongelmia tulla siitäkin.