on niin ikävä..

että olet ehkä yhdessä juuri sen takia, että sitä väliä on tarpeeksi. Ihan eri panostusta vaatii, jos asutaan yhdessä. Tappelette vähemmän juuri sen takia, että kun näkee niin harvoin, niin ei halua tuhlata aikaa riitelyyn.

Kerro vähän tarkemmin, kuinka pitkä matka. Jos suhde on lujalla pohjalla niin se kestää kyllä pidemmänkin välimatkan, jotenkin. Tietty pitää olla luottamusta, uskoa suhteeseen ja toiseen ja tietysti paljon rakkautta. Tietenkin ihanteellista on jos pääsee samalle paikkakunnalle asumaan, silloin voi tavata vaikka joka päivä.

Itselläni on välimatkaa poikaystävästäni yli 250 km, emmekä tässä kuussa ehkä ehdi tavata ollenkaan, sillä molemmat käy kahdessa paikassa töissä ja muutenkin matkat hänen luokse ja takaisin maksavat minulle n. 50 e. Viimeksi olimme yhdessä juhannuksena ja seuraavasta kerrasta ei ole tietoa, ehkä elokuussa. Tuo viikon välein tapaaminen on minulle ollut ihan tavallista entisistä suhteista, mutta tämä 2-5 viikon välein tapaaminen on jo raskasta. Onneksi luotamme toisiimme, eikä kumpikaan petä.

Hei!
minulla ja miehelläni on välimatkaa 800kilsaa.
välimatka on pitkä. ja tapaamiset on harvoin sallittuja.
aina kun joutuu eroamaan niin se on tuskaa..
kummankin mielestä..
kyllä jaksan.. seurustelua on reilusti yli puoli vuotta. :)
hyvää jatkoa sinulle..

60 km ...sus siunaa, olisit onnellinen, koska se on vain ja ainoastaan 60 km.
Jos tulee kamala ikava, niin voit aina vierailla rakkaasi luona, mutta toista on minulla.
Eli kaksi vuotta olen ollut kaukosuhteessa maailman ihanimman miehen kanssa, ja en kadu.
Suhde toiminut ok, mutta rakkaani asuu USA:ssa joten sinne ei ihan joka viikko matkusteta.( huom tama suhde ollut paljon parempi kuin ns pitka lahisuhde mika minulle oli aikaisemmin, paljon enemman rakkautta ja lampoa )
Eli olen yleensa kotosalla 2-3 kk:tta ja sitten taas rakkaani luona seuraavat 3kk:tta. Rankaahan se on, se ikuinen eroaminen jne .. Mutta me ainaskin soitellaan ja kirjoitellaan .. Ja sitten kun taas nahdaan niin 'SE ON IHANAA'
Jos suhteenne siis on vakaalla pohjalla ja tiedat mita haluat, niin ei muuta kuin karsivallisytta.
Ja ainahan voi muuttaa lahemmaksi toista jos se on mahdollista. Mutta kaukosuhteet ovat raskaita ja ne sopii ihmisille joilla on 100% usko ja luotto kumppaniinsa. Ja tietysti jos olet aikuinen niin silloin osaat asioihin suhtautua eritavalla. HYVAA KESAA RAKKAASI KANSSA !!!

Niin onhan se välillä aika rankkaa kun ei voi nähdä rakastamaansa naista/tyttöä aina silloin kuin haluaisi ja joskus ne päivät oikein suorastaan matelevat jos ajattelee lähimmäistään. Mielestäni kavereiden tapailu ja muut aktiviteetit, jotka vievät ajatukset jonnekkin muualle ovat mitä parhain tapa torjua ikävän tunnetta. Hyviä jatkoja rakkaani....

Moi Kukka!

Mulla on kokemusta edellisen poikaystäväni kanssa 500km välimatkasta (Hki-Vaasa) ja minä vielä lähdin Ruotsiin vaihtoon puoleksi vuodeksi viime keväänä ja matka vaan piteni. No. Välimatka oli ERITTÄIN rankkaa meidän suhteelle, mutta toisaalta oli ihanaa kun sillon harvoin (1-2krt/kk) kun näki ei paljon tapeltu ja oltiin "vastarakastuneita" paljon pitempään kun monet yhdessä asuvat tuttavani=) Valitettavasti vapauden kiilto silmissä ehdotin (hyvän)suhteen lopettamista viime keväänä ja nyt tajuan minkä virheen tein..=( Kamala ikävä exää, ja kestäisin sen 500km välimatkankin jos pääsisin exän kainaloon takasin.. Pidä kiinni miehestäs, kyllä ikävä varmasti helpottaa jossain vaiheessa=) Ja jos tuntuu ylivoimaselta, taukoo ei kannata kokeilla, siitä on monella ystävällä pelkästään huonoja kokemuksia. Tsemppiä teille!