ELÄMÄ ON MUUTAKIN

Paviaanit!
Nauttikaa jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen , voi ollakin. Oli sitten töitä tai ei. Ihan sama kuinka paljon on rahaa , raha ei ikinä ole tehnyt ainakaan minua onnelliseksi, on sitä joskus jonkin verran ollutkin, ennekuin heräsin tästä hulluudesta .. Itse pystyn säästämään peruspäivärahasta parisataa kuussa ja ei tarvi nousta aamulla paskaa kuuntelemaan , siitä riemusta jo vaikka maksaakin jotain . Aamukahvi koneella kello 9 päivän lehtiä lukemaan ja ei kiire niin minnekään .
kello 12 salille ja sitten ruokakauppaan , sinne saa uppoamaan niin paljon kun vaan pystyy mutta itse olen antanut itselleni limitin 6-7 euroa päivä max. Nukun joka yö n. 8-12 tuntia ja energiaa on sen mukaan .

Neuvo: Kun/Jos olet vielä töissä, älä aja itseäsi piippuun, kuuntele elimistöäsi, nuku riittvästi ja säästä rahaa niin paljon kun mahdollista koska RAHA = VAPAA-AIKAA. arvokkainta mitä tiedän tässä seonneessa oravanpyörässä.
ÄLÄ ratkea juomaan tai käyttämään huumeita kun olet työtön , mene kuntosalille tai ala harrastamaan muuta liikuntaa JA sitten JOS/KUN rahat taas joskus loppuvat , menet siksi aikaa töihin että voit aloittaa LOMAN alusta , ei mitään urasuunnitelmia jne muuta koukuttavaa harhapaskaa vaan sen verran vaan että voit olla vaikka vuoden ihan vaan loikoilla . ELÄMÄNLAATU ENSIN .

Perheeliset voivat soveltaa neuvoja vuorottelemalla töissä sillä aikaa kun toinen on lasten kanssa ja taas se säästäväisyys kunniaan ja lapset oppimaan ettei raha puussa kasva , kyllä se siitä.
12592
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Hyviä neuvoja. Onneksi kaikki eivät tajua tätä elämäntyyliä niin se antaa meille mahdollisuuden nauttia vapaudesta :)

Äänestä
  • Jep, pitää olla hissukseen , taisin mokata mutta oli pakko avautua . ;)

    Äänestä

  • on niin katkera, kun köyhätkin on vapaampia kuin se hullu parka itse.

    Ei pitäisi liikaa nöyristellä rahan mahdin edessä ja lipoa rahamiesten takapuolia saadakseen toteuttaa uljasta työmarkkinaunelmaansa.

    Säälikäämme häntä. (Ai ei?)

    Äänestä

  • työmarkkinakelpoinenkin kirjoitti:

    on niin katkera, kun köyhätkin on vapaampia kuin se hullu parka itse.

    Ei pitäisi liikaa nöyristellä rahan mahdin edessä ja lipoa rahamiesten takapuolia saadakseen toteuttaa uljasta työmarkkinaunelmaansa.

    Säälikäämme häntä. (Ai ei?)

    se jankuttaja, jota jotkut kutsuu spämmiapinaksi, siis se "ei Suomessa ole orjia hassuko olet" -tyyppi. Se on kade kun jotkut saavat nauttia elämästä (kyllä se on mahdollista vähälläkin rahalla!) ja vapaudesta, toisin kuin hän itse. Siksi se olisi tunkemassa työttömiä kaiken maailman "toimenpiteisiin", joista ei ole hyötyä muille kuin ilmaista työvoimaa haikaileville työnantajille sekä humpuukikursseja järkkääville koulutusfirmoille. Miksi muilla saisi olla kivaa, kun ei hänelläkään ole?

    Äänestä

Puhut todellakin asiaa. Rahaa tarvitsee jokainen jonkin verran, mutta ei sitä hirveää määrää ole pakko haalia. Täytyisi muistaa elääkin välillä, ettei käy niin kuin mun ystävälle, joka raatoi pitkiä päiviä töissä, sairastui ja nukkui pois ennen kuin ehti olla ainuttakaan päivää eläkkeellä.

Mä ainakin yritän etsiä hyvät puolet joka tilanteesta. Yritän toki saada töitä, mutta jos en niitä yrityksistäni huolimatta saa, niin nautin sitten tämän runsaan vapaa-ajan hyvistä puolista: saa nukkua tarpeeksi, ehtii ulkoilla ja nauttia luonnosta, on aikaa harrastuksille ...

Rauhaisaa joulua kaikille!

Äänestä

myös vuosia sitten. Vuonna 1997 minut saneerattiin pihalle, sen jälkeen kävin erään ammattia täydentävän kurssin ja olin vielä pari vuotta töissä. Se päättyi 2003 kesällä. Siitä asti olen elellyt leppoisasti ja kiirettä pitämättä. Puoli vuotta tuli kerran matkailtua Aasiassakin. Siellä elelee ansiopäivärahalla herroiksi. Tervetuloa joukkoon kaikki työn raskauttamat proletaarit!

Äänestä
  • Työsopimukseni purettiin perusteetta ko. vuotena.
    Välttääkseen oikeuskäsittelyn maksoi työnantajani silloin markoissa lähemmäs 200000mk.

    Sen jälkeen "taiteilin" pätkätöiden ja työttömyysjaksojen kanssa.

    Kahdesti kokeilin vakituistakin työtä mutta ei enää huvittanut.
    Toinen kesti kolme kuukautta.
    Toisella nollasin laskurin ja lopetin.

    Lyhyistäkin ( 2 vko ) kaukomatkoista olen ilmoittanut.
    Pitemmät lomailutarpeet olen tyydyttänyt 3kk:n työnhakumatkoilla Espanjaan.

    Ei ole kummempia hankintoja näköpiirissä.
    Elämme yhtä joutilaan vaimon kanssa omien tarpeiden mukaan.
    Koskaan emme ole sortuneet mihinkään kilpailuun tai vertailuun.
    Se johtaisi vain loputtomaan tyytymättömyyteen!

    Ps. Lopetettuani työnteon voin luopua verenpainelääkityksestäkin.
    Samoin unihäiriöt ovat vain kaukainen kauhukuva.
    Parisuhteen vähäiset säröt ovat hioutuneet pois.
    Ym. elämisen laaduksi luettavia tekijöitä on kohentunut.

    Eihän tämä kaikille sovellu.
    Huomattavalla joukolla ihmisiä on hillitön tarve yrittää osoittaa omaa paremmuuttaan, usein aineellisilla symboleilla.
    Suotakoon heille se tyydytyksen lähde!

    Äänestä

  • "taiteilija" kirjoitti:

    Työsopimukseni purettiin perusteetta ko. vuotena.
    Välttääkseen oikeuskäsittelyn maksoi työnantajani silloin markoissa lähemmäs 200000mk.

    Sen jälkeen "taiteilin" pätkätöiden ja työttömyysjaksojen kanssa.

    Kahdesti kokeilin vakituistakin työtä mutta ei enää huvittanut.
    Toinen kesti kolme kuukautta.
    Toisella nollasin laskurin ja lopetin.

    Lyhyistäkin ( 2 vko ) kaukomatkoista olen ilmoittanut.
    Pitemmät lomailutarpeet olen tyydyttänyt 3kk:n työnhakumatkoilla Espanjaan.

    Ei ole kummempia hankintoja näköpiirissä.
    Elämme yhtä joutilaan vaimon kanssa omien tarpeiden mukaan.
    Koskaan emme ole sortuneet mihinkään kilpailuun tai vertailuun.
    Se johtaisi vain loputtomaan tyytymättömyyteen!

    Ps. Lopetettuani työnteon voin luopua verenpainelääkityksestäkin.
    Samoin unihäiriöt ovat vain kaukainen kauhukuva.
    Parisuhteen vähäiset säröt ovat hioutuneet pois.
    Ym. elämisen laaduksi luettavia tekijöitä on kohentunut.

    Eihän tämä kaikille sovellu.
    Huomattavalla joukolla ihmisiä on hillitön tarve yrittää osoittaa omaa paremmuuttaan, usein aineellisilla symboleilla.
    Suotakoon heille se tyydytyksen lähde!

    Itse lähdin oma-aloitteisesti vakivirasta v. 2002 henkisen väkivallan vuoksi. Nyt olen onnellisesti eläkkeellä.

    Äänestä

  • 2002 kirjoitti:

    Itse lähdin oma-aloitteisesti vakivirasta v. 2002 henkisen väkivallan vuoksi. Nyt olen onnellisesti eläkkeellä.

    ....Puoli vuotta tuli kerran matkailtua Aasiassakin. Siellä elelee ansiopäivärahalla herroiksi......

    Mitenkäs onnistuit olemaan pois Suomesta 1/2 vuotta ja sait kuitenkin korvauksia? Kerro huijaustapasi myös muille.

    Äänestä

  • Onnistui kirjoitti:

    ....Puoli vuotta tuli kerran matkailtua Aasiassakin. Siellä elelee ansiopäivärahalla herroiksi......

    Mitenkäs onnistuit olemaan pois Suomesta 1/2 vuotta ja sait kuitenkin korvauksia? Kerro huijaustapasi myös muille.

    tarvita kuin että käyt ennen matkaa kyselemässä töitä ja hiostamassa työkkärin tätiä. Sitten se antaa sun olla rauhassa ihan riittävän pitkään. Toinen vaihtoehto on hakea pitkä sairasloma, työttömyys nääs masentaa kovasti...

    Voit myös sopia jonkun tutun kanssa, että tarkistaa postit ja jos tulee työkkäristä yhteydenottopyyntö niin hän välittää tiedon Reissu-Lassille. Ja jos niin huono tuuri käy, että saa karenssin, niin sehän kuluu sitten mukavasti siellä palmun alla istuskellessa. Toisessa kainalossa tummahipiäinen aasialaiskissa ja toisessa kädessä huurteinen olut, aaaah! ;-)

    Äänestä

Itse olen ottanut saman periaatteen käyttöön ajat sitten. Sitä tajuaa mikä elämässä on tärkeää, mikä ei. Onko järkeä raataa 50 tuntia viikossa paskalla palkalla keskivertotulojen vuoksi? EI!

Olen ottanut periaatteen että syteen tai saveen, joko rutiköyhä tai miljonääri, sillä välillä eläminen on orjuutta.

Jos raha sattuu tulemaan kohdille niin otetaan pois, mutta raha on vain rahaa, elämälle löytyy muutakin sisältöä kuin aikataulutettu työssä käynti vain selvitäkseen oravanpyörässä.

Äänestä
  • Minä taas tykkään työnteosta. Olen nopeansorttinen ja kun en käytä aikaa kiireen marmattamiseen, saan jotain aikaankin. Sekös työkavereita ärsyttää. No juuri nämä työkaverit ovat se, jonka takia ei työnhaku Suomesta enää huvita. Työpaikat ovat väärällään työmarkkinakelpoisia, jotka yliarvioivat oman tarpeellisuuteensa ja osaamisensa määrän. Tarpeellisuutta yritetään näyttää että ollaan muka kiireisiä ja siinä sivussa vähän haukutaan työttömiä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kun raatamista kirjoitti:

Paviaanit!
Nauttikaa jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen , voi ollakin. Oli sitten töitä tai ei. Ihan sama kuinka paljon on rahaa , raha ei ikinä ole tehnyt ainakaan minua onnelliseksi, on sitä joskus jonkin verran ollutkin, ennekuin heräsin tästä hulluudesta .. Itse pystyn säästämään peruspäivärahasta parisataa kuussa ja ei tarvi nousta aamulla paskaa kuuntelemaan , siitä riemusta jo vaikka maksaakin jotain . Aamukahvi koneella kello 9 päivän lehtiä lukemaan ja ei kiire niin minnekään .
kello 12 salille ja sitten ruokakauppaan , sinne saa uppoamaan niin paljon kun vaan pystyy mutta itse olen antanut itselleni limitin 6-7 euroa päivä max. Nukun joka yö n. 8-12 tuntia ja energiaa on sen mukaan .

Neuvo: Kun/Jos olet vielä töissä, älä aja itseäsi piippuun, kuuntele elimistöäsi, nuku riittvästi ja säästä rahaa niin paljon kun mahdollista koska RAHA = VAPAA-AIKAA. arvokkainta mitä tiedän tässä seonneessa oravanpyörässä.
ÄLÄ ratkea juomaan tai käyttämään huumeita kun olet työtön , mene kuntosalille tai ala harrastamaan muuta liikuntaa JA sitten JOS/KUN rahat taas joskus loppuvat , menet siksi aikaa töihin että voit aloittaa LOMAN alusta , ei mitään urasuunnitelmia jne muuta koukuttavaa harhapaskaa vaan sen verran vaan että voit olla vaikka vuoden ihan vaan loikoilla . ELÄMÄNLAATU ENSIN .

Perheeliset voivat soveltaa neuvoja vuorottelemalla töissä sillä aikaa kun toinen on lasten kanssa ja taas se säästäväisyys kunniaan ja lapset oppimaan ettei raha puussa kasva , kyllä se siitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu