http://www.taloussanomat.fi/tyoelama/2007/12/19/Insin%F6%F6ri%20tienaa%203%20500%20euroa/200732268/111?rss=2i
Mites on, tällä notkuvat inssit?
Stemmaako tuo luku ollenkaan? (suppea pikaotanta)
Mites on, tällä notkuvat inssit?
Stemmaako tuo luku ollenkaan? (suppea pikaotanta)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itse en työskentele rakennusalalla mutta tiedän että tuollaisia palkkoja maksetaan. Ohjelmistopuolella hieman heikommin. Itse saan 1600 euroa kuussa bonukset(kerran vuosi)
Onko tuo keskiarvopalkka vain 50%:n mediaanipalkka?
ja siihen vaikuttaa toki kohottavasti se, että joukossa on myös hyväpalkkaisia ja pitkän työuran tehneitä kavereita. Itsellä on 3-kymppisenä brutto aika tarkkaan 3000 €/kk (korotuspaineita on, netto 2200), 6-kymppisellä tutulla 6500 €/kk vuoden tulospalkkio 8000 €.
Progressiivinen verotus tasaa puntteja aika paljon pienempipalkkaisten hyväksi. Veljen vaimo palasi hoitovapaalta töihin ja hänellä on veroprosentti 1,5 tällä hetkellä, ensi vuonna toki enemmän.
Itselläni työvuosia kohta 20 vuotta takana ja ikää 45v. Kuukausipalkka hieman yli 5000€/kk ja muut meidän tiimissä saavat noin tonnin vähemmän, lukuunottamatta viimekeväänä palkattua DI:tä jolla maksetaan juuri tuo 3500€/kk(ollut aikaisemmin kesätöissä, joten sai jo lähtötasoltaan hieman vastavalmistunutta parempaa liksaa). Mutta hän onkin ainoa DI meidän porukassamme ja siis vastavalmistunut.
Muutoin meidän yrityksessämme ylempien toimarien keskiansiot viime vuonna oli 4400€/kk. Meillä nuo vuosittaiset sopimuksen mukaiset korotusten liukumat jaetaan kaikille tasan, joten siitä saa helposti lasketuksi tuon keskiansion.
Ja yritys sijaitsee pääkaupunkiseudulla(ei kuitenkaan Helsingissä) ja työntekijöitäkin on vajaat nelisensataa. Itse työskentelen ohjelmistokehityksessä/tuotekehityksessä mutta työnantajan tuotteet eivät sinänsä ole mitenkään ohejlemistoihin tai IT-alalle littyvää.
Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat Päällikön nettoansiot jos brutto on esim. joku 5200 €/kk tai 67500 €/a.
Nimittäin vain nettotulot ovat niitä pelimerkkejä, joita saa kaupassa vaihdettua leipään, perunoihin ja kestokulutushyödykkeisiin tai joilla voi lyhentää asuntolainaansa. Bruttopalkka kiinnostaa lähinnä verottajaa ja tilastotieteilijöitä.
Ostovoimaan vaikuttaa epäsuorasti myös maantieteellinen sijainti esim. asumiskustannusten tai julkisen liikenteen hyödynnettävyyden muodossa.
En tiedä päällikön nettoansioista, mutta edessäni on erään johtajan paperit tältä vuodelta:
-(brutto 75.000 €/vuosi)
- netto 44.900 €/vuosi (veroprosentti ~40%)
- netto ~3750 €/kk
On tuossa kai jonkinverran ostovoimaa...
No en tiedä mitä tämä nyt tähän liittyi. Hyvän arvionhan saa suoraan verottajan sivuilta laskurista.
Mutta itselleni jää palkasta 3200€/kk käteen jossa on huomioitu asuntolainan korot 3500€ ja matkakustannusvähennykset 2200€. Tosin nuo eivät viimevuodelta ihan pitäneet paikkaansa koska sain 1600€:a palautuksia joten tuohon 3200€ pitänee vielä lisätä 130€:a jolloinka ollaan lukemassa 3330€/kk. Tuo siis viimevuodelta.
Ja jos palkkoja verrataan niin kyllä nimenomaa bruttopalkka on se oikea vertailukohta. Nettotulot eivät sinänsä kerro suoraan mitään. Nehän riippuvat pitkälti vähennyksistä joita on mahdollisuus vähentää. Ja ne taas riippuvat asuinkunnasta, muista tuloista menoista ja jotka eivät siis ole kytketty mitenkään maksettavaan palkkaan.
Korkeat bruttotulot kyllä takaavat kohtuullisen toimeentulon - lainakorkojen nettotuloa nostava vaikutus taas kuuluu kategoriaan tilannekohtaiset vaihtelut.
Meidän perheen molempien insinöörien brutto keikkuu 3500 kieppeillä - toiselle jää yllättäen myös käteen saman verran, kun toinen saa tyytyä n. 2400 euron tilipussiin. Selitykset löytyvät kulukorvauksista, joiden takana tietysti on myös menoja.
mutta pari tarkennusta.
- Mikä on "korkea bruttotulo"? Minusta se on sellainen, josta jää oikeasti kunnolla fikkaan vaikka veroprosentti olisi 60 eikä vähennyksiä lainkaan. 4000 €/kk ei ole sellainen jos 3000 €/kk vähennykset saa saman käteen.
- Kulukorvaukset kuten esim. km-korvaukset eivät ole verotettavaa tuloa vaikka toki vaikuttavat nettopalkkaan. Ja kuten sanoit, ne eivät ole "ilmaisia lounaita" vaan korvauksia aiheutuneista kuluista. Esim. 0,42 €/km suuruisesta korvauksesta jää "voittoa" ehkä 0,1-0,15 €/km.
- Asuntolainan korkojen nettotuloja nostava vaikutus kotitaloutta kohden on max. 0,3*12000 € eli 3600 €, joka 12 kuukaudelle jaettuna tarkoittaa 300 €/kk. Tämä siis edellyttää ensiasuntoa ja 12000 € vuotuisia asuntolainan korkoja. Muita vaikuttavia tekijöitä on mm. asuinkunta ja alaikäisten lasten lukumäärä.
No kuten kirjoitin niin brutto tulot on se oikea tapa verrata palkkoja. Kulukorvaukset ovat nimensäkin mukaisesti korvauksia aiheutuneista kuluista ja eivätkä siis kuulu palkkavertailuun mukaan.
Paljon matkustavalla voi olla huomattaviakin päiväraha ja kilometrikorvauksia mutta noita ei siis pidä ottaa mukaan palkkavertailuun. Sen sijaan verotettavat edut ovat asia erikseen. Ja silloinkin ne olisi aina hyvä ilmoittaa koska jokainen joka vertailusta on kiinnostunut voi omalla kohdalla tehdä itseleen oikeanlaisen vertailun sen mukaisesti mitä itse arvostaa. Esimerkkinä vaikkapa jollekin työnantajan tarjoamat liikuntapalvelut joita toinen arvostaa ja käyttää ja toinen taas ei tee niillä mitään.
Ainakaan meidän työpaikalla IT-alalla ei tuollaisia makseta kuin muutamalle.
Haarukassa 2400-4800 e/kk. Itse saan seitsemän vuoden kokemuksella 3000 e/kk. Pärstäkerroin ja kokemusvuodet tehtävässä vaikuttavat. Pärstäkerroin paljon ja kokemus vähän tai ei ollenkaan. Työnantaja pyyhkii hanuria kollektiivisopimuksilla. Kaikki state-of-art tasa-arvo-, syrjinnänesto-, palkkojen kilpailukykyisyys- ynnä muut suunnitelmat löytyy. Palkkaa maksetaan pärstäkertoimen mukaan kuten aina on tehty. Joillekin palkkahissi pykii ja pysähtyy heti taloon tultua ja toisilla hissi kiitää noprasti ylimpään kerrokseen ilman varsinaista syytä. Osaamisen ja kouluttautumisen taso taloon tullessa ei ratkaise niinkään kuin sosiaalisesti hyväksytyksi tuleminen pomojen taholta. Yees-yees -asenteesta ollaan valmiita maksamaan.
Ja vähintään yhtä isosti vaihtelee työnkuva. Ja uskallan väittää, että palkan noustessa 3000 => 4000 €/kk, nousee työn stressaavuus ja V-käyräindeksi yleensä paljon enemmän kuin tuo laskennallinen 33%.
Tuo pärstäkerroin vaikuttaa kyllä tosiaan paljon, samoin supliikkipuoli. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten mutta rahallisesti se tuntuu silti kannattavan.
Suomessa on niin pienet palkkaerot ja kaiken lisäksi vielä progressiivinen verotus, joten 95% suomalaisista mahtunee haitariin, jossa nettopalkat ovat välillä 1500-4000 €/kk.
Palkka 2820 €/kk... eipä tuolla juhlita!
Palkka 2980 €/kk. Ei lisiä eikä bonuksia.
Miten voi saada inssit noin huonoa palkkaa? Olen koululainen joka tekee töitä ja kk palkka oli viimevuonna 2660€ km-korvaukset päivärahat(näitä tuli hajanaisesti).
Odotan kyllä innolla että pääsen opiskelemaan vielä insinööriksi..
Inssien palkat eri alojen ja tehtävien kesken vaihtelevat suuresti. Aina sieltä alle 2000 e/kk kymmeniin tuhansiin. Joten kyllä keskipalkka on helpostikin tuo 3500 e/kk. Eri asia on, kauanko tuon palkan eteen joudut tekemään töitä ja montako firman/tehtävän vaihtoa se sisältää. Nyrkkisääntönä on hyvä pitää, että kun tehtävä tai firma vaihtuu, palkan on noustava. Miksi muuten vaihtaisi, ellei oma työ puuduta pahemman kerran? Itse olen ensimmäisessä insinöörityössäni ja palkka on siellä 2400 e/kk, mutta lisistä johtuen todellinen palkka on reilusti yli 3000 e/kk. Vaihtelee rajusti riippuen siitä, palkonko on reissuhommia ja paljonko niiden aikana tehdään ylitöitä. Paras kkpalkka tähän mennessä on ollut yli 6000 e/kk muutaman kuukauden ajalta, josta n. 4000 e/kk verotettavaa tuloa. Todelliset vuositulot luokkaa 40000-50000. Tässsä on suuri ero siihen alle 30000, jonka peruspalkalla vuodessa tienaan.
Mitenköhän tuossa tutkimuksessa on mahdettu laskea? Lasketaankohan siinä peruskuukausipalkka vai todelliset vuositulot.
Valmistuin keväällä palkkaa tulee 2500€/kk, mikä on säälittävän vähän verrattuna veloitushintoihin. Noissa tilastoissahan pitää tapittaa ainoastaan sitä mediaania, koska se kertoo todellisen tilanteen.