Seksi on ollut monella parilla perusongelman aiheuttaja, asia josta ristiriidat alkavat, tai jonka ympärillä ne pyörivät.
Toinen haluaa ja toinen ei. Toinen useammin ja toinen harvemmin.
Vaikka molemmat rakastavatkin toisiaan niin seksi koetaan eri tavalla, toinen nauttii entistä enemmän ja toinen alkaa inhota sita.
Ongelma asiasta tulee silloin kun parisuhteeseen kuuluva erittäin tärkeä, suhdetta ylläpitävä ja syventävä ”kontakti” ei toimi.
Olen joskus ajatellut, että taivaan isällä (evoluutio)on tapahtunut sellainen virhe, että on antanut miehen ja naisen seksuaalisten tarpeiden muodostua niin erillaisiksi.
Nainen selviää vähemmällä tai peräti ilman seksiä. Mies taas haluaa useammin ja aina.
Jos nainen on kiihottunut ja seksiä ei tule, palautuu hän nopeasti perustilaan. No mitä mies, miehen kiihotus jatkuu,ja jatkuu. Yksi hoitaa itse itsensä, toinen katselee pornoa, kolmas pitää itsellään sivusuhdetta, neljäs hakee irtosuhteita tai huoria, viides kiroaa vaimoaan ja avioliittoaan, kuudes puuduttaa itsensä työnteolla, seitsemäs valvoo yökaudet ja odottaa kärsivällisesti kahdeksas jne…..
Kerran tuli tv:stä joku keskusteluohjelma, jossa eräs ammattihminen (seksiterapeutti tai jotain) sanoi, että nainen on luomakunnan ainoa naaras joka on aina kiimassa. Meinasin pudota sohvalta. Ensin ajattelin pyytää vaimoni kuuntelemaan tätä ihmeväitettä, mutta en sitten kuitenkaan halunnut aiheuttaa pahaa mieltä.
Meillä seksi muodostui kirosanaksi. Minä halusin,vaimo ei. Alussa kaikki oli toisin . Ajan kuluminen, lasten syntyminen, oma vanheneminen, hormonitasapainon muutokset jne vei meidät törmäyskurssille, joka purkautuu nyt 23-vuoden jälkeen eroon.
Keskustelu ei auttanut asiaa, ja pattitilanne paheni ajan oloon. Suutelu, halailu, sylikkäinolo ja hellät sanat jäi pois, vaimo ei halunnut niitä koska ne johtaa usein seksiin,=> alkoi välttely. Tässä on yksi niitä luomisvirheitä; mies kiihottuu ja joutuu valmiuteen liian helposti. Vai..
Tästä muodostui molemmille jonkinsortin painajainen. Itse olin aina jonkinlaisessa perusvireessä kun odotin, että olisiko se päivä tänään. Ei ollut, kirosin elämää, no jos huomenna…
Se päivä oli kerran kuussa, joskus useammin, jopa kerran viikossa jos vaimo sai itsensä siihen pakotettua. Usein se akti ei ollut mitään muuta kuin pystypano hikisessä saunassa, minun laukeaminen, ei saanut koskea toista, eikä toinen koskenut, kyllä sattui sisimpään. Olo oli tyhjä ja pettynyt. Ajattelin joskus hakea lääkäristä jotain sellaisia mömmöjä, jotka vievät halun pois, en tiedä olisinko saanut;varmaan outo pyyntö.
Tämä on tietenkin vain kapea näkemys asiaan ja vain omalta miehiseltä kantilta. Tiedän, että nainen ja varmaan osa miehistäkin tulkitsee näitä asioita eri tavalla.
Ironiaakin on. Olen ylläkuvatun perusteella haaveillut saavani joskus rakastella laadukkaasti, pitkän kaavan mukaan (flirttailusta ja esileikistä alkaen) naisen kanssa joka välittää minusta,seksistä ja suorastaan haluaa sitä ja minua……mutta nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa minulla ei ole minkäänlaisia seksihaluja. Ei odes normaalin miehen aamujäykkyyttä. Meniköhän tässä prosesissa tämäkin…
En jaksa jauhaa tätä tänään tämän enempää
Tsemppiä teille
ps; tämähän ei ole mikään absoluuttinen totuus vaan pelkästään minun kapea ja rajoittunut näkemys omaan tilanteeseeni ja omaan/ihmisten seksikäytäytymiseen
Toinen haluaa ja toinen ei. Toinen useammin ja toinen harvemmin.
Vaikka molemmat rakastavatkin toisiaan niin seksi koetaan eri tavalla, toinen nauttii entistä enemmän ja toinen alkaa inhota sita.
Ongelma asiasta tulee silloin kun parisuhteeseen kuuluva erittäin tärkeä, suhdetta ylläpitävä ja syventävä ”kontakti” ei toimi.
Olen joskus ajatellut, että taivaan isällä (evoluutio)on tapahtunut sellainen virhe, että on antanut miehen ja naisen seksuaalisten tarpeiden muodostua niin erillaisiksi.
Nainen selviää vähemmällä tai peräti ilman seksiä. Mies taas haluaa useammin ja aina.
Jos nainen on kiihottunut ja seksiä ei tule, palautuu hän nopeasti perustilaan. No mitä mies, miehen kiihotus jatkuu,ja jatkuu. Yksi hoitaa itse itsensä, toinen katselee pornoa, kolmas pitää itsellään sivusuhdetta, neljäs hakee irtosuhteita tai huoria, viides kiroaa vaimoaan ja avioliittoaan, kuudes puuduttaa itsensä työnteolla, seitsemäs valvoo yökaudet ja odottaa kärsivällisesti kahdeksas jne…..
Kerran tuli tv:stä joku keskusteluohjelma, jossa eräs ammattihminen (seksiterapeutti tai jotain) sanoi, että nainen on luomakunnan ainoa naaras joka on aina kiimassa. Meinasin pudota sohvalta. Ensin ajattelin pyytää vaimoni kuuntelemaan tätä ihmeväitettä, mutta en sitten kuitenkaan halunnut aiheuttaa pahaa mieltä.
Meillä seksi muodostui kirosanaksi. Minä halusin,vaimo ei. Alussa kaikki oli toisin . Ajan kuluminen, lasten syntyminen, oma vanheneminen, hormonitasapainon muutokset jne vei meidät törmäyskurssille, joka purkautuu nyt 23-vuoden jälkeen eroon.
Keskustelu ei auttanut asiaa, ja pattitilanne paheni ajan oloon. Suutelu, halailu, sylikkäinolo ja hellät sanat jäi pois, vaimo ei halunnut niitä koska ne johtaa usein seksiin,=> alkoi välttely. Tässä on yksi niitä luomisvirheitä; mies kiihottuu ja joutuu valmiuteen liian helposti. Vai..
Tästä muodostui molemmille jonkinsortin painajainen. Itse olin aina jonkinlaisessa perusvireessä kun odotin, että olisiko se päivä tänään. Ei ollut, kirosin elämää, no jos huomenna…
Se päivä oli kerran kuussa, joskus useammin, jopa kerran viikossa jos vaimo sai itsensä siihen pakotettua. Usein se akti ei ollut mitään muuta kuin pystypano hikisessä saunassa, minun laukeaminen, ei saanut koskea toista, eikä toinen koskenut, kyllä sattui sisimpään. Olo oli tyhjä ja pettynyt. Ajattelin joskus hakea lääkäristä jotain sellaisia mömmöjä, jotka vievät halun pois, en tiedä olisinko saanut;varmaan outo pyyntö.
Tämä on tietenkin vain kapea näkemys asiaan ja vain omalta miehiseltä kantilta. Tiedän, että nainen ja varmaan osa miehistäkin tulkitsee näitä asioita eri tavalla.
Ironiaakin on. Olen ylläkuvatun perusteella haaveillut saavani joskus rakastella laadukkaasti, pitkän kaavan mukaan (flirttailusta ja esileikistä alkaen) naisen kanssa joka välittää minusta,seksistä ja suorastaan haluaa sitä ja minua……mutta nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa minulla ei ole minkäänlaisia seksihaluja. Ei odes normaalin miehen aamujäykkyyttä. Meniköhän tässä prosesissa tämäkin…
En jaksa jauhaa tätä tänään tämän enempää
Tsemppiä teille
ps; tämähän ei ole mikään absoluuttinen totuus vaan pelkästään minun kapea ja rajoittunut näkemys omaan tilanteeseeni ja omaan/ihmisten seksikäytäytymiseen
Vastaukset 39
Vanhimmat
Olen todella pahoillani tilanteestasi, mutta oli hyvä kirjoitus ja herätti paljon mietteitä..
Olen kuullut paljon samankaltaisia juttuja joten et ole yksin asian kanssa..
Itsellä tuli ero 8v naimisissa olon jälkeen ja 3lasta mutta meillä ei kyllä seksi tuottanut ongelmia. Vaikka oli lapsiakin niin meillä harrastettiin seksiä vähintään 2krt/vk.
Eron jälkeen minulla oli vuoden mittainen suhde minua 15v vanhempaan mieheen.. Itse olisin halunnut harrastaa seksiä vaikka joka päivä mutta mies ei siihen kyennyt ja meillä tuli riitaa kun minä halusin kuulemma liian usein ja sit olin huonolla tuulella kun en saanut..
Meidän suhde kaatui miehen väki valtaisuuteen ja mustasukkaisuuteen..
Nyt minulla on juuri alkanut suhde 19v vanhempaan mieheen ja meillä on mahtavaa seksiä useita kertoja päivässä.. Tuntuu että vihdoin olen saanut miehen joka osaa tyydyttää minut kunnolla..
En halua hehkuttaa asioista mutta kirjoitin siksi kun olen monasti miettinyt että onko minussa jotain "vikaa" kun haluan seksiä miltei jatkuvasti..
Irto suhteista en tykkää mutta ihanaa olla pari suhteessa jossa molempien halut kohtaavat..
Uskon että saat vielä rakastella laadukkaasti, sinulla on vaan ollut vaikeat ajat ja se on varmasti vienyt halut pois.. Mutta usko vain että kyllä ne vielä tulevat takaisin..
Tsemppiä sinulle ja mukavaa Joulun alusaikaa=)
Itselläni oli (jo päättyneessä) avoliitossa vähän samankaltaisia kokemuksia. Pitkän suhteen aikana seksuaalinen mielenkiinto selvästi avokkini puolelta laantui. Yritin monesti keskustella asiasta että mitä ja minkälaista seksia ja alotteita hän toivoisi sekä teenkö jotain sellaista joka on epämiellyttävää tai epäeroottista. En tiedä oikein vieläkään...
Jossain vaiheessa se sitten meni tuohon kuvaamaasi puuduttavaan yksipuoliseen jyystämiseen eikä se tyydyttänyt ollenkaan, kumpaakaan.
Itse mietin samaa kuin sinä, voisiko joku määrätä halut poistavaa lääkettä. Tuntui että halusin kaikkia naisia joita vain näin ja omatunto soimasi koko ajan.
Tuo on niin tuttua tuo "...josko huomenna sitten...".
Nyt kun olen ollut jonkin aikaa yksin, tuntuu välistä että se yksipuolinen jyystäminenkin on parempi kuin ei mitään. Tiedän että se ei ole totta mutta seksin himo ei häviä "odottelemalla".
,kun mies kiristää ja halveksii. Käyttäytyy/kohtelee huonosti. Mies olettaa kuitenkin, että vaimo on hänestä seksuaalisesti kiinnostunut ja kiihottuu hänestä. Mies vielä väittää, ettei ole koskaan tehnyt mitään väärää. Hakekoon muualta.
hei.
itse olen miettinyt juuri noita samoja asioita ja olen päätynyt samoihin lopputuloksiin. vaikka sanoit että asia ei ole mikään absoluuttinen totuus niin uskon, että tämä on arkea useammassakin parisuhteessa. en ole koskaan hävennyt sitä että haluan ja tarvitsen seksiä useammin kuin kerta viikkoon..mutta sille asialle ei voi mitään jos emäntä ei siitä syty.
en kehoita ketään pettämään, mutta nyt kysymys: voiko mies (tai ylipäätänsä kukaan) olla tyytyväinen elämäänsä jos hän voi henkisesti huonosti. jokainen meistä miehistä tietää mistä se suurin henkinen pahoinvointi johtuu näissä tilanteissa. joku voi kokea apatiaa, toinen masentua siitä että oma vaimo ei halua häntä, yms.. haluaako vaimo sitten jotain toista?
Sen verran haluan täydentää tuota tekstiäni, että olisin tehnyt ihan mitä vain, jotta vaimo olisi nauttinut rakastelusta (enemmän) . Sitä mahdollisuutta, edes yritystä minulle ei tarjottu => tämä riittää kyllä tällaisenaan, sanottiin
Herääkin kysymys siitä, kuinka tuollaisen naisen olet mennyt alunperin naimaan? Toimiko seksi suhteen alussa jotenkin paremmin?
Meillä toimi loistavasti, ja toimii vieläkin. 15v liittoa takana.
niin olen siis nainen ja kirjotus herätti miettietiä.Se oli hyvin kirjotettu ja hyvä purkaus,joka toivottavasti turhautumiseesi auttoi edes hetkellisesti.
Meillä on asumusero just tullu,monen ongelman suhteen.Vaikka meillä on 3 lasta niin mulla se ei vieny seksihaluja vaan edelleen olisin valmis 2 kertaa viikossa ja välillä monta kertaa päivässäkin,mutta miehelläni ei koskaan ole ollu haluja enempään kun kerran viikossa ja viimeset vuodet 1-2 kertaa kuukaudessa.Se on itselle raastavaa kun haluttaa ja ei viittis vongatakaan kun tiän kokemuksesta ettei se johda mihinkään ja itelle tulee siitä halpa olo kun en kelpaa.
Se ei kyllä mun kohdalla läheskään aina toimi että palautuu vaan normaalitilaan,kun ei saa,vaan sit ne ajatukset seksistä pyörii niin kauan jatkuvasti joka tilanteessa mielessä että ite hoitelee ittensä.Ja vaikka pystyn laukeamaan jopa 50 kertaa peräkkäin,niin silti se ei auta kun hetkeksi ja on tosi turhautunu ja äkänen olo kun ei saa sitä läheisyyttäkään toiselta.
Odottelen vaan että seksihalutki kuivuu kokoon lasten kanssa eläen yksin,ettei ne halut kiduta mua loppuelämää.Kun en pysty yhenillan juttuihin tuntemattomien kans(mieleen aina pyrkii ajatus jos se kantaakin kaikkia tauteteja ja sit ei enää teekään mieli...).
Se viel kaikkein hulluinta omasta mielestäni että miksi mä en seksiä liitossa saanu kun mieheni kehui monta kertaa mua seksuaaliseksi,seksikkääksi(niikun moni muukin mies)ja hyvännäköseksikin...ja ite olen itteeni tyytyväinen,ei vaivaa ylikilot ja liikunnalla oon saanu kroppaa aika hyvin mieleisekseni muokattua...
On se niin kumma kun koskaan ei tunnu parisuhteissa ihmisillä halut kohtaavan...
Ei aina auta seksikään jos tunteet puuttuvat.Minun eroni syy ei ollut seksin riittävyys ja saatavuus, vaan se, että se oli vain seksiä kummankin puolelta, oletan.Tarpeet tuli tyydytettyä, mutta se ei riitä kun ei ole enää tunteita.
En tiedä, joskus tuntuu, ettei miehet arvostakaan niitä tunteita kovin paljon,.Tosin eräs M kertoo ihan jotakin muuta.Hyvä, että löytyy hänen kaltaisiaan miehiä.
Minusta hyvä rakastelu on läheisyyttä, suukottelua ja hellittelyä.Ei vain tekninen suoritus, olkoonkin, että se johtaa orgasmiin.
Olenko liian vaativainen?
että olet nymfomaani, yritä hakea apua.
Eikös nymfomaani ole just sellainen kun vaan haluaa naida tunteitta.Ei siinä rakastelusta ole puhettakaan.Päinvastoin kun väität.
Terve,
On pakko vastata kirjoitukseesi. Oli piristävä kokemus lukea tekstiäsi. Oma vaimo haluaa hyvin harvoin. Ehkä 2-3 krt/kk. Aivan kamalaa. Nejäs vuosikymmen lähti liikkeelle, mutta miehenä haluaisin useita kertoja viikossa tai vaikka enemmänkin. Sitä miettii mikä itsessä on vikana, onneksi vaimo sentään vonkaa noin 2 kertaa / vuosi. Se vasta on juhlaa. Aika harvinainen yksilö olet, mutta on mukava tietää että sinunlaisiakin on olemassa.
Toinen jouluna, toinen juhannuksena.
Meillä ei ole seksiä ns oikealla tyylillä harrastettu lainkaan 4 vuoteen!
Vaimon haluttomuudesta kaikki lähti ja nyt on käynyt niin, että minäkään en häntä enää halua.
Hoidamme "seksin" siten, että vaimo tyydyttää mut kädellään muutaman kerran kuussa ja minä hänet jos nyt sattuu haluamaan.
Voisitteko tyytyä tällaiseen seksielämään?
Milloin vaimosi haluttomuus alkoi? Itseäni ei seksi kiinnostanut kahden lapsen saamisen jälkeen ja kotiäitiyden aikana, 4,5 vuotta olin kotona lasten kanssa. Mieheni on hellä ja kärsivällinen, jaksaa silitellä ja pitää sylissään ja ymmärsi (?), että vaikka halusin läheisyyttä en aina halunnut seksiä. Toisinaan pakotin itseni, vaikka haluja ei ollut, mutta mieheni ei ollut kovin tyytyväinen siihen, että suostuin seksiin ilman haluja.
Kun palasin töihin 2,5 vuotta sitten ja pääsin enemmän irti pelkistä kotiympyröistä haluni palasivat. Nykyään seksi on erittäin ihanaa ja sitä on lähes yhtä usein (2-3 krt/vk) kuin ennen lasten syntymää ja teemme aloitteen suurinpiirtein yhtä usein. Kotiäitiyteni aikana en tietenkään tehnyt aloitetta koskaan.
Aika pitkään olette jaksaneet tyydyttää toisenne ilman "oikeaa tyyliä". Olette kuitenkin edelleen yhdessä, joten välillänne on vahvat tunteet tai muut sitoumukset, jotka pitävät teidät yhdessä. Kannattaisi varmaan turvautua ammattiapuun, jos ette keskenänne pysty/halua selvittää asiaa puhumalla, etkä ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
Me mieheni kanssa päivittäin halailemme tai ainakin kosketamme toisiamme ohittaessamme toisemme. Jos olemme erossa, lähetämme tekstareita tyyliin "hyvää työpäivää muru", ei siis aina mitään seksiviestejä vaan lämpimiä ajatuksia. Kotona oloni aikana pienet huomionosoitukset unohtuivat ja töihin paluuni jälkeen meillä olikin suhteemme pahin kriisi, mutta siitä selvittyämme olemme muistaneet huolehtia rakkaimmastamme.
Voisiko meidän keinoistamme olla apua teille?
Lasten syntymän jälkeen halut alkoi kaikota, siis jo vuodesta 1992!!.
Olen nyt 51 v ja tuskin jaksan odottaa sitä aikaa, että luonto tekee seksihaluilleni lopun.
Nuorempi on nyt 15,5 vuotta, jokohan olisi aika nostaa kytkintä?
Lasten synnyttyä ja kotitöiden lisäännyttyä ne minunkin seksihalut katosi. Odotin, että myös mies osallistuu arjen pyörittämiseen mutta näin ei käynyt. Mies nosti kytkintä kun nuorin oli 4v ja vanhin 10v. Meillä kolme lasta.
En tiedä olisiko meidän tilanteessa auttanut se, että lapset olisi saatu nuorina mutta elimme kahdestaan melkein 20 vuotta ennenkuin ensimmäinen lapsi syntyi. Lasten tuoma elämänmuutos oli aika raju kahden aikuisen ihmisen elämässä eikä mies siihen ilmeisesti koskaan sopeutunut.
Kirjoitin aikaisemmin meidän seksielämästämme. Kerroin että vaimoni tyydyttää minut käsin muutaman kerran kuukaudessa. Ei tietenkään tämä mulle riitä ja suhtees riekaleina.
Voisitteko te tyytyä ko "seksiin"??
kevyttä kamaa. Mulla 11. vuotta menossa, joka toinen vuosi/kerta tahti. Ja olen muuten nainen, joka siis haluis vaikka useamminkin päivässä.
Kysyit että voisiko joku tyytyä vastaavaan seksiin - no voin kertoa omalta osaltani että näin meillä toimittiin vuosikaudet kunnes alkuvuodesta vihdoin erottiin yli 20 avioliittovuoden jälkeen.
Olinko tyytyväinen ?? EN TODELLAKAAN , mutta kun sattui olemaan ainut tapa saada mieheltäni edes jotain seksiä...
Eli meillä ei edes neljän lapsen syntymiset vaikuttaneet mun haluihin , olin alusta alkaen se aktiivisempi osapuoli.
Avioliitossamme ei myöskään ollut minkäänlaista muutakaan hellyyttä eikä kosketuksia taikka huomiointeja. Reilut 10 v. sitten lausuin ex-miehelleni maagisen lauseen : Sitä saat mitä annat !
Siinä selitys edelliseen lauseeseeni, en jaksanut olla aina aloitteen tekijä .
Jos olisin halunnut niin olisin voinut pettää häntä , hän tiesi asian . En sitä kuitenkaan tehnyt.
Miksi? Halusin nuorimmaisen olevan tarpeeksi iso tajuamaan että meillä molemmilla on oikeus onneen ja ettei se vaikuta hänen elämäänsä muuten kuin että on kaksi eri kotia ja niissä onnelliset asukit ja niihin turvallista mennä.
Me ei rehellisesti edes riidelty , mutta oltiin vain loppupelissä kuin kaksi eripari sukkaa samassa pesussa pyörimässä.
Tullaan toimeen todella hyvin kun ei asuta saman katon alla, ja itse asiassa mikäänhän ei muuttunut kuin virallisesti - tosin sitä tyydytyspuolta ei ole sen koommin harjoitettu keskenämme . Parempaakin saa .
Hyvää Joulua ja jaksamista.
Sinulle vielä kysymys: kuinka itse jaksat ?
t. Nancygirl
"Miksi? Halusin nuorimmaisen olevan tarpeeksi iso tajuamaan että meillä molemmilla on oikeus onneen"
Sinä sanoit hyvin, mikä minutkin saa jaksamaan. Kesällä nuorempi täyttää 16 v ja luulen, että sitten lähden. Minkä ikäinen oli nuorempi erotessasi?
Käsiseksi meillä on useimmiten ns sääliseksiä. Vaimollani ei edes ole tapana sitä yrittääkään peitellä, vaan haukottelee joka lähes joka kerta ko session aikana (ei mielenosoitusmielessä, vaan spontaanisti - "tahtomattaan") Se ei ainakaan kohota miehistä itsetuntoani.
On jo 21 vuotta yhteistä taivalta takana ja olin jo huolestunut, pystynkö enää edes naisen kanssa olemaan ns normaalilla tyylillä.
Kesällä sitten tapasin naisen, johon tutustuin ja mikä johti seksiin. Sanoin hänelle, että en ole 21 vuoteen saanut seksiä, kun hän ihmetteli mieskuntoani ja ylitsepursuavaa intohimoani. Usko tai älä, olin sen jälkeen, kuin pilvessä monta päivää - monesta eri syystä: Tunsin taas pitkästä aikaa olevani todella haluttu. Varmistuin siitä, että kykenen tuntemaan intohimoa - ja jopa oikeanlaiseen seksiin, tuhansista torjumisista huolimatta. Lisäksi mies toimii siten, että hän pystyy kunnolla keskittymään elämänsä muihin asioihin vasta, kun perustarve (seksi) on tyydytetty.
Miten olet kokenut seksin nyt lähdettyäasi liitosta? Jättikö lukuisat torjumiset sinuun mitään estoja?
Hei, valehtelisin jos sanoisin ettei arpia jäänyt. Itse asiassa se torjutuksi tuleminen oli niin raadollista että jätti enemmän kuin pintahaavat.
Olen edelleenkin erittäin epävarma itsestäni ja naiseudestani. Mutta kuten sinäkin niin itse myös tapasin aivan ihanan miehen joka sai paljon patoutumia avattua. Exäni kanssa ei edes suudeltu lähemmäs 10 vuoteen - joten en osannut edes aavistaa minkälaisen tunnemyllyn hyvä suudelma sai aikaan...muusta sitten puhumattakaan. Oli todella ihanaa kun joku todella välitti tunteistani ja haluistani ja otti minut huomioon kaikessa , koin tavallaan uudestisyntymisen.
Nuorimmaiseni oli 13 erotessamme . Eron tullessa ajankohtaiseksi kaksi vanhinta lasta olivat jo aikuisia , yksi miltei 18 . Annoin kaikille vapauden valita kumman vanhemman kanssa haluavat asua ja niin siinä sitten kävi että nuorin jäi luokseni , nyt 18 vuotias on kulkenut kahden kodin väliä , vuoroviikottelua en halunnut .
Ja vanhin pojista itse asiassa juuri avioitui , asuu vaimonsa kanssa Suomen ulkopuolella, toiseksi vanhin opiskelee ulkomailla.
Ja my;s kuten sinäkin , koin kaiken tapahtuvan pelkästään säälistä exäni kanssa.
Mutta , pöytä on pyyhitty ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. En tiedä tulenko koskaan toipumaan täysin , mutta ainakin tiedän että tunteeni eivät ole kuolleet .
Toivon että joku päivä kohtaisin miehen jonka kanssa uskaltaisin heittäytyä suhteeseen, vielä olen arka ja nuolen haavojani.
Hei , oli todella hyvä tietää etten ollut ainoa saman kokenut.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja erityisesti Joulumieltä !!
t. Nancygirl
Miten sun lapset - erityisesti nuorin otti ero -asian?
Oletko nyt vielä uudessa suhteessa, vai haluatko ensin aikasi katsella "vapaana"?
Odotan aikaa, että pääsen samaan kuin sinä..kyllä se vielä koittaa.
Hei taas kiva vaihtaa ajatuksia kanssasi - kun en tosiaan aiemmin uskonut kellään muulla olevan vastaavaa...
Mutta siitä erosta, lapset ottivat asian paremmin kuin osasin toivoa.
Olihan siinä aluksi sellaisia tietynlaisia merkkejä että olivat pettyneitä ja loukkaantuneita. Mutta kaikki asiat asettuivat paikoilleen , sekin lapsista jonka uskoin asettuvan exäni luo asumaan vakituisesti ilmoitti heti ettei tee jakoa vaan haluaa " asua " molempien luona. Se toteutuu niin että hän viettää joka viikko öitä molemmissa kodeissa.
En ole suhteessa tällähetkellä, toivoisin kyllä muttei vain ole kohdalleni sattunut. En pyöri kapakoissa , ennemminkin koiran kanssa ulkona - ehkä se rajaa mahdollisuuksiani tavata kiva kumppani.
...Ja arastelen , en voi sille mitään.
Kyllä sullekin koittaa paremmat ajat , olet sen ansainnut.
Itse toisin pidän itseäni todella tyhmänä että alistuin noinkin kauan tunteettomaan , arvottomaan parisuhteeseen.
Mutta , nyt se on takanapäin eikä tule enää toistumaan.
Kiitos osoitteesta, en itsekään ole koskaan aiemmin pystynyt puhumaan asiasta - kun luulin ettei muilla voi olla samoin. Kirjoitan sulle.
t. N
Ei se sukupuolesta johdu. Naiset antavat mielellään itsestään saavuttamattoman käsityksen. Se johtuu siitä, että naisia on lapsesta asti kasvatettu kodin, koulun ja kirkon toimesta seksikielteisyyteen.
Naisille akti on mahdollinen vaikka ei olisikaan kiihottunut. Miehelle se ole mahdollista.
Varmasti lähes jokaisessa pitkässä parisuhteessa jompikumpi on käynyt vieraissa. Ehkä molemmatkin. Vaikka alussa seksi sujuisi mukavasti, niin kymmenen vuoden jälkeen toinen osapuoli haluaa kerran viikossa, kun toiselle taas riittää kerran kuukaudessa.
Vasta sitten, kun eletään yhdessä niin kauan, että kummallakaan ei ole enää viettipaineita, on yhteiselo helpompaa.
"Varmasti lähes jokaisessa pitkässä parisuhteessa jompikumpi on käynyt vieraissa. Ehkä molemmatkin."
Tämä ei nyt kuitenkaan pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan vähän reilu kolmannes parisuhteessa elävistä on pettänyt kumppaniaan, miehistä muutama prosenttiyksikkö enemmän kuin naisista. Se ettei petä, ei tietenkään tarkoita etteikö "eriparisuusongelmia" haluissa voisi silti olla. Mutta melkein - tai ihan - haudassahan sitä ollaan ennen kuin viettien paine loppuu, kurjaa on jos ei yhteiselo ennen sitä suju. Vähän vaivaa pitää nähdä eikä tuolla perusteella luovuttaa.
Kodit, koulut ja kirkko ovat lapsesta asti kasvattaneet erityisesti naisia seksikielteisyyteen. Siitä syystä tutkimuskyselyihinkin vastataan sellaista mikä tuntuu hyväksyttävältä.
Leppäsen Aunekin kysyi opettajan rouvalta: "Onko rouvalla aina todistaja, kun rouvaa naidaan?".
Jotkut uskovat luomutuotteisiinkin. Itse lakkasin uskomasta, kun paljastui, että pullotettu lähdevesi olikin kraanavettä.
Meillä avioliitto loppui miehen sanojen mukaan seksin puutteeseen. Ja tottahan se olikin; minua ei seksi kiinnostanut enää pätkääkään. Miehelle olin vain kodin- ja lastenhoitaja, samanlainen kuin huonekalu. Ei koskaan mitään huomionosoituksia, kotitöiden tekoa, lasten kanssa olemista yms. vaan ainaista töissä ja harrastuksissa olemista. Sängyssä tuli sitten kysymys; miten olisi. Eipä kiinnostanut! Odotin helliä katseita, kosketuksia yms. Minunkin puolelta ne loppuivat jossain vaiheessa koska tuntui hullulta että homma oli aina yksipuolista. Seksiä ei siis ollut ja "onneksi" mies löysi sitä muualta.
Puolivuotta elin yksin lasten kanssa, tein surutyötä ja kohotin maan alle vajonnutta itsetuntoani. Sitten löysin itseäni 15 vuotta nuoremman, samassa elämäntilanteessa olevan miehen. Nyt meillä on aivan ihana seksisuhde. Mitään arkea ei meidän yhteiselämään kuulu vaan pelkkään aikuisten hauskanpitoa. Ja on sanottava, että pitkän avioliiton aikana en saanut mieheltäni koskaan sellaista huomiota ja seksiä mitä nyt olen saanut kokea. Ei mitään hikisiä pikapanoja, vaan nautiskelua johon kuuluu kaikenlaista.
Kirjoituksesi oli kuin omasta elämästäni edellisessä avioliitossa.
"Nainen selviää vähemmällä tai peräti ilman seksiä. Mies taas haluaa useammin ja aina." On myös miehiä joita seksi ei kertakaikkiaan kiinnosta.
"Jos nainen on kiihottunut ja seksiä ei tule, palautuu hän nopeasti perustilaan." Ei muuten pidä paikkaansa. Tämä on tuttu tilanne itselläni
" No mitä mies, miehen kiihotus jatkuu,ja jatkuu. " Ihan tosi, alapäähän koskee ja jokainen kosketus lisää kiihoitusta, mieli on levoton.
Voi toki hoitaa itse itsensä, tai voi ottaa kylmän suihkun, voi katsella pornoa, harkita vakavasti irtosuhteita , voi kirota ukkoaan ja avioliittoaan, voi puuduttaa itsensä työnteolla tai liikunnalla, on valvottu yökaudet ja odottettu kärsivällisesti että josko nyt...Hermot oli sinkeellä, sitä suuttu vähäisestäkin.
Keskustelu ei meilläkään auttanut asiaa, samoin pattitilanne paheni ajan oloon. Sitävastoin mies kyllä leperteli ja suutelua, halailua, ja helliä sanoja riitti mutta EI YHDYNTÄÄ. Siksi en lopulta halunnut niitä koska ne eivät johtaneet mihinkään.
Pyysin lääkäriltä jotain mikä veisi pois halut, ei antanut, ei edes rauhottavia kun kuulemma ei ollut mikään SYY. Ei siinä auttanut muu kuin erota.
Nyt on mies joka haluaa samaan tahtiin, ei tienkään aina ajat satu kohdalleen, mutta en ole enää turhautunut. Ex mieheni haukkui minua LIIAN lihalliseksi - oli itse enämmän tuollaista älykkötyyppiä.
Että ei halut todellakaan aina kohtaa.
Jos ihmiskunta onnistuu elämään vielä tarpeeksi kauan, niin pikku hiljaa tapahtuu soputumaa miehen ja naisen halujen välillä.
Miehet suosivat halukkaita naisia ja näin "halugeeni" lisääntyy naisilla, täyttäen maan.
Ehkä naiset taas hyljeksivät seksihakuisia, hedonistisiä miehiä..perheenjättäjiä, ymv ja miehillä seksihalut taas soputuman kautta vähenevät.
"Nainen selviää vähemmällä tai peräti ilman seksiä. "Mies taas haluaa useammin ja aina.
Jos nainen on kiihottunut ja seksiä ei tule, palautuu hän nopeasti perustilaan. No mitä mies, miehen kiihotus jatkuu,ja jatkuu. Yksi hoitaa itse itsensä, toinen katselee pornoa, kolmas pitää itsellään sivusuhdetta, neljäs hakee irtosuhteita tai huoria, viides kiroaa vaimoaan ja avioliittoaan, kuudes puuduttaa itsensä työnteolla, seitsemäs valvoo yökaudet ja odottaa kärsivällisesti kahdeksas jne….. "
Totesit onneksi itsekin, että kirjoittamasi ei ole absoluuttinen totuus. Naisena voin todella sanoa, ettei se ole. Tuo naiskuvaus ei päde minuun ja yleisestikin on tiedossa, että miehillä esiintyy aika paljon haluttomuutta, siitä ei vain puhuta. Paljolti siksi, että seksi on käsitetty mieslähtöisesti ja siksi tilannetta, jossa mies ei halua, ei ole pidetty ongelmana, koska naisenkaan ei oleteta haluavan (vaikka tämähän ei ole totta).
Toisin sanoen kirjoitat asiaa, mutta nuo jutut ovat kuitenkin pitkälti yksilöllisiä, sukupuolesta riippumatta.
ja myös yhden yksilön eri elämäntilanteisiin sidottuja. Itsellänikin on ollut aika, ettei oikein huvittanut. Oli liikaa töitä, yrittämistä, ruuhkaa elämässä kaikin tavoin ja sen seurauksena alakuloa taikka jopa masennusta, väsymistä kaikkeen. Sitten, kun tajusin hellittää siitä suorittamisesta, aloin taas pitää itsestäni, vartalostani, huolehtia itsestäni halut palasivat entistä voimakkaampina. Mutta mies meni eri tahtia ja silloin, kun minä taas halusin, hän ei. Ja toisin päin. Yhteistä säveltä ei sitten enää pystytty löytämään, mutta sellainen on nyt löytynyt uuden miehen kanssa. Enää en mene samaan oravanpyörään itseni kanssa, vaan otan rennosti ja nautin naiseudestani ja pidän haluistani hyvän huolen :)
on kyse juuri alla olevasta. Se olisi hyvä puolisonkin muistaa ja auttaa muuttamaan tilannetta.
"Oli liikaa töitä, yrittämistä, ruuhkaa elämässä kaikin tavoin ja sen seurauksena alakuloa taikka jopa masennusta, väsymistä kaikkeen"
Jotenkin tuntuu niin tutulta, kun lukee näitä juttuja täällä, seksistä ja hellyydestä.
Meillä taivalta jo 26v aviossa ja muut päälle..
Lapset jo maailmalla..
Itse olen ollut aina seksuaalinen, myös synnytysten jälkeen, eli lapsetkaan ei ole sitä muuttaneet..
Oli aika että halusimme molemmat, sitten aika, että minä olin se aktiivisempi, johon sitten tietty kyllästyy, kun aina joutui *aneleen* ja sai pakit.
Hellyys ? eli kaikki sanat, teot saa melkein pyytää, että niitä saa...Itse taas antaisin hellyyttä paljonkin..Hellyys on ihana asia.
Mutta sekin on meillä kortilla...Ikävä kyllä..
Olen miettinytkin, että miksi miehet ei osaa helliä, sanoin ja teoin ?
On miehiä, jotka varmasti osaa sen, mutta harvassa..
Ja nykyään seksi on vähän tuolla tyylillä kans, että nyt vai heti.. Tai joko tänään, kysyy mies*
Se ei kovin kyllä minua sytytä..Ihme kumma..
Vaikka halut kyllä on muuten tallella..
On paljon pareja, joilla ei nämä asiat kohtaa koskaan, tai muuttuu vuosien aikana..
Ja se muuttaa kyllä suhdettakin paljon ...
Jotenkin suhde muuttuu kylmäksi ja yksipuoliseksi näiden asioiden suhteen ja sitä ei kauaa jaksa...
työpaikallani, jolla on suunnilleen yhtä pitkä liitto takanaan (tietääkseni) kuin sinulla. Kaipaan häntä jatkuvasti ja olisin valmis korvaamaan kaiken sen puutteen, mitä hän on iäkkään vaimonsa kanssa joutunut kokemaan. Himoitsen päästä hänen lähelleen...rakastan häntä. Haluan tehdä hänet onnelliseksi...haluan tehdä hänelle hyvää. Rakastan häntä. *suukkoja*
Minä taas olen lähes aina tykännyt seksistä. Synnytysten myötä nautinto on vain kasvanut. Huonoa aikaa seksille oli kun sairastin muutamia vuosia masennusta, mutta muuten on haluja riittänyt.
Tällä hetkellä olemme muuttamassa mieheni kanssa erilleen ja miehen aloitteesta emme enää harrasta keskenämme seksiä, emmekä muutenkaan helli toisiamme. mIes muutti eri huoneeseen. Tässäkään tilanteessa halut eivät ole kadonneet ja olen joutunut tyytymään oman käden onneen tai "sauvaan". Välillä oikein ottaa päähän, ku menee "halut hukkaan", tiedän kuinka päljon puutteessa eläviä miehiä on. Seuraavaksi olen ajatellut etsiä ns. vakipanon, koska olen vielä nuori ja ollut superuskollinen tässä pitkässä liitossa. Jostakin kännisekoilusta tuskin saisin mitään iloa.
Naisena...ihmettelen muita naisia (mitenkään yleistämättä) hyvin monet samankaltaiset tarinat olen kuullut. Naiset käyttää (taaskaan en yleistä) seksiä vallan välineenä, näin se vaan ikävä kyllä on. Itse olen 16 vuoden liitosta juuri eronnut luulen tietäväni mistä puhun. Meillä ei suhde päätynyt eroon seksi asioiden takia, toki niistä on olllut erinäisiä keskusteluita vuosien varrella.
Se, että kaksi ihmistä jotka sopivat toisilleen täydellisesti sekä henkisesti että fyysisesti hauluineen päivineen..onkin etsimisen arvoinen asia ja sillä etsintä matkalla olen nyt itsekkin ja uskon siihen että vielä joku päivä saan rakastella miehen kanssa juuri mainitsemallasi pitkällä kaavalla.
Kaikkea hyvää sulle ja ehkä me joskus kohdataan :)
Itse reilu vuosi sitten eronneena voin vain todeta, että uuden suhteen luominen ei ole homma helpoimmasta päästä. Joutuu ehkä tekemään kompromisseja, koska sellainen lähes täydellinen suhdekaan ei synny ihan helposti. Itsellä on takana 18 vuoden avioliitto ja olen eroni jälkeen tapaillut paria miestä. Ihan ok miehiä, mutta omat entisten liittojen rasitteensa heilläkin. Välillä on tuntunut, ettei mua nähdä ollenkaan omana itsenäni, vaan sekotetaan niihin exiin tavalla taikka toisella.
Nyt on sitten löytynyt hyvä mies, jonka kanssa seksi on upeeta. Olemme tapailleet 4 kk, matkustelleet yhdessä ja kaikki tuntuu sujuvan hienosti. Yksi salaisuus taitaa olla se, että tämä on etäsuhde. Mies asuu reilun 100 km päässä ja on teini-ikäisten yh-isä. Minulla taas on elämä täällä kotikaupungissa eikä minkäänlaista ajatusta muuttaa paikkakuntaa. Olen ajatellut, että tämä on parasta näin, koska olen sitten pitempään yhdessä oltaessa huomannut joitain ärsyttäviä piirteitä miehessä. Niin hänkin varmaan minussa :). Päivä kerrallaan, mutta sitäkin kiihkeemmin.
Kylläpä kuulostaa tutulta.Olen itse naisena kuin sinun naisesi.Tunteet miestäni kohtaan ovat sammuneet, yhdessä oltu 20 vuotta.Miehen huono käytös (viina vienyt ja vieraista naisista lopulta seksiä hakenut) saanut omalta osaltani tunteet sammumaan ja vaikka kuinka yrittäisin miestäni lähestyä en siihen enään pysty.Meillekin tulossa ero ja toivon, että voisin joskus vielä tuntea rakkautta ja läheisyyttä aikuisella tavalla.Tuntea hyvän olon toisen lähellä.Nyt edessä on elämään opiskelu ja vain lasten kanssa, yksinäisyys hieman "pelottaakin" mutta uskon että arki kuljettaa eteenpäin.