onko 10 vuotias

tarpeeksi

vanha kuulemaan totuuden kummistaan?

eli tää tuttu stoori, kummiuden viehätys karisi aika äkkiä ja kummi alkoi ottaa yhteyttä vain kun oli omalle pojalleen jotakin vailla (ollaan ristiin kummeja). no tää poika on jo täysi-ikäinen ja olen minäkin lopettanut pakettien laiton sinne suuntaan. tärkein syy lopettamiseen oli se, etten koskaan tiennyt oliko lahja mennyt perille, kun ei kiitosta kuulunut äidiltä eikä pojalta.

nyt on taas joulu kohta. kummi ei muista, en usko ainakaan. kerronko lapselle suoraan miksi ei, vai kaunistelenko taas? tosin lapsi ehkä itsekin jotakin jo tajuaa, kun toisen lapsen kanssa laitettiin hänen kummilleen lahjaa ja kysyin, että mitäs sun kummillesi laitettaisiin. lapsi vastasi tähän, että en mä halua laittaa mitään. sitten keksi, että laittaa koulukuvansa, koska silloin kummi muistaa edes minkä näköinen hän on. ja osti itse kehyksen ja kehysti kuvan, laitettiin postiin. ei oo kuulunut mitään onko saanut vai ei.

niin, mitä tekisitte?

5

773

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näin:

      Soittaisin kummille ihan muuten vain ja kyselisin kuulumisia. Ei nyt joulun alla, mutta kunhan juhlapyhät on ohi. Toivottelisin vaikka uudet vuodet. Jos nyt soittaa, niin luulee, että kinuat niitä lahjoja...

      Puhelimessa selviäisi ehkä moni asia. Ehkä kummilla on vaikeaa elämässä, huolia ym. Tai sitten ajattelee, ettei ole enää tärkeä, kun lapsi on jo noinkin iso.

      Lapselle minä selittäisin, ettei se tavara ole tärkeää ja kyllä hän on kummin ajatuksissa, vaikka jostain syystä kummi ei sitä nyt näytä mitenkään ulospäin tai muuten tuo esille. Muistathan sinäkin omat kummilapsesi.

      Ehkä kutsuisin kummin kahville tai menisin itse kylään. Ehkä ottaisin vain pojan mukaan. Tai mentäisiin koko poppoo. Kahviteltaisiin ja yritetään verestää muistoja ja löytää uudestaan sitä yhteistä jotain.

      Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se tosi ystävyys punnitaan sillä, että jos on vaikka 20 vuotta erossa, niin sitten, kun ystävää tarvitsee ja häneen ottaa yhteyttä, hän ottaa vastaan ja hetken juteltua tuntuu, että voiko siitä olla jo niinkin pitkä aika...

      Eli älä jää odottamaan kummin yhteydenottoa vaan tee sinä ystävällinen aloite. Ja ota valokuva-albumi mukaan. Kerro vaikka, että tuli niin himskatin ikävä niitä entisiä aikoja... Vanhuus iski... tms. tms. tms.

    • niin kiitosta et saa

      "kun ei kiitosta kuulunut äidiltä eikä pojalta."

      Tää on vaan niin valitettavan totta tänä päivänä. Ei vaivauduta kiittämään mistään. Ihan sama annatko lahjat käteen vai laitatko postiin niin ei kiitosta lapselta tai aikuiselta. Lisää toki vaan aina halutaan. Ite oon tehny sellasen periaatepäätöksen ett jos ei kiitosta tule niin ei tule lahjokaan. En tosin ole sitä ääneen sanonut vaan hiljaa vaaan jätän ostamatta. Vituttaa niin suuresti se, ettei edes käytöstapojen alkeita opeteta joillekki lapsille. Alkaita mun mielestä on tervehtiminen, hyvästely, anteeksipyyntö ja kiittäminen.

      Itse ehkä jättäsin tollasen kummin unohuksiin. Mitä sille mitään lähettään kun ei kiitosta kuulu. Meillä tosin tie kulki toiseen suuntaan. Jätän kummilapsen lahjatta kun ei ole moneen vuoteen, liekö koskaan, kiittänyt.

      • Kummix

        Sinä, aikuine syyllistät lapsen, kummilapsesi.
        MUtta kuka on syyllinen siihen että lapsi ei kiitä? Ei lapsi, vaan aikuinen, lapsen vanhempi.

        Sinä syyllistät viattoman lapsen.
        Minkä lapsi sille voi että hänen vanhempansa ei ole opettanut hänelle käytöstapoja.

        Kun lapsi on aikuinen niin hän ehkä huomaa että vanhempi ei opettanut hänelle käytöstapoja, mutta ainakin sen lapsi tajuaa että hänen kumminsa hylkäsi hänet.

        Minusta kummius ei ole yhden ihmisen varassa, vaaan kahden aikuisen.
        Sen joka pyytää toista kummiksi ja se joka suostuu kummiksi.
        Kummankin tulee käyttäytyä niin että kummius säilyy.
        Kummin tulee muistaa lasta, ei välttämättä lahjalla.
        Ja kummilapsen vanhemman tulee muistaa kummia jos lapsi n itse siihen liian pieni.
        Kun lapsi kasvaa tulee vanhemman kannustaa lasta yhteydenpitoon.

        Kummius on hieno asia, mutta joskus osapuolet, aikuiset pilaavat sen :(


      • et tiedä minkä ikäinen
        Kummix kirjoitti:

        Sinä, aikuine syyllistät lapsen, kummilapsesi.
        MUtta kuka on syyllinen siihen että lapsi ei kiitä? Ei lapsi, vaan aikuinen, lapsen vanhempi.

        Sinä syyllistät viattoman lapsen.
        Minkä lapsi sille voi että hänen vanhempansa ei ole opettanut hänelle käytöstapoja.

        Kun lapsi on aikuinen niin hän ehkä huomaa että vanhempi ei opettanut hänelle käytöstapoja, mutta ainakin sen lapsi tajuaa että hänen kumminsa hylkäsi hänet.

        Minusta kummius ei ole yhden ihmisen varassa, vaaan kahden aikuisen.
        Sen joka pyytää toista kummiksi ja se joka suostuu kummiksi.
        Kummankin tulee käyttäytyä niin että kummius säilyy.
        Kummin tulee muistaa lasta, ei välttämättä lahjalla.
        Ja kummilapsen vanhemman tulee muistaa kummia jos lapsi n itse siihen liian pieni.
        Kun lapsi kasvaa tulee vanhemman kannustaa lasta yhteydenpitoon.

        Kummius on hieno asia, mutta joskus osapuolet, aikuiset pilaavat sen :(

        kummilapseni on! Eikö lapselta siis saa vaatia alkeellisempiakaan käytöstapoja?!? Ei siinä mitään salatieteitä tarvitse osata että saa kiitoksen sanottua!

        Ja todellakin, kummius voi olla hieno asia jos kunnioitus on molemmin puolista. Lahjalingoksi en kenellekkään ryhdy.


    • Aloittaja

      ihan kivoja viestejä täällä sain lukea. sinulle, joka kehotti ottamaan yhtettä sanoisin, että yritin sitä muutama vuosi sitten. tulos oli yleensä se, että minä soitin, että mitä kuuluu. sitten kuuntelin puoli tuntia heidän kuulumisiaan ja sitten kuuluikin, että täytyykin jo lopettaa, hei hei...

      niin, tänäkään vuonna ei kuulunut kummilta minkäänlaista muistamista. ja huomasin tuossa jo itsekin että lapsi on itse tajunnut tilanteen, ei odotakaan mitään.

      olen varmaan pikkumainen ihminen, kun nyt minua harmittaa se, että tunnollisesti muistin tämän kummin lasta, eli kummipoikaani joka vuosi synttärinä lahjarahalla ja jouluna paketilla. ikinä en saanut kiitosta, en edes tietoa, että lahja oli perillä. silloin harvoin kun minun lapseni jotakin sai tältä naiselta, myös tarttui puhelimeen ja kiitti.

      niin, joku tässä jo sanoikin että kiittämättömyys on maailman palkka. harmittaa vain sekin vielä että ollaan kuitenkin oikein sukuakin - kummitäti on mieheni sisko. ja täyttää muuten ensi vuonna 50 vuotta. huhuja kuulin, että aikoo järjestää juhlat. arvatkaapa mennäänkö niihin juhliin?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1837
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1534
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1233
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1202
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1166
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1141
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1139
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1124
    Aihe