Asun avoliitossa. ollaan yhdessä oltu n.parisen vuotta. Minulla on herännyt epäilyksiä että mieheni pettäisi minua... Kertopaakas, mistä tietää että hän pettää minua... Omia kokemuksia kellään?....
Pettäminen....
Nyytterö
72612
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinulla on tälläinen "tunne" niin luota siihen ja keskustele puolisosi kanssa asiasta. Olet oppinut tuossa ajassa jo jonkin verran hantä tunemaan, joten tiedät kyllä miten tulkita, jos hän välttelee aihetta.
Yleisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että kännykkä, kirjeet, sähköposti jne ovat suhteessa toisen yksityisomaisuutta. Suhteessa, jossa luottamus pelaa, ei niihin ole toisella mitään asiaa.
Aiemmassa pitkässä suhteessa näin oli ja ero tuli muista syistä. Seuraavassa, jossa eron syy oli pettäminen, pidin sormeni erossa kännykästä ja muusta hyvin pitkään. Jossakin vaiheessa alkoi kuitenkin tuntua siltä, että nyt viilataan linssiin ja pahasti ja halusin asialle varmistuksen.
Rikoin itsestäänselviä sääntöjäni ja lukaisin kännykän viestit ja puhelut. Ukon pistin pihalle siltä seisomalta.
Tavallaan väärinhän se oli - toisen puhelinta lukea. Mutta katson läpi sormieni, koska miehen touhut oli melkoisia enkä olisi ehkä muuten saanut selville kuin vasta sitten, kun olisin satuttanut itseni tosi pahasti. Mies osasi siis muuten olla äärettömän hellä, kultainen ja kiva. Osasin epäillä jotakin vain pienistä hetkittäisistä muutoksista, kun tunsin toisen niin hyvin.
Tai luulin tuntevani - jälkikäteen selvisi valehtelua, huijaamista paitsi suhteessa, niin rahallisesti muita ihmisiä kohtaan. Nyt elän taas suhteessa, jossa nuo edellä mainitut jutut ovat vain ja ainoastaan henkilökohtaisia vaikkei mitään salattavaa olekaan. Ei tulisi mieleenkään mennä kaivelemaan miehen viestejä tai puheluita. Mutta tunnustan, että jos tilanne etenisi yhtä pahaan jamaan kuin edellisen kanssa vuosia sitten, niin en epäröisi toistaa tekoani. Syiden pitää vain olla aika painavia - pelkkää uteliaisuuttaan urkkimista olisi vaikea antaa toiselle anteeksi.
Mutta neuvoni siis on, että jos sinulla on vahvat epäilykset, niin lukaise vaikka puhelin. Saattaa olla, että epäilet ihan turhaan. Mutta voi myös olla, että pelastat itsesi monelta harmilta.
ovat yhteistä omaisuutta ainakin meillä. Näin ollaan yhteisesti sovittu. Jos toiselle tulee esim. tekstiviesti, ollaan sovittu, että kumpi tahansa saa katsoa sen ensin. Luottamus on parantunut, sen voin sanoa! Ei tarvitse murehtia, että keneltäköhän se viesti nyt tuli tms.
Ja mitä salattavaa oikeasti kellään sellaisella pitäisi edes olla, ettei voi viestejä yms. jakaa toisen kanssa parisuhteessa. Kyllä itseä ainakin epäilyttäisi heti, jos toinen sanois, että et saa lukea viestejäni. Miksiköhän et saa...? Haloo, oisko jotain salattavaa... Ei saa olla tyhmä ja sinisilmäinen!
Esimerkiksi ystävien kanssa on juttuja, jotka eivät kuulu kenellekään muulle - eivät kummankaan puolisoille. Yksityisyys pitää saada säilyttää. Miltä sinusta tuntuisi, jos kertoisit Maijalle jonkun asian ja ajan myötä oppisit tietämään, että hänen miehensä Matti tietäisi automaattisesti aina kaiken? Niin, aivan. Lakkaisit kertomasta asioistasi tälle Maijalle.
Kännykät jne kuuluu toiselle vain äärimmäisessä tapauksessa eli silloin, jos voi epäillä, että toisella tosiaan on pahasti salattavaa.
Ei ole kyse tyhmyydestä ja sinisilmäisyydestä vain aikuisten ihmisten suhteesta, jossa toinen saa elää ja hengittää vapaasti. Tuo kuvailemasi kyttääminen on omiaan tukahduttamaan suhteen pidemmän päälle.
jos yhdessä sovitaan pelisäännöistä. Niihin ei ole ulkopuolisilla asiaa.
Jos ystävältäni tulee viesti ja jos avokkini ehtii kännyn luo ensin, niin ei hän sitä viestiä rupea edes lukemaan, jos se on tullut joltain ystävältäni. Tai jos vaikka rupeisikin, ei hän sen sisällöstä puhu kenellekään. Ei salaisuuksien säilyttäminen niin vaikeaa ole. Ja jos minulla on ystävieni kanssa "salaisia" juttuja, soittelemme mielummin kuin lähettelemme viestejä. Ja todellakin, yhteiset pelisäännöt ovat yhteisesti sovittuja, eikä mitään niuhottamista.
onko se sitä tehnyt vai ei.
Tällaisen asian selvittäminen ei ole helppoa,se vaatii pitkäjänteisyyttä ja oveluutta itseltäs.Ensinnäkin et saa osoittaa minkäänlaisia merkkejä että epäilet,ja sitten tarvitset ulkopuolista apua joka"raportoi" sulle kuka missä ja miten tyyliin kaikki tapahtumat.Jos taas mitään ei ole tapahtunut ja jäät kiinni "vakoilusta" olet kusessa.
Itse tein paljon töitä selvittääkseni exvaimoni touhut ja sain sormilleni monta kertaa kun kaikki hänen ympärillään "suojelivat" häntä ja selvittäminen oli lähes mahdotonta.Onneksi oli se yksi henkilö joka auttoi ja silloin koko paskavyyhti selvis.