Ihastuin lempeään katseeseen, joka hetkittäin paljastui loukatun ihmisen suojakilvekseen rakennetun kuoren alta. Tämä rikottu ihminen ei halua pysähtyä ja ottaa minua vakavasti elämäänsä enkä minäkään halua kenenkään hoivaajaksi. Mutta aina kohdatessamme tunnen kuinka hänestä virtaa jotain minuun. Onko se hiljasta avunhuutoa vai mitä se on? En saa selkoa. Haluaisin mennä lähelle, koskettaa ja jäädä. En voi. En uskalla, enää, jo kertaalleen torjuttuna. Tänään sydämeeni virtasi jälleen. En ole ennen kokenut tällaisia virtauksia, ja siksi ymmällä. Järki sanoo ettei häneen pidä tuhlata ajatuksia, mutta sydän...
Sydämen virtauksia
Sadetar
2604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kertaalleen torjuttu niin älä yritä lähemmäksi..Anna hänelle aikaa toipua jos aihetta siihen on.
..se ainainen taistelu, kumpaa kuuntelee ?
Oletko ajatellut että tämä ihminen torjui sinut pelosta, siitä pelosta että tulisi satutetuksi, särkyisi lisää. Joskus on helpompi juosta pois kuin ottaa vastaan jotain kaunista jonka saattaa menettää :-( Valitettavasti on omakohtaisia kokemuksia...