jatkuva neuvominen

Mulla oli yhden exän kanssa samoja ongelmia. Juttu meni niin pahaksi, että en suostunut mm. ajamaan autoa hänen ollessaan kyydissä - kun "en kerta osannut" ja minä en kestänyt sitä nauvomista (vittuilua). En kyllä jaksanut sitä, kun ei se yhtään minuun luottanut, tai siis pitänyt minua fiksuja ja kykenevänä aikuisena ihmisenä.

p.s. En ole edes ajanut kolaria koskaan. Auto minulla on ollut 18 veestä asti - ja olen ajanut paljon, että mielestäni mm. ajotaidoissani ei oikeasti ollut mitään vikaa.

Neuvo kannattaa ottaa vastaan silloin,jos siitä on jotain hyötyä,mutta noin pikkumainen ei sentään tarvitsisi olla!Hänellä on ilmiselvä pätemisen tarve-onko hän itse töissä ja haluaa antaa sen kuvan,että työttömänä olet vähempi arvoinen häneen nähden? Työttömyys masentaa joitakin,mutta joillekin se on uusi mahdollisuus:hakea uutta,erilaista duunia(ainakin itse tykkään)tai sitten voi keksiä kaikenlaista uutta ja kehittävää(johon duunareilla ei ole mahdollisuuksia).Mun mieheni ei tosiaankaan oo tollanen pilkunviilaaja,mutta jos joskus eksyy raiteilta tossa asiassa liikaa niin annan kyllä vastalauseen.Jokaisella on ihmisarvonsa,olipa töissä tai ei(eiväthän kotiäiditkään saa sitä arvostusta joka heille kuuluu,vaikka työskentelevät kotona lasten parissa)!Itse näköjään täytyy avata suunsa ja oikein pakottaa toinen arvostamaan itseänsä!Kukas se teillä kotona pitää kodin järjestyksessä(siivoaa,pyykkää jne.)?Sano ukolles,että palkkaa jonkun huushollaamaan(jos tosiaan tuo miehen käytös johtuu työttömyydestäsi)-sittenpä osaa arvostaa sinunkin taitojasi!

Tuttu kaveri, asuu meilläkin ;)

Olen ratkaissut asian niin, että mies saa tehdä hyvin monta asiaa ihan itse. Hän imuroi, ajaa autoa, hoitelee kauppalistat, laittelee ruuan, korjailee asuntoa jnejne. En missään nimessä pyri mestarin kanssa kilpasille ja nautin siitä, että herra besserwisser koettaa ehtiä joka paikkaan. Viime aikoina vain näyttää, ettei ihan joka juttua ehdikään ja kummasti on taas vaimon apu kelvannut ihan sellaisenaan.

Ei kannata tapella. Kumarra syvään, tee kunniaa ja väisty tieltä. Nauti sinä kesästä ja jos jostakin tekemättä jättämisestä motkottaa, niin huikkaset vain iloisesti takaisin "emmä osaa, mutta tee sä kun kerran tiedät niin hyvin" ja pusu poskelle.

Sulla on akkamainen mies! Tulee mieleen se sarja jossa Hannele Lauri ja Vesa Vierikko ynnä pari muuta käänsi asiat päälaelleen.
Kaikki naiset nauroivat kuollakseen, mikäli häpeältään pystyivät.
Naisethan ne aina ovat neuvomassa jotain "älä tiputa ruokaa syliin" ja muuta terävää.

Samasta syystä olen jättänyt kokkauspuuhat tytölleni kokonaan. Samalla vaivalla tekee sitten itse, kun minun neuvomiseen menee kerran niin hirveästi aikaa ja energiaa!