Mies haluaa sukunimeni

Hyvät naiset,
kommentoikaa, mitä olette mieltä:
miesystäväni on sanonut, että sitten kun menemme naimisiin, hän ottaa minun sukunimeni. Nimeni on harvinainen ja poikkeuksellinen ja koska olen aikaisemminkin ollut naimisissa, en aio enää vaihtaa tyttönimeäni mihinkään vaikka avioituisin uudelleen. Vaihdoin ja palautin sen kerran, en tee sitä enää.

Kun mainitsin asiasta miesystävälleni, hän ilmoitti heti, että sitten hän ottaa minun nimeni. Lisäksi hän on vihjaillut että kosinta on tulossa piankin...Kun aloimme seurustella, hän luopui toisesta etunimestään heti kun selvisi, että se oli sama kuin entisellä miehelläni! Viikon seurustelun jälkeen hän teki ilmoituksen maistraattiin ja luopui etunimestään. - siis tuota...olenko ihan vinksahtaneen vanhanaikainen, kun en halua miehen ottavan sukunimeäni? Se ei tunnu oikealta. Emme tee yhteisiä lapsia, joten siltä osin on samantekevää, vaikka olemme eri nimisiä naimisissa ollessakin. Mutta ajatus, että mies ottaisi minun nimeni, saa hänet vaikuttamaan jotenkin lälläriltä. Okei, kuulostan tyhmältä. Mutta en silti halua.

Luopuuko tasapainoinen ihminen, aikuinen, noin vaan nimestään toisen takia? On eri asia muuttaa nimeä itsensä vuoksi, mutta toisen...?

t. nimekäs nainen
5479
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

lähinnä siltä että mies haluaa nimesi koska se kuulostaa hienolta, siis sukunimesi. (sain käsityksen että on erikoinen nimi).
Haluaa siten itselleen "arvostetumman sukunimen" ja kokee että sillä saa arvostusta. Eli kysymys ei taida olla rakkauden osoituksesta vaan statuksesta...

Äänestä
  • Kyllä mäki voisin naisen nimen ottaa jos silla ois joku hieno, niin Törni, Ehrnrooth, Schwarzenegger tai Van Damme.

    Äänestä

Sanoit näin, ap:

"Luopuuko tasapainoinen ihminen, aikuinen, noin vaan nimestään toisen takia? On eri asia muuttaa nimeä itsensä vuoksi, mutta toisen...? "

Naisen oletetaan vaihtavan miehensä tänäkin päivänä naimisiin mennessään, koska "niin on tapana". Ajatteletko sinä kuvaamallasi tavalla myös naisten nimen vaihdosta vai vain miehen?

Jos vastaus on se, että nainen voi vaihtaa nimensä olematta epätasapainoinen aikuinen, vastaus on selvä. Sinua sitovat perinteiset sukupuoliroolit.

Omasta mielestäni kenekään sukupuoleen katsomatta ei pitäisi vaihtaa omaa nimeään muiden mieliksi.

Äänestä

En oikein tiedä. Ymmärrän tietyllä tavalla tunteesi. Se että mies puolui omasta etunimestään koska se oli sama kun exäsi etunimi kuulostaa oudolta. Hänhän luopuu sillä tavalla omasta identiteetistään. En tosiaan tykkäisi siitä. Sitä paitsi kuulostaa siltä että hän on aika lailla mustasukkainen jos ei kestä sitä että hänellä on sama etunimi. Ja sinähän et pyytänyt sitä?

Se että hän haluaa ottaa sinun sukunimesi on sitten ehkä jopa ymmärrettävä. En näe siinä mikään ongelma. Jos sinä et halua luopua omastasi ja hän välttämättä haluaa että teillä on samat nimet niin mikäs siinä. Miettisin kaksi kertaa vaan jos hän itse ehdotti sen, ilman keskustelua, ilman että hän on ilmaissut sinulle miten tärkeä se on hänelle että teillä on samat nimet tai ilman että sinä olet ilmoittanut ettet aio vaihtaa nimesi. Kuulostaa siltä että sinulla on mies joka on tosi ihastunut sinuun ja valmis tekemään mitä tahansa sinun puolesta. Sehän on heino asia, niin kauan kun hän ei menettää oma itsensä samalla.

Äänestä

että jos mulla ois joku "Bernadotte" tai "Windsor" nimenäni :D ja miehellä nimenä ois "Lörppäkulli", se sais mieluusti ottaa nimeni :D

Äänestä

Kommentoi aloitusta


no tuota kirjoitti:

Hyvät naiset,
kommentoikaa, mitä olette mieltä:
miesystäväni on sanonut, että sitten kun menemme naimisiin, hän ottaa minun sukunimeni. Nimeni on harvinainen ja poikkeuksellinen ja koska olen aikaisemminkin ollut naimisissa, en aio enää vaihtaa tyttönimeäni mihinkään vaikka avioituisin uudelleen. Vaihdoin ja palautin sen kerran, en tee sitä enää.

Kun mainitsin asiasta miesystävälleni, hän ilmoitti heti, että sitten hän ottaa minun nimeni. Lisäksi hän on vihjaillut että kosinta on tulossa piankin...Kun aloimme seurustella, hän luopui toisesta etunimestään heti kun selvisi, että se oli sama kuin entisellä miehelläni! Viikon seurustelun jälkeen hän teki ilmoituksen maistraattiin ja luopui etunimestään. - siis tuota...olenko ihan vinksahtaneen vanhanaikainen, kun en halua miehen ottavan sukunimeäni? Se ei tunnu oikealta. Emme tee yhteisiä lapsia, joten siltä osin on samantekevää, vaikka olemme eri nimisiä naimisissa ollessakin. Mutta ajatus, että mies ottaisi minun nimeni, saa hänet vaikuttamaan jotenkin lälläriltä. Okei, kuulostan tyhmältä. Mutta en silti halua.

Luopuuko tasapainoinen ihminen, aikuinen, noin vaan nimestään toisen takia? On eri asia muuttaa nimeä itsensä vuoksi, mutta toisen...?

t. nimekäs nainen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu