En tieda mita tehda...aina tulee valilla kausia etta en jaksa..nimittain teen kaikki kotityot seka myos miestentyot ihan itse ,autonpesu, puutarha ym... mies kokkaa kerran viikoossa ,kay lasten harrastuksissa seka kokopaiva toissa ,loppuajat makaa sohvalla!
Itse olen kokopaivainen kotirouva ,lapset koulussa joten on myos omaa aikaa ,enka vaadikkaan miehelta kotiotita kun on normaali arki mutta nama lomat alkaa ottaa paahan silla mina edeleen teen kaikki ja mies makaa sohvalla...sanomiset ei auta mise vaina
sanoo etta lahde sitte latkimaan jos on valittamista..
Erota vai ei?
Eroasin kylla jos se olis helppoa ei tarvisi menna toihin eika olisi lapsia...
Olenko laiska ? vai laiska mies?
Itse olen kokopaivainen kotirouva ,lapset koulussa joten on myos omaa aikaa ,enka vaadikkaan miehelta kotiotita kun on normaali arki mutta nama lomat alkaa ottaa paahan silla mina edeleen teen kaikki ja mies makaa sohvalla...sanomiset ei auta mise vaina
sanoo etta lahde sitte latkimaan jos on valittamista..
Erota vai ei?
Eroasin kylla jos se olis helppoa ei tarvisi menna toihin eika olisi lapsia...
Olenko laiska ? vai laiska mies?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Idioottimaistahan sitä on laiskuuttaan ajaa itsensä orjan asemaan. Jos olisit kunnianhimoisempi (kuin minä) niin sinulla olisi oma ura, varallisuus, eikä kukaan pääsisi käskemään mitä tehdä. (eikä se estä lasten saantia/kasvatusta, minulla on kolme lasta) Silti omistan oman kotini, firmani, kesämökkini, jne meillä on avioehto, jotta saan myös pitää omaisuuteni, jos jotain tulisi tapahtumaan.
Vanhanaikaista nykysuomessa on elää miehen siivellä. Ja tyhmää. Enää ei yhteiskunta suojaa sellaista siivellä eloa, eikä ole syytäkään. Työhön pystyy nainen ihan siinä missä mieskin.
Sanoisinkin, että niin makaat kuin petaat!
sillä jos vähänkin ajattelisit asioita, huomaisit itse olevasi se orja. Et ehkä miehesi, vaan yhteiskunnan. Ja kun olet luonut sitä uraa ja firmaa ja kerännyt varallisuutta, niin kuka lapsesi on kavattanut? Veikkaanpa että yhteiskunta. Kummassa mallissa ovat lapset onnellisempia?? Se ei taidakaan olla niin yksipiippuinen asia. Aikaa ja rahaa ei koskaan ole yhtä paljon.
Katsos, kun on luonut tuottavan firman, vapaa aikaa kyllä on. Mutta ymmärrän toki ettet tätä kykene tajuamaan, sillä se vaatii järkeä.
fiksukin, kun kirjoittelet yhdys sanatkin väärin?
t. vapaa aikainen ja tasa arvoinen aikuinennainen
Minusta miehen ei tarvitsekkaan tehdä tuon enempää.
Miehesihän huolehtii teille perheen elannon.
Myös meillä minä olen se, joka tekee nuo työt, koska mies käy työssä kodin ulkopuolella. Joskus se on väsyttävää, mutta itse olen vaimoksi alkanut.
Ei sitä ihmiset tajua, että näinkin voi olla ihan onnellinen. Ei tarvitse turhaan riidellä siitä, kuka tekee työt. Nykyaikana tasa-arvo vouhotus on mennyt hirveän pitkälle ja aiheuttaa ihan turhaan riitoja. Samoin lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut sen jälkeen, kun naiset lähtivät töihin.
Meillä mies tahtoo minun olevan kotiäitinä ja olen onnellisessa asemassa, että se on mahdollista. Siitä hyvästä ihan mielelläni teen kotityöt, ja huolehdin siitä, että miehellä on hyvä olla.
Vanhanaikainen ajattelutapa ehkä, mutta meillä se toimii näin.
"Nykyaikana tasa-arvo vouhotus on mennyt hirveän pitkälle ja aiheuttaa ihan turhaan riitoja. Samoin lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut sen jälkeen, kun naiset lähtivät töihin."
- Tasa-arvoajatus ideana ja käytännössä ei ole vouhotusta. Tarkemman selityksen, mitä kaikkea tasa-arvo tarkoittaa voit itsekin hakea YK:n peruskirjasta tai Ihmisoikeuksien julistuksesta, sanakirjojen selityksistä, Suomen perustuslaista, raamatusta tai... no: koko lainsäädäntömme pohjasta.
- Olen ennenkin tällä palstalla oikaissut käsitystä ajasta "jolloin naiset lähtivät töihin".
Mistähän ajasta kukin puhuu - edes Suomen oloissa, saati koko ihmiskunnan oloissa?
Suomessa naiset ovat AINA tehneet töitä pelloilla, rakennuksilla, metsissä, tehtaissa jne.
Ajatelkaa omaa elinympäristöänne niin huomaatte asian. Olittepa kotoisin maalta Lapista, Kainuusta, merenrantakalastajakylistä, tehdaskaupungeista - aina nainen on tehnyt töitä siinä kuin mies.
En koskaan ole käsittänyt sellaista puhetta, että "nainen ei ole työssä".
Isoisoäiti oli sokerileipuri ja piti puotia, isoäiti oli Finlaysonin kutoja 45 vuotta, äiti oli Lahdessa opettajana melkein saman ajan ja minäkin olen tehnyt yhtävuoroisesti kodin ulkopuolella työtä nyt 26 vuotta. Kaikilla meillä on ollut lapset ja muu perhe.
Minusta olisi ollut kauhistuttavaaa ajatella, että olisin ollut miehen varassa neljine lapsineni. Miehellä on hyvä olla, kun hänen naisellaan on turvallinen olo.
Kai naiset muistavat, että monet naiset jäävät tyhjän päälle, jos mies löytääkin uuden naisen, kun vanha on jo vanha työelämään ja uusille naimamarkkinoille!
Niin, meitä on monenlaisia ihmisiä. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä toiselle.
Toki minä tiedän millaista on kantaa vastuu perheestä yksin, ensimmäinen mieheni kuoli ja sen jälkeen kannoin yksin vastuun perheestä.
Tietenkään koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, siksi on parasta nauttia silloin, kun elämä tuntuu olevan mallillaan.
tosiaankin mahdollistaa miehelle se löhöäminen ja täysi ylläpitohoito, joka sitten naamioidaan "vaimon kunnialliseksi tehtäväksi" ja hyväksi ominaisuudeksi? Joo, ennenkin on naisia ylistämällä alistettu. Mutta hyvin on jotkut miehet edelleen näyttäneet itselleen järjestänee ylläpidon ja täyshoidon sen jälkeen kun oma mamma ei enää ole ollut passaamassa. En tosiaan ymmärrä tällaista ajattelua. Olemme mieheni kanssa tehneet molemmat uraa ja teemme edelleen, mutta ei meistä kumpikaan ajattele, että toisella olisi jotenkin oikeus laistaa kotitöistä. Jos koti kerran on ytheinen ja molemmat sen sotkun ja arkisen remuamisen siellä aiheuttaa, niin miksi toisen pitäisi olla joku yleinen siivous- ja palveluautomaatti? Mieheni onkin todennut, että ei hän mitään palvelijaa ole itselleen etisnyt, vaan kumppanin parisuhteeseen. Ikävä kyllä joistakin kodille antautuneista naisista saa sellaisen käsityksen, että he ovat lähinnä piikoja. Sääliksi käy. Enkä kyllä ymmärrä niitäkään väitteitä, joiden mukaan naisten ja äitien töihinmeno jotenkin olisi osoitus siitä, että omista lapsista ei välitetä ja jätettäisiin heitteille...
Kysymys alkuperäiselle kirjoittajalle: Jos lapset ovat jo kouluikäisiä, miksi sinun pitää olla kotirouvana? Mikset voi mennä töihin? Et halua?
Kirjoituksestasi sai ihan sen käsityksen, ettet halua erota, koska silloin sinun pitäisi mennä töihin!!
Meidän perheessämme koti ja taloustyöt tekee mieheni ansiotyönsä lomassa.Samalla kun teen työuraa hallitsen perheen taloutta ja olen perhemme tj.Voi olla että,tälläinen järjestely ei ole aivan tavanomainen mutta toimii meillä.Avioliiton alkuaikoina mieheni koki alemmuutta järjestelyistä lähinnä miesporukoissaan.Nykyään hän tuntee mielihyvää roolistaan.Tälläinen roolijako ei ole mitenkään ainutlaatuinen tuttavapiirisämme.Kannattaa harkita roolipeliä uudelleen soveltuvin osin.Kukin taipumustensa mukaan.
luettavaa.
Riippumatta siitä miten ratkotte arjen työtehtävät, nainen on joka tapauksessa erilainen kuin mies. Vaikka roolikasvatus on erilainen, niin siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään että naishormoonit tekevät naisesta erilaisen kuin mitä mieshormoonit tekevät miehestä. Vaikka päästäisiin täydelliseen tasa-arvo-ajatteluun, koskaan ei naista saada samanlaiseksi kuin mies. Jos nainen joutuu teeskentelemään miestä ja mies teeskentelemään naista niin voimillehan se ottaa ja joka ei osaa vaihtaa roolia häntä haukutaan. Jokainen ihminen on yhtä arvokas, mutta kaikki olemme siitä huolimatta erilaisia. Erilaisuus ja arvo ovat kaksi eri asiaa. Erilaisuushan on rikkautta. Jokaisella on tehtävänsä kotona ja yhteiskunnassa. Ei lääkäri korjaa automekaanikkonsa autoa siitä hyvästä että automekaanikko korjasi lääkärin auton.
Olen vaan hyväksyny tilanteen. Naisystäväni on sen tyylinen että hän mielellään istuu metsässä kannon päällä lippis aurinkovarjona, kumisaappaat jalassa, ja viiltelee puukolla kaarnalaivaa heinänkorsi suussa, sillä aikaa kun tiskaan, vaihdan lakanat ja tyhjennän roskiksen. Se vaan voi siitä hyvin ja se on riittävä tieto mulle.