Oletteko jo miettineet uudenvuoden lupauksia?
Minä lupaan löytäväni elämäni miehen vuonna 2008. =) En siis aio etsiä häntä vaan löytää! Siinä on vissi ero.
Päättelin tässä, että kun kerran se elämän mies ei ole tähän ikään mennessä noin vain tupsahtanut joku kaunis päivä eteeni, niin nyt on aika löytää hänet itse. Muuten menee toinen mokoma aika ja löydän itseni mummoiässä ilman miestä.
Minä lupaan löytäväni elämäni miehen vuonna 2008. =) En siis aio etsiä häntä vaan löytää! Siinä on vissi ero.
Päättelin tässä, että kun kerran se elämän mies ei ole tähän ikään mennessä noin vain tupsahtanut joku kaunis päivä eteeni, niin nyt on aika löytää hänet itse. Muuten menee toinen mokoma aika ja löydän itseni mummoiässä ilman miestä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
tältä palstalta elämäni naisen. Vuh!
Nojoo, treenaan taas itseni vähän parempaan kuntoon ja lihotan aivosolujani, jotka ovat olleet viime aikoina aliruokittuja.
Täällä näyttäis olevankin ihan mukiinmeneviä naisia. Miehistä en niin sanois samaa... ;D
Kyllähän niitä tulisia rakastumisia sattuu myös vanhainkodeissa ;)
ennen vanhainkotia. Siitä tämä kiire. :)
Minä yritän vältellä katteettomia lupauksia.
Mielenkiintoinen tuo ajatelmasi löytämisestä etsimisen sijaan. Sen minäkin uskon, ettei sen enempää itseään kuin ketään muutakaan ei saa väkisin ihastumaan. Siltikin minä suhtaudun löytämiseen ilman etsimistä vähän skeptisesti. Minusta kun se kuulostaa ihmisten perisynniltä, passiivisuudelta.
on aktiivista, jos tietää mitä haluaa ja on tarvittavat kyvyt. Moni etsii ja etsii eikä koskaan löydä. Mitäs iloa siinä on?
En olekaan ennen kuullut aktiivisesta löytämisestä, mutta ehkä se toimii. Kerrohan sitten kun on tärpännyt.
Jospa ne ikuiset etsijät etsivät jotain sellaista, mitä ei olekaan tai ainakaan omat rahkeet eivät riitä. Ja voihan olla, etteivät he sen löydyttyäkään osaa hoitaa hommaa kotiin.
Lörinäksihän nuo on aina menneet. Aloittaminen on jäänyt aloittelun tasolle ja lopettaminen toistuvaksi. Jos vaikka lupais tällä kertaa että sinkkuilu se vaan jatkuu. Mitenkähän käy?
sä tuota tapaa. Katotaan miten käy.
Mistä tiedät löytäneesi Sen? Mitä ajattelit asialle tehdä? Mitä, jos löydät, mutta et tunnistakaan? Mitä, jos et olekaan Sille Se?
Viimeisimpään on helpointa vastata: en usko miehen olevan Sen, jos minä en ole Sille Se. Sehän on jo mahdotonta.
Mistä tiedän löytäneeni Sen... antamalla mahdollisuuden Sille, jos hän ei ole ei-Se. Ei-Se on suhteellisen helppo tunnistaa ja suhteellisen nopeastikin.
Mitä ajattelin asialle tehdä? Siis sitten kun löydän Sen, niin sanon Sille, että Sä oot Se. =)
Mitä, jos löydän, mutten tunnistakaan... paha juttu jos noin kävisi. Enpä usko että niin käy, koska kyllä Sen tunnistaa jossakin vaiheessa, kun antaa Sille mahdollisuuden.
Aukotonta logiikaa, täytyy myöntää. Mutta ajatteles, jos Sitä ei olekaan tai Se on sattunutkin syntymään jonnekin hevon kuuseen Puerto Ricoon tms? Tällöin paikalliset Ne olisivatkin ei-Niitä ja eläisit loppuelämäsi auvossa tietämättäsi ei-Sen kanssa. Tai hitto, jos Niitä onkin useampia jokaiselle ja sattuukin löytämään kolme kpl Niitä samanaikaisesti? Hitto, mikä sotku :S
ei löydy 50km säteellä, niin sitten saa olla löytymättä. :) Jos Sitä ei olekaan, niin sille ei vois sitten mitään. Mä en kyllä usko, että mä niin erikoisen ainutkertainen olen, etteikö mulle löytyisi yhtä sopivaa ihmistä miljardien joukosta.
Puerto Ricossa olis kyllä kiva mennä käymään ja eihän sitä tiedä keneen siellä törmäisi. En mä usko että toi on se juttu. Kyllä jokaiselle löytyy lähiympäristöstään Se tai sitten kohtalo ajaa toiselta maapallon puoliskolta Sen sun luokse tai sut Sen luokse. Ja uskon tosiaankin, että Niitä on monia. Saavat tulla yhtä aikaakin, kyllä mä osaan tehdä valintoja.
" Mä en kyllä usko, että mä niin erikoisen ainutkertainen olen, etteikö mulle löytyisi yhtä sopivaa ihmistä miljardien joukosta."
1 `sopiva` ei ole sama kuin Se. Lipesit aiheesta, tai sitten romutin Romattisen puolesi:)
Niin, niitä sopivia voi löytyä 50 kilometrin säteellä useampikin, mutta entä Se? Itselläni ei olisi mitään sitä vastaan, jos Niitä olisikin useampi ja kaikki tulisivat yht'aikaa. Sivistyneellä miehellä pitää olla 5 vaimoa, olen antanut isojen tyttöjen kertoa itselleni.
täytyyhän siinä sitä ikuista kemiaa ja sielujen sympatiaakin olla. =) Ei se muuten ole sopiva.
Missäänhän ei ole sanottu, että Se olisi sopiva. Siis niinkuin pidempää parisuhdetta ja keinustuoleja ajatellen. Sopiva voi olla passeli arkiseen paskaan, mutta Se taas omiaan tekemään arjesta juhlan ja sohjoisesta kadusta ruusujen terälehdillä peitetyn aamuauringon säteissä välkehtivän kedon. Kerro sitten ;)
Se on Se, jonka kanssa viittii elää arkea. Arki on hyvä juttu, ja hyi helvetti mitään ruusun terälehtiä. Juhlia mä voin sitten vaikka ihan tyttöporukalla kunnolla vetää perseet olalle ja sitä rataa. ;)
Eiku se Arki on sitä, kun tiskatessasi tiu'ut soivat ja perhoset tanssivat saparoillasi, aurinko paistaa polttamatta suoraan silmiisi saaden ne sädehtimään Odotuksesta ja Sen imuroidessa ruusun terälehtiä eteisestä keijut pomppivat nurkista karkuun maailman sykkiessä sydämentenne tahtiin. Tyttöporukassa pelkkää oksentelua, kännistä sekoilua uskoutumisineen ja rivoja puheita. Hyihyi.
arki on kyllä aika perseestä, joten Sen kanssa arkikin voi olla hauskaa, ainakin suurimman osan aikaa. Noi kukkaisketojuttusi eivät kuulosta kovinkaan hauskilta.
No sitä juuri tarkoitin, että se arkikin on juhlaa, jos sen jakaa oikean ihmisen kanssa. Tiskaaminenkin voi olla helvetin makeeta touhua, jos sen tekee Sen kanssa. Eli ihmisen, jonka kanssa arki ei ole arkea, yhdessä olo pelkkää hengailua, vaan ikuinen alati muuttuva seikkailu. Tavallaan. Eli sellainen henkinen jutska kahden ihmisen välillä, joka ruokkii itseään tai toisiaan tai ristiin tai poikittain tai miten päin vain. Tiedät varmaan, mitä tarkoitan. Ja kukkavoima elää prkl! :)
liian imeläksi ala. ;)
Miksei Se sitten olisi sopiva pidemmällä tähtäyksellä? Se on aina sopiva tai kyse ei ole Siitä.
Mulle riittää se, että arki on edes siedettävää. =)
Mitään imelä, kun Realisti ;)
"Mulle riittää se, että arki on edes siedettävää"
Joo. Sinkkuna arki on Siedettävä. Ei kahnauksia tiskivuoroista, ei tappelua rahasta, ruokavaliosta, tv>:n katselusta, musiikin kuuntelusta/soittamisesta, ei turhia kyräilyjä (mitätoimeinaatollamissäsemeneemiksenmäkelpaamitävittuanytmikseisesoittanutettäeipääsejnejnejne), ei turhia paineita mistään, ei huippuhetkiä, mutta ei toisaalta pohjiakaan, eli tasaisen rauhallista Siedettävää. Ota tai jätä:)
ja Se Mies, joka tekee siitä vieläkin siedettävämmän on täyttä kultaa. Mies, joka tekee siitä vähemmän siedettävän on täyttä pas... Se ero on Sillä ja sillä. ;)
Kuka trahansa mies, joka rikkoo sun rutiinit, on Täyttä Kultaa hetken aikaa, ainakin. Kuka sitä pidemmälle...onnea vain siihen Valintaan ;)
Ei mun arki nyt niin piinaavaa rutiinia ole, että kuka tahansa siitä siedettävämmän tekisi. Yrittäjiä on kyllä ollut, mutta kun tähän ikään mennessä on kertynyt tuota itsetuntemusta ja miesten tuntemusta, niin eihän sitä kuule helposta hätkähdä tai ihastua prätkähdä enää laisinkaan. Mutta kiitos vaan, onnea tarvitaan, jokainen. :)
Jos sulle riittä vain se, että toinen tekee siitä arjesta siedettävämpää, niin...? Mihin Se jäi...?:(
Tää ikuinen romantikko huolestuu täällä sun Valinnoista, kuule, jo etukäteen :)
Ei kukaan muu kuin Se voi tehdä mun arjesta vielä siedettävämpää. Kuka tahansa muu tekis siitä helvetillistä painajaista vaan. :)
Lupaan elää olosuhteisiin nähden mahdollisimman ekologisesti..
Lupaan edelleen uskoa kaikkeen hyvään elämässä ja ihmisessä...
Lupaan, hmm, löytää elämäni miehen.., ainakin yhden heistä, toivottavasti myös pysyvimmän =P
Kyllä, näillä mennään ..
näköjään sullakin. =)
uudenvuodenlupaukseni, jonka tein jo vuosia sitten, on ollut se, etten tee mokomia. Se on ollut helppo pitää.
Vaan haluan toivottaa onnea elämäsi miehen löytämiseen. Jos kerran tiedät, mitä haluat löytää ja sinulla on siihen kyvyt, niin senhän pitäisi olla silloin suhteellisen helppoa. Olettaen tietenkin, että sellainen mies ylipäätään on olemassa. :-)
uskon että se voi olla helppoa. Täydellistä miestä ei tietenkään olekaan, niin että onhan sitä pakko vähän joustaa. =)
Kiitos, samoin onnea sulle elämään. :)
kyllä se voi olla. Rohkenen ennustaa, että elämäsi mies tulee ilahtumaan löytäessäsi hänet. :)
Kiitos, sitä aina tarvitaan, vaikka elämäni naisen olenkin jo löytänyt. :)
yrittää löytää sen punaisen langan, joka mun elämästäni nyt hiukan tuntuu olevan kadoksissa.
Ehkä sitten oon taas askelta lähempänä sitä suurta mysteeriä elämäni tarkoituksesta.
punainen lanka on hyvä pitää mielessä ja edetä sen mukaan. Jos se on kadoksissa, niin kannattaa katsoa vaikkapa Punainen lanka -ohjelmaa telkusta. ;)
sen keksit...
Jos on omat langat hukassa, niin voi lainata vieraita lankoja:D
Mielikuvitus kai vaan rajana, miten sitä ohjetta voi soveltaa omaan elämäänsä, mut tavoitehan olis aina pistää hiukan paremmaks kun naapurilla...;D hiukan pidempi ja punaisempi tarvii ehdottomasti olla.