Kas niin, Uuden Vuoden kunniaksi versio 1.3 kirjeestä Yhdistyneille Kansakunnille.
Kiitokset jälleen asiantunteville muokkaajille, erityisesti Justiinalle. Koska tässä jonkinlaisella ohjaajan pallilla istutaan, olen miettinyt kovastikin ehdotettuja ilmaisuja ja muutoksia. Olen valinnut niistä osuvimmat ja laatinut nyt siis Director's Cut -version. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että ellei mitään perustavaalaatua olevaa asiavirhettä löydy, muokkaustoiminta voidaan katkaista ja alkaa toimia kirjeen saattamiseksi eteenpäin.
Wiki-keskustelussa puhuttiin ytimekkyyden ja tunteilemattomuuden puolesta. Voimme kuitenkin huoletta odottaa, että älykkäät ihmiset, joiden tehtävänä on ihmisoikeuksien puolustaminen, jaksavat keskittyä hieman pitempiinkin kuin seitsemän-päivää-pituisiin teksteihin. Tunteellisia vuodatuksia taas tässä kirjeessä ei esiinny, vaan se keskittyy faktoihin. Jos tässä kuvaillaan lyhyesti nykyisten toimien aiheuttamia tunnereaktioita, ne kuuluvat inhimilliseen elämään ja ovat siis osaltaan myös faktoja.
Arvoisat Naiset ja Herrat. Kirjeen versio 1.3:
---
YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTOLLE TIEDOKSI:
SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET
YK:n uuden ihmisoikeusneuvoston on tarkoitus arvioida Suomen ihmisoikeustilanne helmikuussa 2008. Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa neuvoston tietoon ja arvioitaviksi.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä
-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu
seuraa rangaistus.
LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakiin kirjattua elinkeinovapautta.
TOIMINNAN ESITTELY
Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.
Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.
Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.
Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.
Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.
Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.
Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia.
Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.
Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä. Pahimmillaan tukien välittömästä maksatuksesta riippuvainen, jo ennestään varaton työtön joutuu tulemaan toimeen yli kaksi kuukautta täysin rahatta.
Tämä työvoimatoimistojen sisäinen valvontajärjestelmä toteaa lähes poikkeuksetta toimineensa itse oikein. Vasta saadun lausunnon jälkeen työtön voi lähteä ajamaan asiaansa oikeusteitse ja hakea toimeentulotukea. Hakemuksen käsittelyaika voi venyä jälleen moniin viikkoihin.
Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.
Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.
On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.
Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.
SANANVAPAUS
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.
SEURAUKSIA
-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Työvoima- ja sosiaalitoimistoissa on jouduttu turvautumaan jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset, kuten vähän aikaa sitten tapahtunut puukotus, uutisoidaan.
-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.
-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.
TÄSTÄ KIRJEESTÄ
Tätä kirjettä on muokattu kuukauden ajan avoimessa ja laajaltiseuratussa nettipalvelussa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös toivoimatoimistosta itsestään.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.
Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.
Kiitokset jälleen asiantunteville muokkaajille, erityisesti Justiinalle. Koska tässä jonkinlaisella ohjaajan pallilla istutaan, olen miettinyt kovastikin ehdotettuja ilmaisuja ja muutoksia. Olen valinnut niistä osuvimmat ja laatinut nyt siis Director's Cut -version. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että ellei mitään perustavaalaatua olevaa asiavirhettä löydy, muokkaustoiminta voidaan katkaista ja alkaa toimia kirjeen saattamiseksi eteenpäin.
Wiki-keskustelussa puhuttiin ytimekkyyden ja tunteilemattomuuden puolesta. Voimme kuitenkin huoletta odottaa, että älykkäät ihmiset, joiden tehtävänä on ihmisoikeuksien puolustaminen, jaksavat keskittyä hieman pitempiinkin kuin seitsemän-päivää-pituisiin teksteihin. Tunteellisia vuodatuksia taas tässä kirjeessä ei esiinny, vaan se keskittyy faktoihin. Jos tässä kuvaillaan lyhyesti nykyisten toimien aiheuttamia tunnereaktioita, ne kuuluvat inhimilliseen elämään ja ovat siis osaltaan myös faktoja.
Arvoisat Naiset ja Herrat. Kirjeen versio 1.3:
---
YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTOLLE TIEDOKSI:
SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET
YK:n uuden ihmisoikeusneuvoston on tarkoitus arvioida Suomen ihmisoikeustilanne helmikuussa 2008. Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa neuvoston tietoon ja arvioitaviksi.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä
-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu
seuraa rangaistus.
LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakiin kirjattua elinkeinovapautta.
TOIMINNAN ESITTELY
Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.
Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.
Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.
Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.
Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.
Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.
Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia.
Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.
Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä. Pahimmillaan tukien välittömästä maksatuksesta riippuvainen, jo ennestään varaton työtön joutuu tulemaan toimeen yli kaksi kuukautta täysin rahatta.
Tämä työvoimatoimistojen sisäinen valvontajärjestelmä toteaa lähes poikkeuksetta toimineensa itse oikein. Vasta saadun lausunnon jälkeen työtön voi lähteä ajamaan asiaansa oikeusteitse ja hakea toimeentulotukea. Hakemuksen käsittelyaika voi venyä jälleen moniin viikkoihin.
Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.
Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.
On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.
Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.
SANANVAPAUS
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.
SEURAUKSIA
-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Työvoima- ja sosiaalitoimistoissa on jouduttu turvautumaan jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset, kuten vähän aikaa sitten tapahtunut puukotus, uutisoidaan.
-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.
-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.
TÄSTÄ KIRJEESTÄ
Tätä kirjettä on muokattu kuukauden ajan avoimessa ja laajaltiseuratussa nettipalvelussa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös toivoimatoimistosta itsestään.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.
Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.
Vastaukset 11
Vanhimmat
hupattelusi tuon kirjeesi kanssa.Varmaan kuolevat nauruun YK:ssa saatuaan sepustuksesi.Siitä se vasta soppa syntyy.Tulee kauppasaarrot ja erottaminen yhteisöstä.
Unohda koko juttu!
julistaa samanlaiseen kauppasaartoon ja kansainväliseen boikottiin kuin esim. Iran koska täällä rikotaan törkeästi kansainvälisiä lakeja sallimalla valtion ja hallituksen siunauksella pitää ihmisiä orjatöissä. Meno on samanlaista kuin Kiinassa, jossa ihmisiä tuomitaan pakkotyöhön tekaistuilla syytöksillä.
Oot tekaistu pellehermanni ja sut karkoitetaan Pohjois-Koreaan seksiorjaksi pakkotyöhön.
Jos joku suunnittelee kirjettä ja on päässyt noinkin pitkälle, niin se on HIENO JUTTU.
Suunnitteleehan ne eduskunnassakin nöyryytys, päähän potkin yms työttömyyden ylläpitoon liittyviä lakeja. Eikä kukaan sano nille, että lopettakaa jo. Ja jos sanoisikin, niin ei ne lopettaisi saatika kuuntelesi.
että tuo kirje saatetaan sen tahon tietoon, jolle se on tarkoitettukin.
niiden 600 000:nen psta
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/08_tyollisyyskatsaukset/08_2006/TAMMI06.pdf
Haans
Kusettajat on saatava tuomiolle. V. 2008 olkoon se!
On todella upeata, että jaksat nähdä vaivaa tämän asian puolesta.
...Wiki-keskustelussa puhuttiin ytimekkyyden ja tunteilemattomuuden puolesta...
Minusta tämä kirje on ytimekäs ja tunteilematon. Tässähän on vain asiat selitetty, niin kuin ne ovat.
Kirjettä ei voi tehdä liian tiiviiksi ymmärrettävyyden kärsimättä. Tässähän esitetään asioita sellaisille henkilöille, joilla ei ole juurikaan tietoa Suomen työttömyysturvasta. Siksi kirjeen täytyy olla riittävän selkeä ja perusteellinen.
Jos tästä tunteilla pelaava olisi tarkoitus tehdä, niin muutosehdotukseni olisivat ihan toisenlaisia...
Tietäisin paljonkin itkettäviä asioita tähän.
Itse olen poistunut alalta siksi, etten kestänyt sitä, miten työttömiä kohdellaan. Ahdistukseni työssä oli jatkuvaa, olin jatkuvasti ristiriidassa moraaliarvojeni kanssa. Niinpä hyppäsin keskipalkkaisesta hommasta tyhjän päälle. Se oli ainut mahdollinen ratkaisu minulle.
Yleisesti ottaen kokonaisuuden karmivuutta ei taideta tajuta. Yksittäistapauksesta ei saa mitään kuvaa tilanteesta, mutta kun 'karmiviin' tapauksiin törmää jatkuvasti, niin käsitys kokonaisuudesta muuttuu.
Työttömyyspalstoilla ei taatusti ole kirjoitettu karmivimpia tarinoita. Ei sellaisen keskushenkilö enää jaksa eikä kykene netin keskustelupalstoilla tilannettaan esittelemään.
Puuttuisin vielä yhteen kirjoituksen kohtaan.
---Tämä työvoimatoimistojen sisäinen valvontajärjestelmä toteaa lähes poikkeuksetta toimineensa itse oikein. Vasta saadun lausunnon jälkeen työtön voi lähteä ajamaan asiaansa oikeusteitse ja hakea toimeentulotukea. Hakemuksen käsittelyaika voi venyä jälleen moniin viikkoihin.---
Tuo kohta ei ole ihan oikein.
Viitannet tuolla työvoimatoimistojen sisäisellä valvontajärjestelmällä työvoimatoimikuntaan. Ei kyse ole valvontajärjestelmästä, vaan työvoimatoimikunta on osa työkkärin päätöksentekojärjestelmää.
Toisin sanoen laintasoisesti on päätetty tietyt asiat, jotka työkkärin virkailija voi ratkaista. Muut asiat työkkärin virkailijan täytyy siirtää työvoimatoimikuntien ratkaistavaksi. Työvoimatoimikunnan tehtävänä ei siis ole valvoa virkailijan toiminnan oikeellisuutta. Sen vuoksi kai virkailija voi ihan hulvattomasti työttömyystuen maksatuksen keskeyttääkin.
Kun kyse on virkailija arvion mukaan sellaisesta asiasta, josta voisi tulla joko karenssi, rangaistustyössäoloehto tai työttömyyskorvauksen evääminen toistaiseksi, virkailija siis siirtää asian ratkaistavaksi työvoimatoimikuntaan ja tekee rutiiniasiana työttömyyskorvauksen keskeytysilmoituksen maksajalle.
Työvoimatoimikunnat ratkaisevat siis kaikki sellaiset asiat, joissa evätään jotain. Poikkeuksen tästä muodostaa tilanne, jossa työtön on unohtanut työnhaun uusimisen.
Työvoimatoimikunta ei siis ole valvontaelin vaan työkkärin organisaatioon kuuluva päättävä elin.
Kappaletta sisältö voisi olla ehkä jotain tuollaista:
***Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa työttömän antamasta selvityksestä huolimatta työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.
Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.
Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.
Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.***
...Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen...
Tuosta sen verran, että tuontyyppiset jutut eivät ole mitenkään harvinaisia. Pahimmillaan työkkärin virkailija voi hankkia työttömälle sanktion, kun kokee työttömän väärillä sanavalinnoilla uhmaavan itseään...
>On todella upeata, että jaksat nähdä vaivaa tämän asian puolesta.
Aivan samat sanat sinnepäin. Apusi, asiantuntemuksesi ja jaksamisesi on ollut korvaamattoman arvokasta. Suurkiitokset siitä!
Työelämän oikeudenmukaisuus on jostain syystä ollut aina minulle erittäin tärkeää. Olen itse saanut nauttia hyvistä ja reiluista työoloista, ja tiedän miten ensiarvoista se on sekä hyvälle työn laadulle että tekijän hyvinvoinnille. Laajemmin on kyse koko yhteiskuntamme toimivuudesta. Siksi heti kun kuulin näistä uusista tyyleistä pitkälti yli kaksi vuotta sitten - silloin ne olivat vielä suunnitteluasteella - koin tyrmistystä.
Asiaa tiiviisti seuranneena, tutkineena ja monia ihmisiä tavanneena voin sanoa, että minulla on haihattelematon kokonaiskuva tilanteesta. En epäile, etteikö omasi olisi vielä tarkempi, yksityiskohtaisempi ja traagisempi.
Koko työelämäämme ollaan nyt mullistamassa kestämättömään tilaan. Menetämme valtavan määrän potentiaalia näillä uusjärjestelmillä, joita eräs akateemikko kutsui Helsingin Sanomissa jo fasistisiksi. Ilmaus ei mielestäni enää ole liioiteltu. Nämä hallituksen puolelta niin hehkutetut Suomen tulevaisuuden menestystekijät, luovuus ja innovatiivisuuskin, tuhotaan tehokkaimmin pakkojärjestelmissä.
Jos asioita hoitamassa olisi "Justiinoita", hommat rullaisivat varmasti juuri niin hyvin, kuin valtiovalta yhä epätoivoisemmin yrittää antaa ymmärtää. Nyt todellisuus on täydellinen irvikuva siitä, millaiseksi se hallintomme puolelta maalaillaan.
Onneksi kansalaiset alkavat havahtua, ja hallituksemme uskottavuus lienee nyt historiamme alhaisimpia.
Tein ehdottamasi muutokset. Jokohan versio 1.4 mahtaa olla se lopullinen.
---
YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTOLLE TIEDOKSI:
SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET
YK:n uuden ihmisoikeusneuvoston on tarkoitus arvioida Suomen ihmisoikeustilanne helmikuussa 2008. Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa neuvoston tietoon ja arvioitaviksi.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä
-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu
seuraa rangaistus.
LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakiin kirjattua elinkeinovapautta.
TOIMINNAN ESITTELY
Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.
Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.
Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.
Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.
Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.
Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.
Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia.
Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.
Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.
Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.
Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.
Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.
Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.
Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.
Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.
On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.
Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.
SANANVAPAUS
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.
SEURAUKSIA
-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Työvoima- ja sosiaalitoimistoissa on jouduttu turvautumaan jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset, kuten vähän aikaa sitten tapahtunut puukotus, uutisoidaan.
-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.
-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.
TÄSTÄ KIRJEESTÄ
Tätä kirjettä on muokattu kuukauden ajan avoimessa ja laajaltiseuratussa nettipalvelussa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.
Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.
...Asiaa tiiviisti seuranneena, tutkineena ja monia ihmisiä tavanneena voin sanoa, että minulla on haihattelematon kokonaiskuva tilanteesta...
En ole tuota epäillytkään. Onhan se näkynyt tuosta kirjoituksesta, että olet asiaan hyvin perehtynyt ja osaat esittää asian hyvin. Siksi kai tämä kirjoitus on minua paljon innostanutkin.
Olen ottanut aktiivisesti osaa, koska aivan ilmeisesti tietomme asiasta pohjautuvat vähän erilaisiin juttuihin ja kai koulutuksemmekin taitaa poiketa toisistaan.
...En epäile, etteikö omasi olisi vielä tarkempi, yksityiskohtaisempi ja traagisempi...
En ole pyrkinyt osoittamaan mitään erinomaista tietämystä. Työskentelin vain vuosia alalla ja se oli aika raju kokemus aina välillä. Ei omakohtaisesti, vaan sen vuoksi, mitä suomalaiset työttömät joutuvat kokemaan ja minkälaista kohtelua saavat - myös viranomaisten taholta.
Olen ajatellut, että tietoni voisi olla rikkana rokassa. Yleensähän virkamiehet eivät taida työhönsä liittyviä asioita paljon kommentoida.
Virkamiesten piirissä taitaa olla kai vielä Venäjän vallan alaisuudesta periytyvä vahva vaitiolon kulttuuri ja onhan virkamiehillä tietysti vaitiolovelvollisuus, jonka ilmeisesti jotkut tulkitsevat niin, että systeemin epäkohdistakin pitää vaieta. Ja niinpähän se taitaa olla, että ellet vaikene, ei virkauraakaan synny. Savustuskeinoja kyllä riittää.
Minä olen aina tulkinnut vaitiolovelvollisuuden niin, että tiettyyn asiakkaaseen yhdistettävissä olevista asioista ei voi kertoa, sen sijaan viranomaistoiminnasta noin yleisesti kyllä. Muutenhan päätyisimme mahdollistamaan mielivallan. Vaikka työttömien suuntaanhan mielivalta kyllä taitaakin rehottaa... Vaikeneminen edesauttaa tuollaista.
Minulla ei myöskään ole mitään menetettävää. En ole enää virkamies, ja asiani ovat kunnossa. Toki olen tehnyt joitakin aika siekailemattomia ratkaisuja elämässäni - taidan olla vähän donquijote-tyyppi, mutta ratkaisuni olen tehnyt harkiten, en pakkotilassa.
...Koko työelämäämme ollaan nyt mullistamassa kestämättömään tilaan. Menetämme valtavan määrän potentiaalia näillä uusjärjestelmillä...
...Nämä hallituksen puolelta niin hehkutetut Suomen tulevaisuuden menestystekijät, luovuus ja innovatiivisuuskin, tuhotaan tehokkaimmin pakkojärjestelmissä...
Tuossa olen täysin samaa mieltä ja olen samalta pohjalta pohdiskellut asiaa. Suunnaton määrä ihmisiä suorastaan tuhotaan, niin heidän kykynsä kuin äärimmilleen heidän elämänsäkin. Moni työtön elää vuosia lyhyemmän elämän kuin mitä eläisi, jos ei työtön olisi.
Joskus vielä tätä aikakautta ajatellaan vähän samoin kuin mitä me nyt ajattelemme Keskiajan noitavainoista, jos ei sitten inhimillisyys kokonaan maailmasta katoa. Pahalta tosin näyttää. Mutta sinunkaltaisissasi on toivo.
Luin ajatuksella (jos se flunssaisena on ylipäänsä mahdollista) kirjoituksesi läpi. En löytänyt sieltä enää mitään, mihin olisin tuntenut tarvetta puuttua - muuta kuin yhden sellaisen kirjoitusvirheen, joka ehkä on vielä syytä korjata. Tekstissä lukee ihmisoikeusistuin. Senhän pitäisi tietysti kuulua Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
Todella hieno kirjoitus. Ja todella upeaa sinulta, että olet sen laatinut ja viet eteenpäin. Kiitos!
"Suomi hyvä maa, paras meille Suomalaisille", ei änkyrä kommarille!
Itsenäinen Suomi 90 v,
Vapaussoturin valloituslaulu:
http://www.youtube.com/watch?v=tBlWfpK0Nb0&feature=related
kun sä kuuntelet noita marssilauluja, niin kosketteletko sä samalla itseäsi?
Kirje on hyvä ja asiallinen. Tehkää vain pikainen käännöstyö ja postittakaa kirje. Jos sisällössä ja väittämissä on pieniä asiavirheitä, niin ne tulee kyllä aikanaan selvitetyiksi.
Nyt vain on pikaisesti suoritettava asia loppuun.
Uskon kirjeen osaltaan parantavan Suomen työttömien asemaa.