Avioliittoa takana 23 vuotta ja nyt ero vireillä minun tahdostani. Mies ei millään luovuta, terrorisoi jatkuvasti puhelimitse ja uhkaa tulla tänne, ei suostu luovuttamaan avainta. Pelkää ilmeisesti, että löydän uuden ja paremman. Lapset 15 ja 19 v ja silti mies uhkailee, että mikäli käyn ulkona ja jätän lapset "heitteille" kotiin, hän vie lapset minulta. Tulen hulluksi kohta, hän ei vaan jätä minua rauhaan. Ollaan asuttu eri osoitteissa jo muutama kuukausi mutta tätä terrorisointia vaan jatkuu. Onko kenelläkään tietoa, voinko esim. hakea lähestymiskieltoa pelkästään tuon puhelimitse tapahtuvan uhkailun vuoksi?
jättäisi jo rauhaan...
lopullista eroa odottava
3666
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan kuin itsellä. Samat oli uhkaukset. Mutta eipä niitä lopettanut lopullinen erokaan.
Neljä vuotta on kulunut erosta ja yhä ex häirköi osittain, vaikka kuinka hänelle on lakia luettu ja määräyksiä. Ei niitä ota vastaan, kävelee niiden yli.
Säilytä tekstarit ja ota todistajat tapahtumiin (aikuisia). Hanki lakimies itellesi. Hän tietää mitätehdä. Jos mies ekasta kirjeestä asetu, kyllä lakimies keinot löytää.
Lapsia on turha käyttää välineinä, sillä ovat jo isoja ja heitä kuullaan / saavat tehdä omat ratkaisunsa tapaamisista.
Tilaa aika perheneuvolaan. Ehkä he osaavat selvittää exällesi, miten tuhoisaa tuo on. Jos pää ihan sekaisin, otteet vaan kovenee.
No, minun ex on edelleen vaarallinen.... Syyti uhkauksia tehdä meille jotain. Tämä ei siis lohduta.
Missä sun oma tahtos on? Ja ton ikäiset lapset osaa jo itse päättää olemisestaan.
ja tarkemmin kotirauhan rikkomiseksi.
Jos vaik riittäis, että se kotikylän konstu soittaa ja ilmoittaa, että ilmoitus tehty. Saattaapa hyvin riittää ja häirintä loppuu...
..tai sitten yltyy, ei tiedä tyyppiä.
Kuitenkin ns. asianomistajarikos =>voit vetää pois jos haluat. esim. jos häirintä loppuu...
poliisilaitokselle vaan
kuitenkin, ehkä lievempi kuin tuo lähestymymiskielto -eik kyl tuolla tod.näk. edes myönnetä, mututuntuma.
lykkyä