Oliko kivasti tehty?

Tyhmä akka kirjoitti:

Pari päivää ennen joulua poikaystävä pisti poikki. Olin aivan maassa.. tilannetta ei helpottanut, eikä helpota vieläkään, että isäni, ja hänen äitinsä ovat rakastavaisia. Minä olen parikymppinen, poikaystäväni hieman nuorempi. Hän vain sanoi, ettei tunnu hyvältä enää. No, ei siinä sitten mikään auttanut, sanoin, ettemme voi olla yhdessä, vain siksi että minusta tuntuu pahalta jos eroaisimme. Jouluaattona sitten vietimme oikeaa perhejoulua. Olin jo varautunut olemaan ihan vaan yksin kotona ja pistin puhelimenkin kiinni, että saan olla rauhassa. Ei mennyt kauaa, kun isäni naisensa kanssa oli kolkuttelemassa oveni takana ja sanoi, että jos en tule, pilaan kaikkien joulun. Vaivautumisen sijaan ex poikaystäväni käyttäytyikin ihan, kuin olisimme seurustelleet. Ajauduimme rakastelemaankin. Sen jälkeen söimme jouluruokaa ym ym ja tämän jälkeen hän sanoi minulle menevänsä nyt kaverinsa kanssa. Annoin hänelle hyvää hyvyyttäni rahaakin, kun omansa oli ihan loppu. Siitä meni pari päivää, hän ei ottanut yhteyttä, kunnes eräänä aamuna krapulassa kirjoitti, että haluaa tulla N***imaan minua. Olin aivan ällikällä lyöty, mutta päästin hänet kotiini. Siitä meni taas monta päivää tähän päivään saakka, kun hän seuraavaksi soitti ja pyysi heille. Sanoin voivani tullakin sen jälkeen, kun olin ensin yhden (miespuolisen) kaverini kanssa kahvilla. Kun olin matkalla sinne, tuli yks kaks viesti, että "Älä tule tänne". No en tietenkään kuunnellut, koska olin jo matkalla. Ajattelin etten sentään sillä viisiin ala toisen pillin mukaan tanssia. Kun pääsin heille, hän oli oikea äkäpussi. Olin ihan suu auki. Meillä ei ollut minkäänlaista riitaa takana. Kuulemma minulla on ´salaliitto` hänen äitinsä kanssa ja mustamaalaan hänen kaveriaan ja yritän kääntää ihmisiä häntä vastaan. Sitten hän vielä sanoi, että miksi kirjoitan hänelle niin paljon kaikenlaisia hölmöjä tekstiviestejä. Myönnän, että olen lähettänyt muutamia viestejä yön pimeinpinä tunteina kun on ollut oikein paha mieli. (hän ei ole vastannut tai jos on niin yhdellä tai kahdella sanalla). Lopuksi hän vielä sanoi, että hän lähtee nyt kaverinsa kanssa menemään ja lisäsi ivalliseen sävyyn että hän on nyt niin onnellinen kun on saanut tulla ja mennä miten lystää. Ikinä en ole sitä häneltä kieltänyt. Päin vastoin, kehottanut menemään kavereiden kanssa silloin tällöin, kun on meinannut kotiin juuttua. Vasta sitten hän lopetti kun näki kyynelten valuvan poskilleni, tuli viereeni ja halasi, sekä pyysi anteeksi. Oli kuulemma vaan kiukkuinen kun olin ollut kahvilla toisen miehen kanssa. Tämän jälkeen hän paineli ovesta ulos ja pyysi että odotan häntä, kunnes hän tulee kotiin. En kuitenkaan odottanut vaan tulin kotiin. Jos mahdollista, vähän enemmän vielä rikki ja pää särkien itkun pidättämisestä. Tunnen itseni tyhmäksi. Siis oikeen vaan tosi tyhmäksi ja naiiviksi.. Voimia kaikille. Koitetaan jaksaa

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä