Koska täällä keskustelupalstalla on varsin erikoisia käsityksiä siitä, kuinka ja kenenkä toimesta maataloustukia on aloitettu maksamaan. Kunniaa on tästä järjestelmästä siirretty milloin millekin järjestölle, nyt on aika siis valaista tätäkin historiaa. Suomalaisten maanviljelijöiden vaatimuksesta luotiin tullitariffijärjestelmä vuonna 1919, jota sitten myöhemmin nostettiin. Suojatullit olivatkin sittemmin voimassa ja Suomalaiset olivat leipäviljan suhteen lähes omavaraisia jo vuonna 1929.
MTK.n ansiosta Suomeen saatiin myös ns. kilpailuvapaa tilanne, pyrittiin siis siihen, ettei viljan tuottajien tarvitsisi kilpailla keskenään -keinona hintatakuu. Painostuskeinoina olivat silloin ainakin kolme tuottaja- ja luovuttajalakkoa, lakot olivat ennen vuotta 1950. Viljan hinta saatiinkin näillä toimenpiteillä nousemaan ja tukiverkosto luotua. Näin maanviljely tuli kohtalaisen kannattavaksi toiminnaksi. Koska kilpailua ei ollut ja tuottavuus kasvoi ja syntyi luonnollisesti ylituotanto tilanne. Viljan hintavaihtelujen varalta perustettiin valtioon siiloja, jotka purettiin vasta EU.n liittymisen jälkeen.
Mikäli ajatellaan tavallista kuluttajaa, hänen kannaltaan järkevintä talouspolitiikkaa olisi ollut se, että ostetaan vilja sieltä, mistä sitä on edullisesti saatavissa, näin, vaikkakin hintaheilahtelut olisivatkin olleet suuria.
Miksi sitten Suomessa varsin pitkään oli protektionismi vallalla. Syynä on tietenkin keskustapuolueen pitkä hallituskausi ja myös se, että MTK ja Keskusta ovat selvästi kytköksissä toisiinsa. Koska Suomeen ei tuontiviljaa saanut tuoda, viljan hinnoittelu olisi ollut täysin mielivaltaista, siksi hinnanmuodostusta oli syytä ryhtyä valvomaan. Näin saatiin aikaiseksi mielenkiintoinen talouspoliittinen tilanne. Viljan hinnan ei sallittu nousta koska, jos muualla olisi hinta ollut merkittävästi matalampi. Viljaa oltaisi ryhdytty tuomaan, joko salakuljettaen tai avoimesti, tällöin palkansaajien vaatimuksesta. Viljan hinnan alhaalla pitämiseksi oli tukiaisia maksettava viljelijöille.
Keskustapuolueen pitkä hallituskausi aiheutti sen, että maanviljelijöiden tulotasoa nostettiin mitä eriskummallisimmilla tukimuodoilla. Keskustan kuuluisa ns. "iltalypsypolitiikka" piti tästä huolen. Sosiaalisia uudistuksia tehdessä, keskustapuolueen kannatus hankittiin maataloustukien lisäämisellä.
Maataloustukien historia
18
3660
Vastaukset
- Aquavitixin
Rooman keisari tarjosi kaupunkien joutoväelle ilmaista leipää ja sirkushuveja.
Kaupunkien joutoväen elättämisestä tässä on kyse kun puhutaan maataloustuesta.
Keisari tuki maataloutta, jotta maajussit olisivat viljelleet yli tarpeidensa ja lisänneet maataloustuotantoa josta keisari vielä maksoi hyvin. Kaupunkien joutoväelle ei ruoka maksanut näin mitään. Se oli subventoitua kuten nykäänkin.
Maataloustuet eivät ole mikään suomalainen keksintö. - myöskään
unohtaa, että yksi suurimmista syistä maataloustukien alkamiseen ja jatkumiseen on sak ja demut...
viiskytluvulla ne vaatimalla vaativat jusseille tukeja, että duunareilla olisi ollut varaa ostaa ruokansa..
on onni näin maajussien kannalta, että iltalypsyä harrastettiin, muutenhan suurin osa sosiaalisista uudistuksista olisi koskenut vain duunareita...- uudistukset
ovat aina koskeneet kaikkia kansalaisia. Iltalypsyjen takia niistä on vain tullut kohtuuttoman kalliita. Maajussien kannalta se tietenkin on ollut onni, hehän ovat siten saaneet sosiaalista tukea myös viljelemisestä...
Olipa hyvä, että joku muukin täällä valaisee maataloustukijärjestelmän syntyä sellaisena kuin se syntyi eli osana pyrkimystä protektionismiin.
Siinä kuviossa rajasuoja yhdistettynä hintatakuuhärjeetelmään olisi taannut maanviljelijöille täydellisen rahastusautomaatin vailla mitään riskejä. Maataloustuki toi tähän saumaan jotain tolkkua, mutta oli lääkkeenä tietysti väärä, kun se vain vahvisti protektionismia. Pula-aikoina tällainen järjestelmä saattoi olla perusteltukin, mutta olojen parantuessa 50-luvulla sitä vain alettiin pönkittää Maalaisliiton toimesta lisää. Näin meille syntyi etuoikeutettu maatalousaatelisto, jonka toimeentulo oli aina taattu, satoi taikka paistoi, tuli kato tai sato.- oivahärkönen
... säännöstelyaikojen talouspolitiikkaa. Kaikenlaiset tullisuojat ja vienti- ja tuontisäännöstelyt vallitsivat kaikissa maissa koskien kaikkia elinkeinoelämän aloja. Suomessa, niin kuin muuallakin kuluttajia edustavat piirit, meillä erikoisesti demarit, keksivät maataloustukiaiset alentaakseen ruuan kulutushintoja. Ei niin olisi tarvinnut tehdä tilanteessa, jossa ulkomaankauppa oli täysin säännöstely. Olisi riittänyt, että maataloustulon lakisääteinen korotus olisi annettu mennä tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin.
Sinä puhut usein siitä, että tukiaiset olisivat olleet oikeutettuja pula-aikana. Sehän on järjetöntä puhetta. Ei pula-aikana tarvittu tukiaisia, pula pitää luonnostaan hinnat korkealla, piti paremminkin vain hillitä, etteivät maataloustuottajat myyneet mustassa pörssissä ylihintaan tuotteitaan. Huomaa ero: silloin piti vartioida sitä, ettei säädeltyjä tuottajahintoja ylitetty, myöhemmin piti maksaa valtion varoista tuottajille, jotta saisivat säädetyn määrän tuloja. - Niinpä niin
oivahärkönen kirjoitti:
... säännöstelyaikojen talouspolitiikkaa. Kaikenlaiset tullisuojat ja vienti- ja tuontisäännöstelyt vallitsivat kaikissa maissa koskien kaikkia elinkeinoelämän aloja. Suomessa, niin kuin muuallakin kuluttajia edustavat piirit, meillä erikoisesti demarit, keksivät maataloustukiaiset alentaakseen ruuan kulutushintoja. Ei niin olisi tarvinnut tehdä tilanteessa, jossa ulkomaankauppa oli täysin säännöstely. Olisi riittänyt, että maataloustulon lakisääteinen korotus olisi annettu mennä tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin.
Sinä puhut usein siitä, että tukiaiset olisivat olleet oikeutettuja pula-aikana. Sehän on järjetöntä puhetta. Ei pula-aikana tarvittu tukiaisia, pula pitää luonnostaan hinnat korkealla, piti paremminkin vain hillitä, etteivät maataloustuottajat myyneet mustassa pörssissä ylihintaan tuotteitaan. Huomaa ero: silloin piti vartioida sitä, ettei säädeltyjä tuottajahintoja ylitetty, myöhemmin piti maksaa valtion varoista tuottajille, jotta saisivat säädetyn määrän tuloja.Mikäli puhumme tukien historiasta, silloin ei ole missään tapauksessa turha puhua -50 ja -60 tapahtumista ja jopa aiemmista.
Maataloustukien historia alkoi jo viime vuosisadan alkupuolella, tämän järjestelmän tärkein tekijä oli kilpailun estäminen. Haluttiin ja saatiin hintatakuu, näin yrittäjien ei tarvinnut keskenään kilpailla. Mikäli hinnoilla ei kilpailla ja tuontisuojaus on vahva, syntyy kartellitilanne. Mitä tärkeämmästä kulutushyödykkeestä on kyse, sitä, suurempi riski on siihen, että hintojen nousua ei pysäytä mikään.
Et ole ilmeisesti ymmärtänyt, mitä yrittäminen tarkoittaa. Yrittäjillä on riskinsä ja tämä riski ei sisällä oikeasti lakisääteisiä korotuksia. Mikäli näin on, silloin ei voida puhua yrittämisestä, missään muussakaan yritystoiminnassa näin ei lakisääteisiä korotuksia ole. Palkansaajatkin ovat vailla lakisääteisiä korotuksia, korotusprosentit ovat aina neuvottelujen takana.
Suomalainen yhteiskunta on säädellyt maataloustuotteiden hintoja pula-aikana, koska silloin osa ihmisistä olisi kuollut -ilman säätelyä- nälkään. silloinkin maataloustuotteita myytiin varsin paljon pimeästi. Toiminta oli kohtalaisen härskiä, koska tukia oli jo maksettu ja tuontitullit edelleen voimassa. Kansalaisvastuusta ei ollut siis tietoakaan.
Suomessa ei tuottajahintoja olisi tarvinnut oikeastaan lainkaan valvoa, mikäli vapaa kilpailu olisi sallittu. Ulkomaantuonti olisi ollut mahdollista ja tilakokojen olisi sallittu kasvaa.
Mikäli pohdimme sitä, mikä aiheuttaa jotain, silloin on väistämättä myös mietittävä sitä, miten tilanteeseen on jouduttu. Suomessa Keskustapuolueen pitkä valtakausi on halvaannuttanut maatalouden kehittymisen. Tuottavien yksiköiden perustaminen ei ole ollut tarpeen ja maatalousmaan hinta on keinotekoisesti pidetty korkealla.
Ei ole lainkaan ihme, että EU.n liittyminen on itkua aiheuttanut, etuoikeuksista on vaikea tinkinä. - MPP:n tapaan
Maataloutemme ongelma on sen pieni tilakoko joka ei yksistään ole riittänyt tuottajan tulotasoa takaamaan, on tarvittu muitakin ansaintakeinoja.
Pientilat taasen ovat seurausta politiikasta jossa maan yleisen yhteiskuntarauhan turvaamiseksi ihmiset on sidottu turpeeseen, aikanaan vapauttamalla torpparit ja sitten evakoita ja rintamamiehiä asuttamalla.
Näille pientilallisille oli ennen tarjolla metsätöitä talvisaikaan mutta harvesterien ja metsätraktoreiden tultua yksinomaiseksi metsänkorjuumenetelmäksi on nekin työpaikat kadonneet. Eikä uusia ole saatu synnytettyä, kiitos huonosti hoidetun aluepolitiikan.
Maataloustukien painotus on ollut investointeja suosiva, isoihin tilakokoihin ja koneellistumiseen kannustavaa. EU on korostanut tuota kehitystä. Pienillä tiloilla ei ole yksinkertaisesti varaa investoida, tukiaisista hulimatta, sellaista tahtia mitä kehitys vaatii.
Etuoikeutettua maatalousaatelistoa meillä ei ole, ellei sellaiseksi lasketa näitä kartanojaan viljeleviä rikkaiden sukujen 70-luvun vasemmistoidealisteja tai Herlinejä. - Maltillinen oikeistolainen
Kekkosen aikana ja ennen Neuvostoliiton romahtamista SAK/SDP oli se puolue, joka vaati teollisuuden tukemista verovaroin työllisyyden säilyttämiseksi.
Toisin sanoen sosialidemokraatit maksattivat veronmaksajilla - omilla kannattajillaan sen, etteei vuorineuvosten tarvinnut tehostaa teollisuuden toimintaa eikä hintakilpailukykyä, kun valtio pantiin maksamaan mitä erikaisimpia tukia, jotta teollisuus olisi saanut tuotteensa viennissä kaupaksi, kun läntiset kilpailijamme olivat miltei joka asiassa laadussa huimasti edellä ja hinnassa huimasti edullisempia.
Kiitos Kekkosen ja demareiden olemme aina maksaneet bensasta ylihintaa, kun Neste kasvatti jalostuskapasiteettiaan Porvoossa älyttömästi yli oman maamme tarpeen ja sen kustannustehottomuutta tuettiin valtion varoista. Niinpä venäläisten omistama Teboil repi Suomesta rajut tulot, koska jalostamojen kustannukset, bensan ja dieselin jalostamohinnat olivat NL:ossa paljon Suomea alhaisemmat.
Jos kepu on tuhlannut veronmaksajan rahaa maataloloustukeen, niin demarit ovat olleet tuhlaamassa veronmaksajan rahaa yritystukiin.
Yritystuista on nyt luovuttu. Koskahan maataloustuista päästään luopumaan? - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Kekkosen aikana ja ennen Neuvostoliiton romahtamista SAK/SDP oli se puolue, joka vaati teollisuuden tukemista verovaroin työllisyyden säilyttämiseksi.
Toisin sanoen sosialidemokraatit maksattivat veronmaksajilla - omilla kannattajillaan sen, etteei vuorineuvosten tarvinnut tehostaa teollisuuden toimintaa eikä hintakilpailukykyä, kun valtio pantiin maksamaan mitä erikaisimpia tukia, jotta teollisuus olisi saanut tuotteensa viennissä kaupaksi, kun läntiset kilpailijamme olivat miltei joka asiassa laadussa huimasti edellä ja hinnassa huimasti edullisempia.
Kiitos Kekkosen ja demareiden olemme aina maksaneet bensasta ylihintaa, kun Neste kasvatti jalostuskapasiteettiaan Porvoossa älyttömästi yli oman maamme tarpeen ja sen kustannustehottomuutta tuettiin valtion varoista. Niinpä venäläisten omistama Teboil repi Suomesta rajut tulot, koska jalostamojen kustannukset, bensan ja dieselin jalostamohinnat olivat NL:ossa paljon Suomea alhaisemmat.
Jos kepu on tuhlannut veronmaksajan rahaa maataloloustukeen, niin demarit ovat olleet tuhlaamassa veronmaksajan rahaa yritystukiin.
Yritystuista on nyt luovuttu. Koskahan maataloustuista päästään luopumaan?Kyllä myös Kokoomus oli vaatimassa yritystukia, pelkästään Sos.demien asia se ei ollut.
Yritystuilla rahoitettiin myös vientiä, mikäli muistelee sen ajan tuontiylijäämää, viennin tukeminen oli kohtalaisen välttämätöntä. Vaikka laskennallisesti kansantulo kasvaa, vaikka siirtelisimme rahoja taskusta toiseen, käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu. Vientitulot ovat välttämättömiä, kansantalouden kehittymiselle. Tietenkin myös ihmisten elinolosuhteet ovat turvattava, mieluiten siten, että työpaikkoja luodaan.
Teboil ei muuten kotiuttanut tulostaan koskaan Neuvostoliittoon, sen voitto jätettiin Suomeen aikoinaan. Toki tulosta em. mainittu jalostamo tuotti.
Yritystukien vaatijoista Kokoomus on kunnostautunut kautta historian, demarit eivät ole aivan niin innokkaasti olleet jakamassa yhteisiä varoja yrittäjille, muusta vasemmistosta puhumattakaan.
Aivan niin, viimeinen kysymyksesi on asiallinen. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Kyllä myös Kokoomus oli vaatimassa yritystukia, pelkästään Sos.demien asia se ei ollut.
Yritystuilla rahoitettiin myös vientiä, mikäli muistelee sen ajan tuontiylijäämää, viennin tukeminen oli kohtalaisen välttämätöntä. Vaikka laskennallisesti kansantulo kasvaa, vaikka siirtelisimme rahoja taskusta toiseen, käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu. Vientitulot ovat välttämättömiä, kansantalouden kehittymiselle. Tietenkin myös ihmisten elinolosuhteet ovat turvattava, mieluiten siten, että työpaikkoja luodaan.
Teboil ei muuten kotiuttanut tulostaan koskaan Neuvostoliittoon, sen voitto jätettiin Suomeen aikoinaan. Toki tulosta em. mainittu jalostamo tuotti.
Yritystukien vaatijoista Kokoomus on kunnostautunut kautta historian, demarit eivät ole aivan niin innokkaasti olleet jakamassa yhteisiä varoja yrittäjille, muusta vasemmistosta puhumattakaan.
Aivan niin, viimeinen kysymyksesi on asiallinen.Kokoomus ei ollut hallituksissa ennen vuotta 1987 kuin joskus 60-luvulla. Suljetussa taloudessa, ennen markkinoiden vapauttamista ja EU:iin liittymistä yritystuet olivat tapa pitää työllisyys yllä, kun teollisuuden laatutaso ja hintakilpailukyky eivät toimineet.
Yritystuilla rahoitettiin eniten idän kauppaa, joka laajeni 70-80-luvuilla valtavasti juuri valtion tukien ansiuosta, koska clearing-kaupan vastaostojen vuoksi meidän oli pakko keksiä kaikenlaista vietävää venäjälle vastineeksi siitä, että ostimme sieltä raakaöljyä Nesteelle yhä kallistuvin hinnoin.
Öljyn maailmanmarkkinahintojen romahdus 1989, eli Neuvostoliittoon menevän vientikaupan rahallisen arvon hiipuminen oli ensimmäinen sysäys lamaan, jonka pohja saavutettiin 1992. - Maltillinen oikeistolainen
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Kokoomus ei ollut hallituksissa ennen vuotta 1987 kuin joskus 60-luvulla. Suljetussa taloudessa, ennen markkinoiden vapauttamista ja EU:iin liittymistä yritystuet olivat tapa pitää työllisyys yllä, kun teollisuuden laatutaso ja hintakilpailukyky eivät toimineet.
Yritystuilla rahoitettiin eniten idän kauppaa, joka laajeni 70-80-luvuilla valtavasti juuri valtion tukien ansiuosta, koska clearing-kaupan vastaostojen vuoksi meidän oli pakko keksiä kaikenlaista vietävää venäjälle vastineeksi siitä, että ostimme sieltä raakaöljyä Nesteelle yhä kallistuvin hinnoin.
Öljyn maailmanmarkkinahintojen romahdus 1989, eli Neuvostoliittoon menevän vientikaupan rahallisen arvon hiipuminen oli ensimmäinen sysäys lamaan, jonka pohja saavutettiin 1992.Teboil rahoitti voitoillaan vasemmistopuolueiden ja niiden erilaisten nuoriso- yms. järjestöjen toimintaa.
Toisin sanoen, kun Neste kartellipyrkimyksissään valtion tuella piti polttonesteiden hinnat korkeana ja Teboi tästä syystä piti myös hintansa korkeina, niin veronmaksajan lisäksi jokainen bensiininostaja osallistui vasemmistopuolueiden ja niiden erilaisten peitejärjestöjen toiminnan rahoitukseen silloin, kun elimme suljetussa taloudessa.
Joku keskustaa tunteva voisi sanoa, miten ison osan silloisesta "puoluetuesta" mm. Ahti Karjalainen junaili Teboililta keskustalle? - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Kokoomus ei ollut hallituksissa ennen vuotta 1987 kuin joskus 60-luvulla. Suljetussa taloudessa, ennen markkinoiden vapauttamista ja EU:iin liittymistä yritystuet olivat tapa pitää työllisyys yllä, kun teollisuuden laatutaso ja hintakilpailukyky eivät toimineet.
Yritystuilla rahoitettiin eniten idän kauppaa, joka laajeni 70-80-luvuilla valtavasti juuri valtion tukien ansiuosta, koska clearing-kaupan vastaostojen vuoksi meidän oli pakko keksiä kaikenlaista vietävää venäjälle vastineeksi siitä, että ostimme sieltä raakaöljyä Nesteelle yhä kallistuvin hinnoin.
Öljyn maailmanmarkkinahintojen romahdus 1989, eli Neuvostoliittoon menevän vientikaupan rahallisen arvon hiipuminen oli ensimmäinen sysäys lamaan, jonka pohja saavutettiin 1992.Vaikka Kokoomus ei hallituksessa ollutkaan, Kokoomus toki vaikutti yrityksille maksettaviin tukiin. Suomessa oli varsin tehokas lobbaustoiminta, nimenomaan vuorineuvosten taholta ja herkällä korvallahan heitä kuunneltiin.
Kyllä Suomesta vietävää oli Neuvostoliiton markkinat vetivät varsin hyvin, kauppatase oli oikeastaan ylijäämäinen. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiset velkataseet olivat tästä varsin selvänä todisteena.
Suomalaisen teollisuudenrakenne oli vanhakantaista ja varsin turvattua, syynä oli tietenkin, riskitön kauppa Neuvostoliiton kanssa. Teollisuuden rakenteiden uudistamiselle ei ollut aiemmin tarvetta, siksi lama oli niin syvä. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Vaikka Kokoomus ei hallituksessa ollutkaan, Kokoomus toki vaikutti yrityksille maksettaviin tukiin. Suomessa oli varsin tehokas lobbaustoiminta, nimenomaan vuorineuvosten taholta ja herkällä korvallahan heitä kuunneltiin.
Kyllä Suomesta vietävää oli Neuvostoliiton markkinat vetivät varsin hyvin, kauppatase oli oikeastaan ylijäämäinen. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiset velkataseet olivat tästä varsin selvänä todisteena.
Suomalaisen teollisuudenrakenne oli vanhakantaista ja varsin turvattua, syynä oli tietenkin, riskitön kauppa Neuvostoliiton kanssa. Teollisuuden rakenteiden uudistamiselle ei ollut aiemmin tarvetta, siksi lama oli niin syvä.Ei kokoomus yritystukia vastustanutkaan, mutta SDP ja kepu ne junailivat työllisyyden ylläpitämiseksi ja SAK rahasti niistä osansa palkankorotuksiin. Tämäö oli myös keskeisin syy 70-80-lukujen valtavaan inflaatioon, kun teollisuuden ei tarvinnut kiinnittää minkäänlaista huomiota ustannustehokkuuteensa ekä hintakilpailykykyynsä, kun valtio korvasi tuillaan teollisuuden länsimaita korkeammat tuotantokustannukset.
NL:on markkinat vetivät, mutta jo 70-luvulla iso osa kaupasta alkoi siirtyä vaihdettaviin valuuttoihin, jotta Suomi voisi ostaa länsimaista tekniikkaa NL:oon toimitettaviin laivoihin. 70-ja 80-luvun alkjuhan olivat telakkateollisuuden suurta kukoistusaikaa juuri NL:on kaupan vuoksi. Velkataseet syntyivät siitä, että länsivaluutta alkoi loppua NL:osta, kun se alkoi avata markkinoitaan mm. Saksaan, ranskaan ja Britanniaan, mikä NK:on oli maksettava länsivaluutassa. Sitä ei siis riittänyt tarpeeksi enää Suomelle, vaan saatavat alkoivat kasvaa jo 80-luvulla melkoisesti.
Teollisuuden uudistaminen alkoi jo sotakorvaustoimitusten vuksi ja Suomi sai NL:olta jopa halpakorkoisia lainoja pystyäkseen toimittamaan NL:olle sellaisia koneita ja laitteita, jotka täyttivät NL:on laatuvaatimukset. He eivät luottaneet itsekään omaan knepajateollisuuteensa eikä varsinkaan automatiikan ja elektroniikan laitteisiin 50-, 60, ja 70-luvuilla.
Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kone- ja laitekanta oli länsimaiden tasolla jo ennen lamaa, vain markkinointiosaaminen puuttui. Työvaltainen tekstiili-, vaatetus, nahka- ja kenkäteollisuus sen sijaan ajautui syvään lamaan, kun sen kustannus- ja laatutasot eivät kestäneet länsikilpailusssa tuonnin avautuessa.
- Akkre
Niinpäniin syyttää muita varsin erikoisista käsityksistä. Mutta kyllä hänen oma todellisuudentajunsa on kyllä kepuraivossa sumentunut. Että oikein viljan salakuljetusta ,hmm ? Olivatko kuuluisat pirtutrokarit sittenkin viljatrokareita ja koko operaatio olikin MTK:n pirullinen juoni hämätä tavallista kuluttajaa . Sen haluttiin uskovan, että maataloustukiaiset käytetään viljan viljelyyn ja koneiden ostoon, mutta sillä ostettiinkin halpaa ulkomaista viljaa ja välirahalla elettiin herroiksi. Niinhän sen täytyi olla,kepu pettää aina:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514259734/html/c1280.html
Haluat antaa sellaisen kuvan, että ulkomailla ei valtio tukenut viljelyä, eikä asettanut tullisuojia omalle maataloudelleen. Onko näin tosiasiassa?- Niinpä niin
Suomalaiset lapset saivat Pisa tutkimuksessa varsin hyvät pisteet lukemisessa. Lukeminen on varsin monivaiheinen tapahtuma, kuitenkin täydelliseen taidon hallintaan liittyy kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Lukemisen ymmärtäminen on kirjallisesti suoritetun keskustelun perusedellytys.
Missään vaiheessa en kirjoittanut salakuljetusta tapahtuneen. Vaikka kyllähän Suomeen aikoinaan rahdattiin mm. voita ja sokeria siinä määrin, että salakuljetuksestakin olisi voinut puhua.
Mikäli hintaerot ovat naapurimaiden kohdalla kovin korkeita, silloin tuontia alkaa tapahtumaan, joka luvan kanssa, tai luvatta. Siksi on aika tärkeää, ettei kovin suurta hintaeroa olisi, koska rajavalvonta vaatii resursseja ja tavaroiden kulun estäminen on kilpailuhaitta.
Suomalaisille työläisille olisi lisäksi ollut lähes mahdotonta perustella peruselintarvikkeiden korkeaa hintaa, koska tietoa ulkomaailmasta saatiin vapaasti.
Tietenkin vaatimukset tullisuojien purkamisesta olisivat olleet väistämättömiä, mikäli elintarvikkeiden hintoja ei olisi subventoitu. Tuki oli siis osa maatalouspolitiikkaa. Kyseessä ei ollut palkansaajien tuki, tämä tukitoiminta olisi voitu hoitaa toisin. - Akkre
Niinpä niin kirjoitti:
Suomalaiset lapset saivat Pisa tutkimuksessa varsin hyvät pisteet lukemisessa. Lukeminen on varsin monivaiheinen tapahtuma, kuitenkin täydelliseen taidon hallintaan liittyy kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Lukemisen ymmärtäminen on kirjallisesti suoritetun keskustelun perusedellytys.
Missään vaiheessa en kirjoittanut salakuljetusta tapahtuneen. Vaikka kyllähän Suomeen aikoinaan rahdattiin mm. voita ja sokeria siinä määrin, että salakuljetuksestakin olisi voinut puhua.
Mikäli hintaerot ovat naapurimaiden kohdalla kovin korkeita, silloin tuontia alkaa tapahtumaan, joka luvan kanssa, tai luvatta. Siksi on aika tärkeää, ettei kovin suurta hintaeroa olisi, koska rajavalvonta vaatii resursseja ja tavaroiden kulun estäminen on kilpailuhaitta.
Suomalaisille työläisille olisi lisäksi ollut lähes mahdotonta perustella peruselintarvikkeiden korkeaa hintaa, koska tietoa ulkomaailmasta saatiin vapaasti.
Tietenkin vaatimukset tullisuojien purkamisesta olisivat olleet väistämättömiä, mikäli elintarvikkeiden hintoja ei olisi subventoitu. Tuki oli siis osa maatalouspolitiikkaa. Kyseessä ei ollut palkansaajien tuki, tämä tukitoiminta olisi voitu hoitaa toisin.Vastaus kysymykseeni jäi roikkumaan ilmaan ?
- Niinpä niin
Akkre kirjoitti:
Vastaus kysymykseeni jäi roikkumaan ilmaan ?
Yritin tosissani lukea viestiäsi, siinä oli väitteitä ja vastaväitteitä, asioihin, joita en ollut edes esittänyt. Kysymyksesi jäi näin havaitsematta, pidin sitä retorisenakin, lähinnä sen esitystavan vuoksi.
En missään vaiheessa ole kosketellut ulkomaiden tukipolitiikkaa, toki maataloustukia on maksettu kaikkialla. Suomalainen tukipolitiikka on kuitenkin asia, johon pyrin selvyyttä saamaan nyt. Tarkemmin vielä, miksi on maksettu, keiden aloituksesta ja mistä tarpeesta lähtöisin, nämä teemat ovat siis esillä.
- Maltillinen oikeistolainen
Sotien jälkeinen talouspolitiikka ei ollut omissa käsissämme. YYA-sopimus edellytti, ettei Suomi liittoutunut mihinkään sellaiseen läntiseen koalitioon, jonka voitiin tulkita uhkaavan Neuvostoiliiton etuja. Niinpä Suomen länsivienti oli riippuvaista NL:on hyväksymisestä, koska NL katsoi kaikkien länsimaisen ulkomaankaupan yhteistyön edistävän Nato-maiden pyrkimyksiä ja kielsi Suomea osallistumasta niihin.
Tämä merkitsi, että Suomen oli tukeuduttava Neuvostoliiton vientiin, joka suurimmillaan hipoi 30% tasoa kaikesta viennistämme 80-luvun alkupuolella, eli ei niinkään kauaa sitten.
Koko sotien jälkeinen aika perustui siihen, että valtio tuki kaikkea teollisuustoimintaa, puunjalostusta ja mataloustuotantoakin, jonka ylijäämä saatiin helposti kaupaksi NL:oon. Elintarvikeviennin osuus nousi jopa 15 %:iin koko itäviennistämme.
Tukien surkuhupaisaa historiaa kuvaa 80-luvun alussa perustettu junanvaunutehdas NL:on vaatimuksesta ja Valvilla, jonka valtio päätti perustamaa, kun vaatetusteollisuus tarvitsi kotimaiset langat kankaisiinsa, jotta se pystyisi viemään tuotteensa NL:oon, joka edellytti cleatring-kaupasssa 80% kotimaisuusastetta.
Teollisuuden tukeminen lopetettiin aika pian NL:on romahtamisen jälkeen. Teollisuus onnistu suhteellisen nopeasti sopeutumaan länsiviennin laatuvaatimuksiin, vaikka varsinkin tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuudessa kaatui yrityksiä roppakaupalla, kun niiden kustannustehokkuus ja hintakilpailykyky olivat huonoja ja markkinointiosaaminen täysin olematonta.
Vain maatalous saa enää tukia. Ehkä on aika jo vähitellen sopeutua siihen, että maataloustuen peruste ei voi olla ainakaan se, että tuetaan sitä, mitä ennenkin on tuettu ja joka vuosi hieman isommalla summalla kuin edellisvuonna.
Jos jotain tuetaan, niin tuetaan sitten sellaista, joka takaa toisaaqlta elintarviketuotannon omavarsisuuden kriisiaikoina ja sellaisten elintarviketuotteiden kehittämisen, joilla on aidt vientimarkkinat EU:ssa.
Suomi ei ikinä pysty kilpailemaan hinnalla isojen eurooppalaisten elintarvikejättien kanssa, joten tuontia on harrastettava monien tuotteiden kohdalla, mutta erikoistuinen voisi olla meidän etumme.
Tähän suuntaan keskustan ja MTK:n pitäisi nyt suunnata aktiivisuutensa eikä vain siilipuolustaa "saavutettuja etujaan" konservatiivisten sosialidemokraattien tapaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea
Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa2757720Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita
Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat654427Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka
jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur2773744SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"
Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden522429Sara Sieppi umpirehellisenä Amazing Race -kulissien takaisesta elämästä
Sara Sieppi oli mukana Amazing Race Suomi -realityssä. Somevaikuttajalla oli takana raskasta aikaa ja isoja suruja, eikä11897Herkkua vai hötöä? Kaksi Beck-leffaa tällä vkolla tv:stä
Beck-elokuvat tuntuvat olevan suomalaisten makuun. Tällä viikolla televisiosta tulee kaksi ruotsalaista taidonnäytettä,31512Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!
Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr51377- 1061353
TTP avajaiset
Tuhannen Taalan Paikka avautuu 1.3-26. Onpa tosi mukavaa! Kiitos Jaanalle kun olet niin aktiivinen ja jaksat yrittää ja401272Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!
Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.01251