Haapajärven ja Pyhäjärven (OL) rajalla Pitkänkankaan harjun kupeessa on kuulemma kivi, johon on kaiverrettu "kruunu" ja vuosiluku 1761 (tai siltä se ainakin näyttää). Onkohan kysymyksessä jokin vanha rauhanraja, vai ihan vaan kahden pitäjän raja, niin kuin tänäkin päivänä? En löytänyt kummankaan kunnan kotisivuilta mitään tietoa, enkä muutenkaan netistä. Tietäiskös joku?
RAJAMERKKI?
Gabul
71558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Liekkö historiaa jäänyt kirjoittamatta 1700-luvulta. Seuraavasta nettiosoitteesta löytyy vastaavia rajanmerkintäyrityksiä.
http://heninen.net/variskivi/ivanov_f.htm
Asia alkaa hahmottua. Asiaa kyseltyäni useilta eri tahoilta, todennäköisesti kyseessä voisi olla Suur-Kalajoen emäseurakunnan raja. Täytyy koettaa saada vielä varmistus asialle jostakin.
Saattoi olla ruttoraja, eli Ruotsi myi Suomea Venäjälle sitä mukaa kuin rutto levisi ja teki tuhojaan. Rutto riehui Euroopassa ja Suomessakin ilmeisesti vuosi 1761-1762. Ruotsi kävi samaan aikaan kallista sotaa etelässä.
Mistähän tällaisesta ruttorajasta voisi löytää enemmän tietoa?
Googlella hakusanalla: vuosi 1761
Joku tiedon jyvä suurella etsimisellä voi löytyäkin. Esim. Joku rajankäynti? ja tietoja ruton leviämisestä.
Ei sinulla olis sen kiven paikasta tarkempaa tietoa? Onko se kivi miten lähellä nykyistä pitäjänrajaa tai jonkun tien läheisyydessä? Ja onko tuo kivi merkitty esim. karttaan kuten isot kivet yleensä?
Tiesitkö että tuosta paikasta n. 5km etelään sijaitsee kivikehä joka on joihinkin karttoihin jopa merkitty?
Pyhäjärvi-Haapajärvi-Pihtipudas-Viitasaari alueella tehtiin 1760-luvulla paljon rajauudistuksia, joiden pohjalta monet nykyisetkin kuntien rajapisteet ovat peräisin. Tuo kruunaus kertoo sen, että raja on virallinen (koska siinä on valtion=Ruotsin leimaus eli kruunu). Vuoden 1761 rajanvedoista taitaa olla jopa rajakirjatkin tallessa Ruotsissa riksarkivetissa. Jos tuo rajalinja kiinnostaa enemmänkin, niin karttoja kannattaa kysellä myös Jyväskylästä karttakeskuksesta. Niillä voi olla kopiot tuosta rajakartasta tai sitten kysele Jyväskylän yliopistolta Heikki Rantatuvalta. Hänellä on paljon vanhoja karttoja Keskisen Suomen alueelta, lähinnä maakirjakarttoja.
Sitten pakollinen viran puolesta tehty muistutus. Tuon ikäiset kuntien ja emäpitäjien väliset rajakivet ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten ilmoitathan rajakiven vaikka suoraan museoviraston rakennushistorian osastolle ja siellä Marianna Niukkaselle tai maakuntamuseoon, jotta sen paikka saadaan tarkasti tietoon. Hieno löytö joka tapauksessa.
M. Kumpulainen, Keski-Suomen museo