Aamulehti:
Asiantuntijat eivät täysin tuomitse tuloerojen kasvua, sillä vaurastuminen voi myös vauhdittaa talouskasvua ja edistää siten yleistä hyvää. Pienituloisimmat uhkaavat kuitenkin jäädä liiaksi jälkeen.
- Sellainen tuntuma minulla on, että kehitys on voimakkaasti mennyt suuntaan, jossa hyvinvointi ei ole jakautunut kaikille siten kuin ehkä toivoisi, pohtii erikoistutkija Risto Sullström Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Sullströmin mukaan tuloerojen lisääntyminen ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa hoitaa taloudellista kasvua. Edes kaikki ekonomistit eivät ole vakuuttuneita tuloerojen siunauksellisuudesta.
Nykymeno voi tuottaa tulevaisuudessa ongelmia. Sullström epäilee, että maailmantalous ottaa ennemmin tai myöhemmin takapakkia. Pienituloisimmilla on heikoimmat mahdollisuudet ottaa mullistukset vastaan.
Ruotsissa tasaisempaa
Erikoistutkija Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toteaa, että tuloerojen kasvu ei ole haitallista, jos se saa aikaan taloudellista kasvua.
- Liian pitkälle menevä tuloerojen tasoittaminen ei tietenkään ole hyödyllistä talouskasvulle. Täytyy löytää tasapaino. Tilanne ei ole vielä huolestuttava, mutta suuntaus on.
Tuloerot ovat kasvaneet sen verran paljon, että Suoniemi on huolissaan Suomessa toteutetusta pohjoismaisesta mallista. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Belgiassa tuloerot ovat Suomea pienemmät.
Suoniemen mielestä Suomella olisi varaa korottaa kaikkein köyhimpien etuisuuksia, kun palkatkin nousevat.
- Työssäolon pitäisi aina olla kannattavaa, mutta samalla pitäisi pitää huoli, että säällinen elämisen taso säilyy.
Suoniemen näkemyksen mukaan julkisen vallan pyrkimykset tasata tuloeroja ovat vähentyneet kymmenen viime vuoden aikana. Hänen mielestään pääomatuloja ei tarvitsisi erityisesti suosia palkkatulon kustannuksella.
- Veropolitiikassa tulonjakokysymykset ovat olleet liian vähän esillä.
Erot kasvaneeet lamasta lähtien
Suomalaisten tuloerot ovat kasvaneet lamavuosista lähtien. Tuloerot ovat nyt suurin piirtein 1970-luvun tasolla.
Vuosina 1995-2005 pienituloisimman kymmenyksen yhden hengen kotitalouden tulot kasvoivat keskimäärin 1 400 euroa. Korkeimmassa tulokymmenyksessä tulot kasvoivat 19 500 euroa.
Kotitaloutta kohti käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2005 toimihenkilöillä keskimäärin 54 800 euroa, eläkeläisillä 23 000 euroa ja työttömillä 15 000 euroa.
Vuonna 2005 Suomessa oli 638 000 pienituloista henkilöä. Pienituloiseksi lasketaan, jos tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Pienituloisten määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Asiantuntijat eivät täysin tuomitse tuloerojen kasvua, sillä vaurastuminen voi myös vauhdittaa talouskasvua ja edistää siten yleistä hyvää. Pienituloisimmat uhkaavat kuitenkin jäädä liiaksi jälkeen.
- Sellainen tuntuma minulla on, että kehitys on voimakkaasti mennyt suuntaan, jossa hyvinvointi ei ole jakautunut kaikille siten kuin ehkä toivoisi, pohtii erikoistutkija Risto Sullström Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Sullströmin mukaan tuloerojen lisääntyminen ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa hoitaa taloudellista kasvua. Edes kaikki ekonomistit eivät ole vakuuttuneita tuloerojen siunauksellisuudesta.
Nykymeno voi tuottaa tulevaisuudessa ongelmia. Sullström epäilee, että maailmantalous ottaa ennemmin tai myöhemmin takapakkia. Pienituloisimmilla on heikoimmat mahdollisuudet ottaa mullistukset vastaan.
Ruotsissa tasaisempaa
Erikoistutkija Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toteaa, että tuloerojen kasvu ei ole haitallista, jos se saa aikaan taloudellista kasvua.
- Liian pitkälle menevä tuloerojen tasoittaminen ei tietenkään ole hyödyllistä talouskasvulle. Täytyy löytää tasapaino. Tilanne ei ole vielä huolestuttava, mutta suuntaus on.
Tuloerot ovat kasvaneet sen verran paljon, että Suoniemi on huolissaan Suomessa toteutetusta pohjoismaisesta mallista. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Belgiassa tuloerot ovat Suomea pienemmät.
Suoniemen mielestä Suomella olisi varaa korottaa kaikkein köyhimpien etuisuuksia, kun palkatkin nousevat.
- Työssäolon pitäisi aina olla kannattavaa, mutta samalla pitäisi pitää huoli, että säällinen elämisen taso säilyy.
Suoniemen näkemyksen mukaan julkisen vallan pyrkimykset tasata tuloeroja ovat vähentyneet kymmenen viime vuoden aikana. Hänen mielestään pääomatuloja ei tarvitsisi erityisesti suosia palkkatulon kustannuksella.
- Veropolitiikassa tulonjakokysymykset ovat olleet liian vähän esillä.
Erot kasvaneeet lamasta lähtien
Suomalaisten tuloerot ovat kasvaneet lamavuosista lähtien. Tuloerot ovat nyt suurin piirtein 1970-luvun tasolla.
Vuosina 1995-2005 pienituloisimman kymmenyksen yhden hengen kotitalouden tulot kasvoivat keskimäärin 1 400 euroa. Korkeimmassa tulokymmenyksessä tulot kasvoivat 19 500 euroa.
Kotitaloutta kohti käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2005 toimihenkilöillä keskimäärin 54 800 euroa, eläkeläisillä 23 000 euroa ja työttömillä 15 000 euroa.
Vuonna 2005 Suomessa oli 638 000 pienituloista henkilöä. Pienituloiseksi lasketaan, jos tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Pienituloisten määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.