Joulupukki toi lahjaksi sykemittarin (Polar rs200sd).
Laskennallinen maksimisykkeeni on 184 (220 - 36v.). Tein lisäksi sykemittarin oman kuntotestin, joka perustuu levossa olevan sydänlihaksen sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamiseen. Tämän testin mukaan luotettavampi maksimisykkeeni olisi 186.
Itse epäilen tulosta. Jos asetan sykemittariin ennen lenkkiä sykerajat, mittari piipittää ranteessa koko ajan kun yritän lisätä vähänkin vauhtia. Jos taas vetäisen lenkkiä samaan tahtiin kuin aikana ennen mittaria, juoksen mittarin mukaan 80-90% maksimisykkeestä-alueella.
Eli: joko treenaan ihan liian lujaa (=väärin) tai sitten oikea maksimisykkeeni on ihan jotain muuta.
Mistä löytäisin ohjeet maksimisykkeen luotettavaan mittaukseen ominpäin?
Laskennallinen maksimisykkeeni on 184 (220 - 36v.). Tein lisäksi sykemittarin oman kuntotestin, joka perustuu levossa olevan sydänlihaksen sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamiseen. Tämän testin mukaan luotettavampi maksimisykkeeni olisi 186.
Itse epäilen tulosta. Jos asetan sykemittariin ennen lenkkiä sykerajat, mittari piipittää ranteessa koko ajan kun yritän lisätä vähänkin vauhtia. Jos taas vetäisen lenkkiä samaan tahtiin kuin aikana ennen mittaria, juoksen mittarin mukaan 80-90% maksimisykkeestä-alueella.
Eli: joko treenaan ihan liian lujaa (=väärin) tai sitten oikea maksimisykkeeni on ihan jotain muuta.
Mistä löytäisin ohjeet maksimisykkeen luotettavaan mittaukseen ominpäin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
arvailla millään taulukoilla tai sykemittarin antamalla ehdotuksella. Lämmittele keveyesti 15 min. juokse 3 kertaa 1-2 minuutin ylämäki kovenevalla teholla / hölkkä palautus alas, viimeinen niin kovaa kuin vähänkään pääset = > maksimisyke ! Niin todennäköisesti myös juokset liian kovaa kuten mittarisi on jo kertonut. Tutkimuksen mukaan yli 75 % kuntoilijista juoksee / kuntoilee aina vauhtikestävyysalueella !
Itsellä kävi aivan samalla tavalla kun hommasin uuden sykemittarin vanhan ja laatikon pohjalle jääneen tilalle. Olen siis treenannut muutaman vuoden ilman mittaria ja kas kummaa, sykkeet katossa ns.peruslenkillä.
Nyt on menty muutamia viikkoja 120-140 sykkeellä ja täytyy kyllä nöyrtyen myöntää, että tuon peruskuntopohjan rakentaminen olisi pitänyt ehdottomasti aloittaa muita kuunnellen eikä jääräpäisesti puuskuttaen.
Nyt siis menen alhaisilla sykkeillä parisen kuukautta ja tahtina on suunnilleen 50 km/vko.
Pienehköä vauhtileikittelyä kyllä harjoitan, mutta nyt hoidetaan tuo PK-puoli kondikseen ennen revittelyä.
Mistähän saisi luotettavaa tutkittua tietoa ns peruskestävyysalueella tapahtuvan harjoittelun tärkeydestä. Jalkojen ja elimistön on varmaankin hyvä tottua pitkään kestävään rasitukseen. Kovavauhtisesta pitkään kestävästä harjoituksesta palautuminen vie kauan, joten korkeaan viikottaiseen määrään pitää sisällyttää paljon hidasta juoksua.
Noilta sivuilta saa aika hyvää osviittaa jos treenaa pitkiä matkoja.
Omalla kohdalla tuo PK-treeni tekee ihan selvästi koko hommalle aivan uuden pohjan ja se alkaa tuntua jo nyt. Palautuminen on todellakin nopeaa ja vauhti kasvaa huomaamatta.
Aika monella on ollut samanlaisia kokemuksia ja omalla kohdallani tätä asiaa tähdensi kuntotestissä ohjaaja jolla treenaajataustaa.
Luin tuosta liian kovilla pulsseilla menemisestä ja kyllä täytyy myöntää, että lukemattomat ovat ne kerrat kun on menty aivan törkeästi yli omien resurssien sillä hinnalla, että pari päivää on mennyt penikoita hoidellen ja muutenkin lenkin pituuteen nähden huonossa kunnossa.
Nyt mennään näin ja kaikille jotka asiaa omalla kohdallaan epäilevät, suosittelen hyvän sykemittarin hankintaa ja ns. uutta alkua.
Onko sinulla tietoa, onko korkea maksimisyke hyvä vai huono asia? Vai onko kyse vain yksilöllisestä ominaisuudesta, jolla ei sinänsä ole tekemistä kunnon kanssa?
Olen nyt juossut uuden sykemittarini kanssa ja lukemien perusteella näyttäisi siltä, että minulla on pakko olla melkoisen korkea maksimisyke.