Olen sairaalassa töissä ja ennen vuoron vaihtoa meillä kerrotaan raportti seuraaville, jotka aloittavta vuoronsa.
Istuskelin siinä mietiskelin omia asioitani, kun rupesin kuuntelemaan erään työ kaverini selitystä, miten hänen naapurinsa on taas ollut korko kengät jalassa, meikattuna pihalla keskellä hienoa päivää. Siihen asti kaikki oli ihan ok.
Tarina jatkui, että naisella oli lapset mukanaan, toinen 5 vuotias poika ja toinen vähän nuorempi tyttö. Molemmat pitivät äitiä kädestä kiinni. Jotain siinä odoteltiin.
Tarian jatkui, että äiti oli TAAS ympäri juovuksissa, kuten monesti muinakin päivinä, kellon ajasta riippumatta. Johonkin hän oli lähdössä ja niin siihen ilmestyikin auto ja äiti hyppäsi kyytiin ja jätti lapsensa siihen itkemään! No, naapurit kun olivat asiaan tottuneet ottivat lapset huostaansa ja soittivat heidän isälleen, joka tulikin vähän ajan päästä heidät hakemaan kotiinsa.
Täsät on kulunnut jo yli 20 vuotta, kun entinen työkaverini oli kysellyt yhdeltä ystävättäreltäni, mitä minulle kuului. Ensin ystäväni ei millään muistanut kenestä puhuttiin, mutta sitten vanha työkaverini kertoi, että se ihminen jonka sisko asui samassa paikassa kuin hän. Ja miten tämän sisko juopotteli ja pienet lapset olivat aina"jaloissa". Ystäväni kertoi tämän tapauksen minulle muutama viikko sitten.
Näin ihmiset muistavat vuosikausia, kuinka joku on herättänyt huomioita osakseen käyttätymällä yleisillä paikolla lastensa kanssa näin ikävällä tavalla.
Nykyään naisella on uudet lapset, saman ikäiset kuin nämä kaksi vanhinta olivat silloin aikoinaan. Ja tämä äiti kirjoittelee ja haukkuu ja keksii mitä kauheimpia juttuja omista lapsistaan jotka ovat kasvaneet aikuisiksi.
Onneksi lapsilla oli hyvä isä, vaikka olikin hyvin nuori lasten syntyessä, hän ja hänen äitnsä pelastivat nämä kaksi pienokaista aikoinaan. Tytölle meni jokin pieleen, mutta olen kuullut, että hän ei halua olla missän yhteydessä äitiinsä. Ymmärrettävää. Ja toivon että tämä nuori aikuinen, jolla on nyt asiat kunossa, jaksaisi löytää itsellen hyvän elämän. En vaadi mitään anteeksi antoa äidille, sillä tämän elämä on edelleen samnalaista kuin aina on ollut. Mutta tytön puolesta toivon ja rukoilen, että hän pystyisi rakentamaan itsellen ehjän elämän.
Istuskelin siinä mietiskelin omia asioitani, kun rupesin kuuntelemaan erään työ kaverini selitystä, miten hänen naapurinsa on taas ollut korko kengät jalassa, meikattuna pihalla keskellä hienoa päivää. Siihen asti kaikki oli ihan ok.
Tarina jatkui, että naisella oli lapset mukanaan, toinen 5 vuotias poika ja toinen vähän nuorempi tyttö. Molemmat pitivät äitiä kädestä kiinni. Jotain siinä odoteltiin.
Tarian jatkui, että äiti oli TAAS ympäri juovuksissa, kuten monesti muinakin päivinä, kellon ajasta riippumatta. Johonkin hän oli lähdössä ja niin siihen ilmestyikin auto ja äiti hyppäsi kyytiin ja jätti lapsensa siihen itkemään! No, naapurit kun olivat asiaan tottuneet ottivat lapset huostaansa ja soittivat heidän isälleen, joka tulikin vähän ajan päästä heidät hakemaan kotiinsa.
Täsät on kulunnut jo yli 20 vuotta, kun entinen työkaverini oli kysellyt yhdeltä ystävättäreltäni, mitä minulle kuului. Ensin ystäväni ei millään muistanut kenestä puhuttiin, mutta sitten vanha työkaverini kertoi, että se ihminen jonka sisko asui samassa paikassa kuin hän. Ja miten tämän sisko juopotteli ja pienet lapset olivat aina"jaloissa". Ystäväni kertoi tämän tapauksen minulle muutama viikko sitten.
Näin ihmiset muistavat vuosikausia, kuinka joku on herättänyt huomioita osakseen käyttätymällä yleisillä paikolla lastensa kanssa näin ikävällä tavalla.
Nykyään naisella on uudet lapset, saman ikäiset kuin nämä kaksi vanhinta olivat silloin aikoinaan. Ja tämä äiti kirjoittelee ja haukkuu ja keksii mitä kauheimpia juttuja omista lapsistaan jotka ovat kasvaneet aikuisiksi.
Onneksi lapsilla oli hyvä isä, vaikka olikin hyvin nuori lasten syntyessä, hän ja hänen äitnsä pelastivat nämä kaksi pienokaista aikoinaan. Tytölle meni jokin pieleen, mutta olen kuullut, että hän ei halua olla missän yhteydessä äitiinsä. Ymmärrettävää. Ja toivon että tämä nuori aikuinen, jolla on nyt asiat kunossa, jaksaisi löytää itsellen hyvän elämän. En vaadi mitään anteeksi antoa äidille, sillä tämän elämä on edelleen samnalaista kuin aina on ollut. Mutta tytön puolesta toivon ja rukoilen, että hän pystyisi rakentamaan itsellen ehjän elämän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis mä en tajunnu tota seuraavaa:
"Täsät on kulunnut jo yli 20 vuotta, kun entinen työkaverini oli kysellyt yhdeltä ystävättäreltäni, mitä minulle kuului. Ensin ystäväni ei millään muistanut kenestä puhuttiin, mutta sitten vanha työkaverini kertoi, että se ihminen jonka sisko asui samassa paikassa kuin hän. Ja miten tämän sisko juopotteli ja pienet lapset olivat aina"jaloissa". Ystäväni kertoi tämän tapauksen minulle muutama viikko sitten. "
Siis oliko se juopottelija sun sisko vai siis mitäh?
Mä tajusin, sehän se oli.