Ihastuinpa erääseen tyttöön, jota oon nähnyt vähän väliä. Välillä oon jutellut sille ja siitä se alkoi - ihastumiseni. Vaikka ei kumpikaan tunne toisiaan niin itse oon jo ihan lääpälläni. On niin söde misukka :) Mielessäni oon jo hänet merkinnyt omakseni, kuvitellut vaikka mitä. Mie oon vähä tällainen :) Hassua miten muutaman kerran kun oon nähnyt hänet niin se on kummasti piristänyt päivää ja saanut mut hymyilemään. Kerran kuitenkin sattuikin. Kaikki varmaan tietää sen tunteen kun alkaa ajatteleen realistisemmin, että mitäköhän tästäkin tulee. Useimmiten tuskin mitään. Sillä on kuitenkin poikaystävä tai ei oo ees kiinnostunut. Kumminkin sitä vaan haluaa pitää siitä ihanasta tunteesta kiinni ja unelmoida, valehdella itselleen, kuinka toisen on jo muka "merkinnyt" omakseen, vaikka se kuulostaisi kuinka typerältä hätäilyltä.
Miun höpönassuni... :) Vaan pitää vaan ottaa rauhallisesti ja vaan jutella ja yrittää tutustua, tarkkailla vihjeitä sun muuta...heh
Miun höpönassuni... :) Vaan pitää vaan ottaa rauhallisesti ja vaan jutella ja yrittää tutustua, tarkkailla vihjeitä sun muuta...heh
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuo kuuluu tuohon ikään. pitää ollakkin mistä unelmoida. nauti siitä!! vastaasi tulee kyllä se NAINEN jonka kanssa haluat elää
Oi tuo on juuri sitä samaa, mitä minä koen, kun ihastun ^-^
Sitä alkaa heti kuvitella, kuinka ensi juttutuokiot menevät, kuinka sitä syleillään ensimmäistä kertaa, puhutaan puhelimessa.. vaikkei olla edes vielä kuin nähty toisemme!
Minusta sitä on ihana unelmoida kaikkea tuommoista.. kerrankin kun näin "hänestä" unta, niin kun näin hänet sitten ihan livenä, niin hymy pyrki huulilleni, kun tuntui siltä, että olisimme juuri jonkin aikaa sitten vietetty yhdessä koko yö, ja tuntusimme jo toisemme..
Unelmointi ihan ihanaa. :]