Olo kuin vuoristoradassa

juttu rahikaisella. Ensin haluaa kokonaan omaksi ja sitten katoaa päiviksi. Kyselee miksi ei mulle kelpaa? kelpais se jos se ite tietäis mitä haluaa ja ottais sen!

luonnolliset viestit käyttöön, bodylanguage, katsekontakti, kosketus, pienikin riittää luomaan perustaa. Kyllä se siitä sitten nopeasti on haavissa.

Otahan iisisti. Itse tapasin touko-kesäkuun vaihteessa s24:n avulla miehen, jonka kanssa kaikki vaan loksahti. Kertoi eläneensä pitkään yksin ja nyt halusi suhteen, naiseen. Otti mukaansa arkeensa, kotiinsa, lastensa kanssa, rakastuin sekä lapsiin ja häneen....jo kesän aikana. Pisti oikein kunnon hurmaamispyörityksen ulkomaanmatkoineen käyntiin. Minä yksi, vaatimattomaan elämään tottunut 40-vuotias nainen...pää pyörällä ja hänen kannustuksellaan annoin mennä kuten hänkin. Olimme myös hänen sanojensa mukaan enemmän kuin tykkäämisasteella, mutta senhän voi näyttää eikä tartte sanoa. Tyydyin siihen.

Syksyllä tuli hänen eropäätöksensä ja homma kylmeni. Otti etäisyyttä vähitellen ja minä menin sekaisin. Tenttasin mistä on kyse ja sanoi vaan, että kattellaan. Kuukauden kestin karistelua ja vaadin selitystä...Eroviesti tuli vihjailevana tekstarina 40 - vuotiaalta mieheltä vai pitäisikö kirjoittaa pelkurilta. Ei edes silloin uskaltanut suoraa tekstiä kirjoittaa. Outoa.

Menin atomeiksi. Ystävät ympärillä tukivat ja auttoivat. Tunsin itseni likaiseksi, käytetyksi erokaluksi. Kaduin. Olinhan ollut ensimmäistä kertaa elämässäni miehelle niin rehellinen sekä niin pirun tyhmä toisaalta.

Olen selvinnyt aikoinaan alkoholistiperheestä, koulukiusaamisesta, rankasta jengistä, narsistisesta kolmen vuoden seurustelusuhteesta, tiukasta taloudesta, työttömyydestä, appivanhempien halveksunnasta, alkoholipainotteisesta avioliitosta sekä kouluttanut itseni siinä sivussa keskihallinnon tehtäviin ja tienannut koko ajan oman osani elämän kuluihin.

Hän etsii uutta taasen tutun väylän kautta ja toivon, että löytääkin. Säälin jo valmiiksi sitä uutta löytöä. Nyt olen vapaa. Ehkä. Moni asia avautui silmissäni niin erilaisena kun sain häneen väliä. Olin ollut kuin marionetti...nyt olen vapaa...ko. Toivottavasti kohta myös ehjä. Toipumista on yllättäen kestänyt kaksi kuukautta eikä vieläkään viiden kuukauden intohimoisen ja niin täydelliseltä tuntuneen suhteen jälkeen kaikki ole kasassa, mutta huomenna, tai yihuomenna, tai ensi viikolla tai kuukauden päästä - ON.

Hassuinta on, että hän alusta alkaen sanoi ja toisteli; "Kattellaan". Nyt tiedän mitä se tarkoittaa. Tiedätkö sinä?

Entä sinä. Olethan aina oma itsesi ja vaadit elämältä myös itsellesi arvoista tilaa ja kunnioitusta. Muista..vanha kulunut toivotus, mutta niin välttämätön...rakasta itseäsi. Ja lisänä rakasta itseäsi omana itsenäsi.

Voimia ja iloista vuotta 2008.

Suosittelen ottamaan etäisyyttä... sitten näet tuleeko miehelle ikävä vai ei. Huomaat kai itsekin jo että taidat olla sellainen hätävara, jos parempaa tarjolla niin et kiinnosta häntä enää... kun heikoilla hän, niin enemmän kanssasi.

Liian moni nainen suostuu pompotettavaksi.