Koska viimeksi olet ollut ihastunut? Minä olen itse 23, ja viimeksi olin jollain muotoa ihastunut viisi vuotta sitten.
Sitten tuli kylmien pakkien, paskan kohtelun ja kaikenlaisen vittuilun ja ylenkatsomisen sekä hyljeksinnän suhteen mitta täyteen eikä tehnyt mieli yrittää.
sitäpaitsi parhaat ovat tässä iässä jo varattuja, vapaat vammaisille.
Sitten tuli kylmien pakkien, paskan kohtelun ja kaikenlaisen vittuilun ja ylenkatsomisen sekä hyljeksinnän suhteen mitta täyteen eikä tehnyt mieli yrittää.
sitäpaitsi parhaat ovat tässä iässä jo varattuja, vapaat vammaisille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei!
On se vaan hassua, kun ajattelee, että täällä Suomessakin on yli 5miljoonaa ihmistä, että kyllä luulis nyt sieltä löytyvän se Oikea. Mutta se ei vaan ole niin helppoa. Itse olen 21-v ja iha sinkku, ja mietin itsekin,että hyvät ovat jo varattuja, mutta eikai se nyt niin mene. Älä menetä toivoa, kyllä tuolla on jokaiselle joku. Usko pois. Nauti vapaudestas ja tee asioita, joista oot aina haaveillut:D
tajua, että nykymaailmassa ei tosiaankaan läheskään kaikki halua elää toisen kanssa, koska on paljon ystäviä, omaisia sisaruksia etc etc
Mikä ihmeen vimma on mennä johonkin sellaiseen olotilaan, jossa vähän ajan kuluttua kaikki on täyttä sitä ihteään ja sitten vaan eroamaan ja rahaa palaa....
Minä nautin ainakin tästä sinkkuudesta todella sydämeni pohjasta asti enkä huolisi yhtäkään akkaa elämäänii pilaamaan ja turha luulla, että tässä pitäisi homotella.
nautin todella vapaudestani.
No onpa siinä asenne elämään...
itsekin 23 ja käynyt läpi paljon paskaa
mutta en valita
Miksi ei saisi valittaa tai kertoa että tuntuu pahalta?
Suomessa tapahtuu todella paljon paskaa vain pelkästään sen takia, että tunteita ei osata näyttää tai huolista kertoa.
Mitä hyötyy siitä että "ei valita" ja näyttää ulospäin pelkästään kovalta?
Muuten sama homma, mutta en oo kokenu mitää paskaa kohteluu tai mitään, oon melkeempä ite ollu se paska kohtelija ja vittupää kaikissa suhteissani.
Kukaan ei vaan oikeesti kiinnosta, tai moniki kiinnostaa pienen hetken, mut aamulla ei enää ollenkaan. Kaveritki jaksaa aina vaan kummastella ja ihmetellä ku en oo löytäny ketään (viimeks seurustellu 2002) mut ne ei oikeen taida tajuta että en oo oikeen ettinykkää.
Antaisin aika paljon, jos vaan pystyis ihastumaan, mut ei niin ei. Paljon mukavii ihmisii oon tavannu, mut kukaan vaan ei jaksa kiinnostaa. Ja ne jotka kiinnostaa henkisellä tasolla, ei kiinnosta fyysisesti, ja ne jotka kiinnostaa fyysisesti ei nappaa ollenkaan millään muulla tasolla.
Taidan olla pesunkestävä ikisinkku, ei voi mitään.
Mulla on ollut pitkään sama tunne. Sitten löysin henkilön, jonka kanssa kaikki synkkasi aivan loistavasti. Tuntui tosi hyvältä. Valitettavasti tämä henkilö on naimisissa -tosi huonossa liitossa- viettävät kaikki lomat ja juhlapäivätkin erillään, mutta ei halua erota. Joten se siitä! Uskon kuitenkin, että joskus se oikea löytyy.